Search results for "ääntäminen"

Upražneniâ serii učebnikov "Možno!" dlâ formirovaniâ sluho-proiznositel'nyh navykov otdel'nyh zvukov russkogo âzyka v sootnošenii s psihologi…

2017

"Možno!" -oppikirjasarjan venäjän kielen erillisten äänteiden opettamiseen tarkoitetut harjoitukset suhteessa vieraan kielen ääntämisen omaksumisen psykologisiin teorioihin. Fonetiikan opettaminen on erittäin tärkeää kommunikaation kannalta. Erillisten äänteiden hallitseminen on yksi foneettisten taitojen osa-alue. Nykyiset vieraan kielen ääntämisen oppimista tutkivat teoriat ovat yksimielisiä siitä, että uuden kielen ääntämisen omaksumiseen vaikuttaa olennaisesti oppijan foneettinen kokemus. Tämän takia on tärkeää ottaa huomioon äidinkielen ja opittavan kielen foneettiset erot. Flegen mukaan vieraan kielen ääntämisessä on vaikeampi havaita pienempiä eroavaisuuksia, kuin oppia ääntämään huo…

Fonologisen rekoodauksen oppiminen kirjain-äänne -vastaavuudeltaan säännöllisessä suomen kielessä

2001

Étude des transcriptions phonétiques dans la brochure Premiere de Stockmann

2017

Tämä tutkimus käsittelee keväällä 2016 ilmestyneen Stockmannin Premiere-mainoslehdessä esiintyneitä ranskankielisten sanojen ääntämisohjeita. Tutkimuksessa vertailtiin mainoksessa esiintyviä ääntämisohjeita kansainvälisellä foneettisella aakkostolla (I.P.A) tehtyihin transkriptioihin ja pyrittiin selvittämään mitkä asiat vaikuttavat mainoksen ääntämisohjeissa esiintyneisiin eroavaisuuksiin. Tutkimuksesta selviää myös, mitä suomalaisille tyypillisiä ääntämisvirheitä aineistossa esiintyy. Analyysissa käytettiin sekä sisällönanalyysiä että diskurssianalyysia. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla luokiteltiin ja tutkittiin aineiston foneettisia virheitä ja eroavaisuuksia ja pohdittiin niiden…

Vospriâtie i proiznošenie bezudarnyh dolgih glasnyh finskogo âzyka russkimi škol'nikami

2000

Olika fonetiska drags relativa betydelse för upplevd inföddlikhet i svenska

2017

I den här undersökningen analyseras olika fonetiska drags betydelse för upplevd inföddlikhet i sverigesvenska som andraspråk. Lyssnarna (n = 39) bedömde uttalets målspråklighet i imiterade talprov. Resultaten visar att de segmentella målspråksavvikelserna hade störst betydelse för upplevd inföddlikhet. Målspråksavvikelserna i yttrandeintonation, rytm och tonaccenterna påverkade inte lyssnarna i samma utsträckning som de segmentella bristerna. Prov med L2-intonation och målspråkliga segment fick lika bra bedömning – på gränsen mellan uppfattbar och icke-uppfattbar brytning – som prov med målspråklig intonation och målspråkliga segment. Om segmenten var målspråkliga, fick prov med L2-aktig ry…

Da. Eto vopros! : prosodic development of Finnish students' read-aloud Russian during study in Russia

2011

L1 listeners’ perception of L2 pronunciation : effect of prosody on accentedness ratings in Swedish

2017

Taking it a tad further : comparing English and Swedish course materials in terms of presenting prosody and accent variation

2011

Tämän tutkimuksen aiheena on prosodian ja aksenttivariaatioiden esiintyminen lukion englannin ja ruotsin oppikirjamateriaaleissa. Ääntämisen opetusta ja osaamista on koulutuksen piirissä ensisijaisesti tutkittu segmentaalien näkökulmaa painottaen, vaikka nimenomaisesti prosodisten ainesten on todettu vaikuttavan puheen ymmärrettävyyteen segmentaalitarkkuutta enemmän. Aksenttivariaatiot ovat niin ikään vaikuttava tekijä puheen suurien linjojen piirissä, ja niiden eroihin vaikuttaa segmentaalimuutosten lisäksi prosodinen vaihtelu. Prosodian käsite itsessään sisältää yksittäisten äänteiden yliset ilmiöt, jotka voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: äänteiden kvantiteettiin (paino ja pituus), kva…

Miten opettaa ymmärrettävää ääntämistä?

2020

Mikä ääntämisestä tekee helposti ymmärrettävää, ja voiko ymmärrettävää ääntämistä opettaa? nonPeerReviewed

”Kato, tuo puhhuu suomea!” : sujuvasti äännetty suomi ja yhteiskunnallinen osallisuus

2020

Ääntäminen on puheilmaisun perusta. Sujuvaa ja ymmärrettävää puhetta on helppo kuunnella, se ei ole liian nopeaa tai takeltelevan hidasta, äänteet erottuvat ja puheen sävelkulku on vivahteikas (Valo 1994). Aikuiset suomi toisena kielenä –puhujat ponnistelevat toisinaan sujuvan ääntämisen kanssa pitkään, vaikka heillä olisikin kielen rakenteet ja sanasto hallussaan. Ääntämisen oppimisen prosessi on yhteydessä muun muassa aiempaan oppimiseen ja oppijan yksilöllisiin ominaisuuksiin. Ääntämiseen liittyy myös yhteisöllinen aspekti: miten vierasperäinen ääntäminen edistää tai estää osallistumista ja aktiivista roolia yhteiskunnassa? Pohdin puheenvuorossani aikuisten maahanmuuttajien, erityisesti …