Search results for "80"

showing 10 items of 13972 documents

Perheiden omistamisen muuttuvat merkitykset : diskurssianalyyttinen tutkimus perheiden omistamisen merkityksellistymisestä Suomessa vuosina 1976-2005

2011

työllistäminenomistusmerkitykset1970-lukufamily ownershipDiskurssianalyysiyrittäjyysyrityksetkotimainen omistus1990-luku2000-lukusocial contructionism1980-lukuperheomistusSuomiperheyksityisomistusomistaminendiscourse analysisperheetomistajuusperheyritykset
researchProduct

Työn tuunaamisen profiilit sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa : yhteydet työhyvinvointiin

2021

Työn tuunaaminen on oma-aloitteista työn kehittämistä työn voimavaroja ja vaatimuksia muokkaamalla. Tutkimme, millaisia tuunausprofiileja voidaan löytää kolmesta erilaisesta tuunaustavasta, jotka olivat työn voimavarojen lisääminen, työn vaatimusten lisääminen ja työn vaatimusten optimoiminen. Selvitimme myös, miten työhyvinvointi vaihtelee profiileissa. Sähköiseen kyselyyn osallistui 1 024 sosiaali- ja terveysalan organisaation työntekijää. K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla tunnistimme neljä työn tuunaamisen profiilia: aktiiviset tuunaajat (19 %, monipuolinen tuunaaminen), optimoivat tuunaajat (21 %, työn vaatimusten optimointi), passiiviset tuunaajat (27 %, keskimääräistä vähemmän t…

työmotivaatioHF5001-6182työhyvinvointityön imuLabor. Work. Working classitsesääntelyHD4801-8943omatoimisuustyön kuormittavuusterveysalatyöntekijätsosiaalialaBusinesstyöpsykologiatyön organisointiArtikkelittyöelämä5141 Sosiologiamonitoimisuus (työelämä)
researchProduct

Kotityönjako kahden työllisen perheissä

2011

Lectio Praecursoria nonPeerReviewed

työnjakolcsh:HD4801-8943kotityöansiotyölcsh:Labor. Work. Working classlcsh:BusinessLektiotlcsh:HF5001-6182yhteiskuntaluokka
researchProduct

Työn piirteet ja hyvinvointi yliopistotyössä: vapaaehtoisten ja vastentahtoisten määräaikaisten ja vakinaisten työntekijöiden vertailu

2010

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten vakinaiset, vapaaehtoisesti määräaikaiset ja vastentahtoisesti määräaikaiset työntekijät eroavat toisistaan erilaisissa taustatekijöissä, työn psykososiaalisissa piirteissä (vaatimukset ja voimavarat) ja hyvinvoinnissa (työhyvinvointi ja yleinen koettu henkinen hyvinvointi). Tutkimus kohdistui kahden suomalaisen monialaisen yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstöön. Aineistossa vakinaisia työntekijöitä oli 40 % (n = 408), vastentahtoisesti määräaikaisia 49 % (n = 495) ja vapaaehtoisesti määräaikaisia 11 % (n = 111). Vastaajista 58 % oli naisia, 54 %:lla oli maisteritasoa korkeampi koulutus, ja vastaajien keski-ikä oli 43 vuotta. Tulokset osoittiv…

työsuhdelcsh:HD4801-8943työsuhteen motiivityöhyvinvointilcsh:Labor. Work. Working classArtikkelitlcsh:Businesstyön piirteetlcsh:HF5001-6182
researchProduct

Yhteiskuntakriittinen näkökulma työuupumustutkimukseen.

2020

työuupumuslcsh:HD4801-8943lcsh:Labor. Work. Working classArtikkelitlcsh:Businesslcsh:HF5001-6182
researchProduct

A different glimpse into mobilities: On the interrelations between daily spatial mobility and social mobility

2017

We explore the link between daily spatial mobility and social mobility, taking changes in the contemporary labor market and family as examples. We propose a new theoretical approach to mobility that is defined as a productive force of social labor. Analyzing the relationship between daily spatial mobility and social mobility, we show that spatial mobility has become a strategy of compensation for the lack of social mobility. Explanations for the increase in daily spatial mobility are also provided. Lastly, we reveal how spatial mobility has the capacity to produce major social change, taking the family as an example. peerReviewed

työvoiman liikkuvuusCultural StudiesMobilitiesproductive force of social labormobilities05 social sciences0507 social and economic geographyta5142050801 communication & media studiesspatial mobilitySocial mobilitysosiaalinen liikkuvuusManagement Information Systemsliikkuvuus0508 media and communicationsSpatial mobilityPolitical Science and International RelationsSociologyEconomic geographysocial mobility050703 geographyInformation SystemsThe Information Society
researchProduct

Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla

2021

työvoiman liikkuvuusPääkirjoitusoikeudetmatkustusasiakirjatrajathistoriaHistory (General)autonomian aikaliikkuvuuskontrollisosiaalihistoriaDtaidehistoriaD1-2009History (General) and history of Europerajoituksetyhteiskunnallinen muutos1800-lukuEnnen ja Nyt: Historian Tietosanomat
researchProduct

Viipuri liikkumisen keskuksena 1800-luvun alkupuoliskolla

2021

Viipuri oli rajakaupunkina 1800-luvun alkupuoliskollakin liikkumisen keskus, jonka kautta kulki runsain määrin matkustajia niin itään ja erityisesti Pietariin, kuin myös lännen suuntaan. Matkustaja- ja passirekistereiden kautta on mahdollista analysoida, mitä matkustusdokumentteja liikkujat käyttivät, ja keitä kulkijat olivat. Jossakin määrin aineisto mahdollistaa myös kurkistuksen kaupungissa tapahtuneeseen majoitustoimintaan ja vieraanvaraisuuteen. Tämän ohessa on mahdollista tehdä johtopäätöksiä matkaajien sukupuolesta ja sosiaalisesta asemasta, mutta kokonaisuudessaankin rekisterien tarjoama kuva liikkumisesta on ennen kaikkea suuntaa antava. Esimerkiksi passirekisterit kertovat vain pa…

työvoiman liikkuvuuskaupungitmatkustusasiakirjatHistory (General)rajaliikennerajaseudutDD1-2009History (General) and history of EuropekaupunkihistorialiikkuminenViipurimatkustaminenVertaisarvioitu artikkeli1800-lukuEnnen ja Nyt: Historian Tietosanomat
researchProduct

Un témoignage sensible, la parole du chrétien selon le pape François

2016

International audience; Si le pape François montre un intérêt soutenu pour les médias afin d’informer le plus largement de l’actualité de l’Église catholique, il s’en remet à d’autres modalités pour transmettre la Parole. Le chrétien annonce le message à travers sa manière d’être chrétien ; c’est tout le sens de la notion de « témoignage » dans l’acte de dire la Parole. À partir d’un corpus de textes pontificaux du pape François, l’intention de cette réflexion est de questionner cette manière chrétienne d’être au monde, plus précisément dans l’espace public, et d’être à l’autre en explorant conjointement deux voies : (i) le soubassement sensible d’une pratique énonciative faite de comportem…

témoignage[SHS.INFO]Humanities and Social Sciences/Library and information sciences05 social sciencesethos050801 communication & media studiesGeneral Medicineommunication sensibleformes expressives[SHS.INFO] Humanities and Social Sciences/Library and information sciences0508 media and communicationspape François050903 gender studies[ SHS.INFO ] Humanities and Social Sciences/Library and information sciences0509 other social sciences
researchProduct

Feminists in High Heels : The Role of Femininity in Second-Wave Feminists' Dress in Finland, 1973-1990

2018

Recent studies have shown that the politics of self–presentation was a contentious issue among feminists. This article, which is based primarily on oral histories, addresses how Finnish second– wave feminists viewed the meanings of dress and appearance for their identity. The focus is on those who believed that feminist ideology liberated them to embrace their femininity and argues that Finnish feminist views about dress liberated women from the orthodox Marxist, pro–Russian Soviet political ideology of the Taistoist movement that was popular among young people in the 1970s, yet also from traditional, conservative female education at home and in school. peerReviewed

ulkoasufeminismiyhteiskunnallisuusfeministit1980-lukuulkonäkönaisellisuus1970-lukupukeutuminenhistoriaFinland
researchProduct