Search results for "1910"
showing 10 items of 30 documents
Oppilaiden kurinalaistamista ja kategorisointia : suomalaisten oppikoulujen rangaistuskäytänteistä
2022
Lectio praecursoria Suomen historian väitöskirjaan Kurinalaistamisen ja kategorisoinnin keino. Rangaistuskäytänteet seitsemässä suomalaisessa oppikoulussa 1905–1925, Jyväskylän yliopistossa 28.1.2022. nonPeerReviewed
Humalaa hakemassa : korvikealkoholeihin kuolleet 1914-1921
2017
Pro gradu -tutkielmassa tarkastelen alkoholin korvikeaineisiin kuolleita Suomessa vuosien 1914 ja 1921 välillä. Alkoholin korvikkeina käytettiin alkoholipitoisia aineita, jotka olivat tarkoitettu hyötykäyttöön ja pyritty tekemään juomakelvottomiksi. Korvikekuolemia tutkin käyttäen lääkintöhallitukselle lähetettyjen ruumiinavausraporttien specis facti -osion tietojen pohjalta, ja ilmiöstä lehdistössä julkaistuja uutisia ja keskusteluja käyttäen. Aineistoa tutkin lähiluvun ja diskurssianalyysin menetelmiä käyttäen. Alkoholin saatavuus oli tiukasti rajoitettu Suomessa tiukasti ennen vuotta 1914, suuressa osassa Suomea sen myyntiä ei sallittu. Kesällä 1914 syttynyt sota johti lähes täydelliseen…
Koeajoja : auton käyttöönotto Suomessa 1900-1918
2022
Ammattina kätilö : maalaiskätilön työ 1900 - 1920 Jyväskylän piirilääkäripiirissä ja kätilöiden kirjoituksissa
2014
Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena on maalaiskätilön työ 1900-luvun alkupuolella. Tutkielmassa kätilöitä tarkastellaan naisten koulutuksen ja palkkatyön näkökulmasta, mutta ennen kaikkea heitä tarkastellaan ammatissa toimineina naisina. Kätilön ammatti on vanhimpia ammatteja, joihin nainen on voinut Suomessa kouluttautua. Koulutus pysyi 1800-luvun alkupuolelle asti pojille määrättynä etuoikeutena. Suomalaisten kätilöiden 1700-luvun alkupuolella alkanut kouluttautuminen ja työskentely ammatissa toimivana naisena muodostivat eräänlaisen poikkeuksen, koska kätilöt toimivat ammatissaan koulutuksen saaneina, auktorisoituina ja itsenäisinä ammatinharjoittajina. Aiempi tutkimus on käsitellyt …
"Sillä rahalla ei voi tulla toimeen jos ois kuinka hyvä laskupää" : punaorpojen avustaminen Kuopiossa 1918-1933
2014
Suomen sisällissota käytiin vuonna 1918, ja sen seurauksena kuoli noin 36 000 ihmistä ja yli 14 000 lasta jäi orvoiksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Kuopiossa sisällissodan seurauksena punaisten orvoiksi jääneitä lapsia. Tutkin, kuinka Kuopion kaupungin viranomaiset huolsivat punaorpoperheitä, ja vaikuttiko perheiden tausta avustustoimiin ja niiden toteuttamiseen. Kuopiossa punaorpopolitiikkaa toteutettiin erilaisessa kontekstissa kuin isommissa sodankärsineissä kaupungeissa. Kuopiossa oli sisällissodan jälkeen yhteensä 52 alle 15-vuotiasta punaorpoa. Tutkimukseni päälähteinä olen käyttänyt Kuopion kaupungin köyhäinhoitohallituksen ja -lautakunnan sekä kasvatus- ja lastensuojel…
"Isä kuollut kapinassa" : Ruoveden punaorpohuolto ja sodan muisteltu lapsuus vuosina 1918 - 1924
2016
Vuoden 1918 sodan jälkeen Suomeen jäi eri lähteiden mukaan noin 14 400 lasta ilman huoltajaa. Lapsista lähes 90 % oli punaisen puolen jälkeläisiä. Isättömät lapset jaettiin kahteen ryhmään; valkoisten puolen lasten huolto järjestettiin eläkkeen turvin, ja punaorvot jäivät kuntien köyhäinhoidon varaan. Punaorvot muodostivat nuoren valtion uudelle sosiaalihallitukselle pikaista ratkaisua odottavan sosiaalisen, taloudellisen, moraalisen sekä poliittisen ongelman. Tässä tutkimuksessa tutkin Ruoveden kunnan punaorpohuoltoa sekä punaorpojen muisteltua lapsuutta Ruovedellä vuoden 1918 sodan aikana ja sodan jälkeen vuosina 1918 – 1924. Tutkimuksessa olen selvittänyt kuinka monta punaorpoa Ruovedell…
Makten från svunna tider - mot framtiden : om 'parlamentarismen' i den svenska politiska 1900- och 1910-talsdebatten
1998
Adaptation to world trends : a rereading of the May Fourth Movement radicalization
2013
Kihlakunnanoikeutta kriisin aikana : Leppävirran, Joroisten ja Puumalan käräjävuodet 1918-1919
2014
Suomi ajautui pian itsenäistymisensä jälkeen sisällissotaan talvella 1918. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sisällissotaa paikallisella tasolla ja oikeuslaitoksen näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, miten sota näkyi ja vaikutti kihlakunnanoikeuden toimintaan vuosina 1918–1919. Tutkimuspaikkakunnat ovat Leppävirta, Joroinen ja Puumala. Sota koetteli tutkimuspaikkakuntia eri tavoin. Leppävirralla ja Joroisissa sota koettiin laajamittaisesti, eivätkä pitäjät säästyneet taisteluilta. Leppävirralla ja Joroisissa sodan verisyyttä selittää Varkauden teollisuuskeskittymän läheinen sijainti. Varkaus oli punaisten alueellinen keskus, josta kumoukselliset ajatukset levisivät ympäristöön ja josta…