Search results for " Filosofia"
showing 10 items of 3031 documents
Verità e discorso. Heidegger e la fenomenologia aristotelica
2022
The research critically examines the attribution to Aristtele of the fatal aporia between the phenomenological instance of an intuitive and pre-categorical truth and the hermeneutic instance of an originally linguistic articulation of the truth itself conducted by Heidegger radicalizing the polarization between the truth of the nous and the truth of dianoia. At the same time, the value of Heidegger's reading is highlighted, which inaugurates a phenomenological direction of Aristotelian studies inspired by the assumption that for the Stagirite concrete realities must be understood starting from a concretion of physis and logos. The phenomenological approach according to which there is no nee…
Yhteinen yksinäisyys : koetun yksinäisyyden filosofia
2019
Yksinäisyyttä pidetään yleisesti vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. Yksinäisyys kuitenkin ymmärretään monin eri tavoin, mikä herättää filosofisia kysymyksiä siitä, minkälaisena ilmiönä sitä tulisi tutkia. Artikkelissa käsittelen erilaisia yksinäisyyden muotoja erityisesti koetun yksinäisyyden näkökulmasta. Tutkin yksinäisyyttä sellaisten tunteiden filosofian nykysuuntausten avulla, jotka painottavat tunteiden ja ilmapiirien vuorovaikutuksellista muodostumista. Väitän, etteivät koetun yksinäisyyden näkökulma ja tunteiden filosofinen lähestymistapa tarkoita ilmiön yhteiskunnallisten tekijöiden sivuuttamista. Koska yksinäisyyttä ei voi erottaa yhteiskunnallisesta tilanteestaan ja tavoista,…
UMANITÀ E MONDO TRA ARENDT E JASPERS
2016
Unità e paradosso. Un événement de l’âme?
2020
La sura 112 inizia con il pronome huwa (egli) e rivela l'unità assoluta e inaccessibile di Dio. Il tawḥīd è l'atto di fede fondato sulla rivelazione del pronome dell'assente e rischia di essere un monoteismo paradossale. Per il trinitarismo la relazione è sostanziale, esclusa dal monoteismo assoluto islamico che per superare il paradosso necessita della teofania docetica. Henri Corbin si rivolge a questa dottrina extra-ipostatica e fonda la mediazione Dio-uomo esclusivamente sullʼascesa dellʼuomo mediante uccessive teofanie. Questa antropologia è unʼimamologia modellata sulla cristologia angelomorfica e nega la salvezza mediante la croce. La radice del docetismo è divelta dallʼunione iposta…
Yhtäläisyyden ketjuja rakentamassa : Ernesto Laclaun universalismitulkinta suojeluvastuun valossa
2015
Käsillä oleva tutkielma tarkastelee Ernesto Laclaun poliittista filosofiaa kansainvälisen politiikan näkökulmasta. Ennen kaikkea Laclaun tulkinta universalismin ja partikularismin välisestä suhteesta on työn kannalta keskeisessä osassa. Laclaun näkemyksen mukaan kaikki yhteisöt rakentuvat jollekin partikulaarien ja universaalin väliselle artikulaatiolle, joka puolestaan on seurausta kontingentista inhimillisestä toiminnasta. Työssä sovelletaan Laclaun ajattelua suojelun ja humanitarismin problematiikan yhteyteen. Tutkielmassa jäsennetään kansainvälisen politiikan teoretisoinnin kenttä jakamalla mahdolliset näkökulmat kosmopoliittisiin ja realistisiin. Ero näiden kahden näkökulman välillä pe…
Sic et non. Itinerari filosofici nel pensiero di Giuseppe Maria Sciacca
2009
Advaita vedāntan monismi ja mystiikka
2008
Tutkimukseni aiheena on intialaisen filosofikoulun advaita vedāntan kehittelemät ajatukset monismista ja mystiikasta. Vertaan advaita vedāntan metafysiikkaa ja jumalakäsityksiä intialaisiin dualistisiin kouluihin. Pyrin osoittamaan, että kaikki nämä koulut jakavat eräissä piirteissä samanlaisen, länsimaisista näkemyksistä poikkeavan, käsityksen ihmisen todellisesta minästä. Intialaiseen käsitykseen ihmisen todellisesta minästä liittyy ajatus sen suhteesta persoonalliseen Jumalaan tai persoonattomaan brahmaniin. Tarkastelen työssäni advaita vedāntan monismia, joka on uskonnonfilosofisesti tulkittavissa panenteismiksi ja dualistikoulujen teismiä ja ateismia. Pyrin osoittamaan, että länsimaise…
L’etica della persona e il suo respiro utopico. In dialogo con Francesco Totaro
2014
utopia e sua fondazione ontologica in un confronto con la prospettiva di Franco Totaro