Search results for "89"

Tiedelehden kehittämisestä ja työelämän tutkimuksesta

2019

A Band Model of Cambium Development: Opportunities and Prospects

2021

More than 60% of tree phytomass is concentrated in stem wood, which is the result of periodic activity of the cambium. Nevertheless, there are few attempts to quantitatively describe cambium dynamics. In this study, we develop a state-of-the-art band model of cambium development, based on the kinetic heterogeneity of the cambial zone and the connectivity of the cell structure. The model describes seasonal cambium development based on an exponential function under climate forcing which can be effectively used to estimate the seasonal cell production for individual trees. It was shown that the model is able to simulate different cell production for fast-, middle- and slow-growing trees under …

Työn ja työelämän opintokokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

2020

Do Older Employees Suffer More from Work Intensification and Other Intensified Job Demands? Evidence from Upper White-Collar Workers

2019

Background: Working life today is characterized by acceleration and intensification due to social, and particularly technological, acceleration affecting the whole of society. These phenomena also affect working life by intensifying job demands, possibly imposing new job stressors on the workforce. At the same time workforce is aging, raising a question how older employees manage to cope with these work life changes. Methods: This study examined intensified job demands and their effects on occupational well-being from the age perspective utilizing Finnish survey data from upper white-collar workers (N = 2,200). Data was analyzed using multivariate analysis of covariance and hierarchical reg…

Työn tuunaamisen profiilit sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa : yhteydet työhyvinvointiin

2021

Työn tuunaaminen on oma-aloitteista työn kehittämistä työn voimavaroja ja vaatimuksia muokkaamalla. Tutkimme, millaisia tuunausprofiileja voidaan löytää kolmesta erilaisesta tuunaustavasta, jotka olivat työn voimavarojen lisääminen, työn vaatimusten lisääminen ja työn vaatimusten optimoiminen. Selvitimme myös, miten työhyvinvointi vaihtelee profiileissa. Sähköiseen kyselyyn osallistui 1 024 sosiaali- ja terveysalan organisaation työntekijää. K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla tunnistimme neljä työn tuunaamisen profiilia: aktiiviset tuunaajat (19 %, monipuolinen tuunaaminen), optimoivat tuunaajat (21 %, työn vaatimusten optimointi), passiiviset tuunaajat (27 %, keskimääräistä vähemmän t…

Kotityönjako kahden työllisen perheissä

2011

Lectio Praecursoria nonPeerReviewed

Sisäistyneet ristiriidat, tunnetyö ja tietotyöläissubjektiviteetin rakentuminen

2015

Yliopistotyö on esimerkki uuden työn muodoista, joissa työ kiinnittyy aiempaa vahvemmin yksilöön. Samalla vastuu työelämän vaatimuksiin yltämisestä siirtyy työntekijälle itselleen. Työyhteisön ristiriitatilanteissa organisaation ongelmat sisäistyvät työntekijän yksityisiksi ja tunne-elämän ongelmiksi.

Työn piirteet ja hyvinvointi yliopistotyössä: vapaaehtoisten ja vastentahtoisten määräaikaisten ja vakinaisten työntekijöiden vertailu

2010

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten vakinaiset, vapaaehtoisesti määräaikaiset ja vastentahtoisesti määräaikaiset työntekijät eroavat toisistaan erilaisissa taustatekijöissä, työn psykososiaalisissa piirteissä (vaatimukset ja voimavarat) ja hyvinvoinnissa (työhyvinvointi ja yleinen koettu henkinen hyvinvointi). Tutkimus kohdistui kahden suomalaisen monialaisen yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstöön. Aineistossa vakinaisia työntekijöitä oli 40 % (n = 408), vastentahtoisesti määräaikaisia 49 % (n = 495) ja vapaaehtoisesti määräaikaisia 11 % (n = 111). Vastaajista 58 % oli naisia, 54 %:lla oli maisteritasoa korkeampi koulutus, ja vastaajien keski-ikä oli 43 vuotta. Tulokset osoittiv…

Yhteiskuntakriittinen näkökulma työuupumustutkimukseen.

2020

Capturing situational interest in the past : the salience of children’s experiences in open-air museums 

2019

Open-air museums are immersive learning environments disseminating ideas about the lifestyle and material culture of pre-modern times. Considering their significance and prevalence in Northern and Eastern Europe, little is known about how contemporary children perceive these cultural heritage spaces. This study scrutinizes how primary school pupils from Sweden and Belarus encountered visits to Skansen (Sweden) and the Belarusian State Museum of Folk Architecture and Rural Lifestyle (Belarus) and expressed experiences about their visits in drawings and in follow-up interpretations. To record the patterns in children’s experiences, a mixed method was employed, including participant observatio…