Search results for " J. K."
showing 10 items of 401 documents
The meaningfulness of two curriculum-based national tests of English as a foreign language
2022
This paper addresses the aspect of the meaningfulness of a national assessment in English as a foreign language, applying the fairness framework proposed by Kunnan (2018). We compared students’ performance on two receptive language skills of listening and reading on two subsequent national evaluations in Finland, taken by students at the end of compulsory basic education and at the end of general upper secondary education, respectively. The research questions focus on (1) the relationship between students’ performance on the two tests and their gender, language of schooling and parents’ educational level, and (2) the relationship between the students’ receptive language proficiency at the e…
Kulttuuri kodin ja koulun kohtaamisessa maahanmuuttajavanhempien kokemusten kautta tarkasteltuna
2010
Maahanmuuttajan lähtömaan ja Suomen kulttuurierot ilmenevät myös koulussa. Eroja on oppisisällöissä ja niissä etenemisen tahdissa sekä oppilaalta edellytettävissä opiskelutaidoissa. Myös kouluvuoteen sisältyvissä tapahtumissa, opettajien ja oppilaiden välisissä suhteissa sekä opettajien ja vanhempien välisissä suhteissa ja kodin ja koulun yhteistyössä on merkittäviä eroja. Tutkielmassa maahanmuuttajavanhempien kokemuksia suomalaisesta koulusta ja opettajista peilataan kulttuurisiin tekijöihin. Tutkimuksessa haastateltiin neljän maahanmuuttajaperheen vanhempia. Maahanmuuttajien kokemusten ensisijaisena tulkintakehyksenä toimivat kulttuuriulottuvuudet. Kulttuuriulottuvuudet (ks. Hofstede & Ho…
Vanhempien osallisuus ja verkostoituminen kodin ja koulun yhteistyössä
2012
Tutkimuksessa selvitettiin kodin ja koulun yhteistyötä vanhempien näkökulmasta, keskittyen erityisesti vanhempien osallisuuden ja verkostoitumisen mahdollisuuksiin. Tutkimusaineisto (N=526) kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja haastattelemalla kuutta alakoululaisen vanhempaa. Aineiston analysoinnissa käytettiin laadullisen sisällönanalyysin lisäksi ristiintaulukointia ja yksisuuntaista varianssianalyysiä. Kodin ja koulun yhteistyö jaettiin tässä tutkimuksessa neljään orientaatioon yhteistyön taustalla olevan lähtökohdan mukaan. Suurin syy yhteistyön tekemiseen oli lapsen hyvinvoinnin ja koulunkäynnin tukeminen. Yhteistyötä pohdittiin myös vanhemman tai opettajan orientaatioista, joiss…
Vanhempien opettajaa kohtaan tuntema luottamus ja osallistuminen koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön alakoulun aikana
2016
Tutkielmassa selvitettiin vanhempien lapsensa luokanopettajaa kohtaan tuntemaa luottamusta ja osallistumista koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön alakoulussa sekä näiden ristikkäisiä yhteyksiä. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, eroavatko äidit ja isät sekä tyttöjen ja poikien vanhemmat luottamuksessa opettajaa kohtaan tai osallistumisessa koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tutkimusaineisto koostui Alkuportaat-seurantatutkimuksen vanhempien kyselyistä. Analyysimenetelminä käytettiin korrelaatioanalyysiä, t-testiä sekä polkumallinnusta. Tulokset osoittivat, että äideillä opettajan ja toisten vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ennusti tietyillä luokka-asteilla opettajaa kohtaan tunnettu…
Kodin ja koulun yhteistyö pienellä ja suurella koululla : viides- ja kuudesluokkalaisen näkökulmasta
2000
Kielitietoisuus uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa
2018
Kielitietoisuus on yksi uusista käsitteistä uudessa varhaiskasvatusta ohjaavassa asiakirjassa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, johon pohjautuvat paikalliset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuussa 2017. Artikkelissani kuvailen, miten kielitietoisuuden käsite tuodaan esille varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kielitietoisuutta käsitellään asiakirjassa laajana käsitteenä ja siihen viitataan asiakirjan niissä osissa, jotka koskevat varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja toimintakulttuuria. Näin ollen kielitietoisuuden voidaan katsoa olevan osa koko varhaiskasvatustoimintaa. nonPeerReviewed
Kieliä vertailemalla kohti taitavampaa kielitietoista pedagogiikkaa
2022
Miten puheääni ja aksentit syntyvät? Mitä on puhuttu kieli, ja mikä on äänteiden rooli puheen oppimisessa? Miksi jotkin englannin kielen sanat ovat suomea ensikielenään puhuville niin vaikeita lausua? Fonetiikka tarjoaa vastauksia esimerkiksi edellä esitettyihin kysymyksiin erilaisista äännejärjestelmistä ja äänteiden oppimisesta erilaisissa kieliympäristöissä. Foneettista tietämystä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän myös varhaiskasvatuksessa, jossa lapset ovat kielellisesti yhä moninaisempia ja kielitietoisesti vastuullinen pedagoginen toiminta on yhä tärkeämpää. Artikkelissa esitellään Turun yliopiston KiVe – Kielten vertailu kielitietoisen pedagogiikan tukena varhaiskasvatuksessa -ha…
Vanhempien toiveita ja odotuksia päivähoidossa olevien 5-vuotiaiden lastensa päiväkotiliikuntaa kohtaan
2017
Merikivi, E. 2017. Vanhempien toiveita ja odotuksia päivähoidossa olevien 5-vuotiaiden lastensa päiväkotiliikuntaa kohtaan. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 81s., (2 liitettä). Tässä pro gradu -tutkielmassa oli tarkoitus selvittää 5-vuotiaiden lasten vanhempien odotuksia ja toiveita päiväkotiliikuntaa kohtaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, mitä vanhemmat pitävät tärkeinä asioina päiväkotiliikunnan sisällöissä ja kartoitettiin vanhempien liikunta-aktiivisuutta, mielipidettä liikunnan ja päiväkotiliikunnan tärkeydestä sekä mahdollisia lapsen liikunnan tukemisen muotoja. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Jyväskylän kaupungin kun…
Miten monikielisyys ja kielitietoiset toimintatavat koetaan varhaiskasvatuksessa?
2020
Monikielisyyden tukeminen on vahvasti esillä uusimmissa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa. Tarkastelemme tässä artikkelissa varhaiskasvatuksen toimijoiden kokemuksia monikielisyydestä ja kielitietoisista toimintatavoista. Tutkimus perustuu monikielisessä lapsiryhmässä työskentelevälle henkilöstölle suunnattuun kyselyaineistoon (n = 86). Aineisto analysoitiin temaattista analyysia ja sisällön erittelyä hyödyntävän sisällönanalyysin keinoin. Artikkelin päähuomio kohdistuu siihen, miten varhaiskasvattajat ovat suhtautuneet toimintaympäristön monikielistymiseen, ja mitä tämä osaltaan kertoo monikielisyysja kielenoppimiskäsitysten murroksesta. Lisäksi kuvaamme henkilöstön kokemuksia siitä,…