Search results for "960"

Opettajuuden muutos 1950-luvulta 2010-luvulle

2017

Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on tutkia, miten opettajuus on muuttunut 1950-luvulta 2010-luvulle ja millaisia ominaisuuksia opettajuudelle annetaan vuosikymmenien saatossa. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmetodina käytän narratiivisuutta. Tutkimukseni aineisto koostuu seitsemästä kirjoitelmasta, jotka on kerätty eri vuosikymmeninä 1950-2010 valmistuneilta luokanopettajilta. Analysoin aineiston narratiivisen kategorisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosteni perusteella opettajat määrittelevät opettajuuden samoista osa-alueista koostuvana. Näitä ovat opettajan persoonallisuus, opettajan rooli, opetus, oppilaat ja vanhempien asema. Tulokset osoittavat muutoksen, …

Opettajien ammattilehtien kirjoittelu peruskoulu-uudistuksesta vuosina 1965-1973

2014

Suomen rinnakkaiskoulujärjestelmästä siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuosina 1972–1977. Uudistuksen myötä koko ikäluokka suoritti oppivelvollisuutensa yhdessä ja samassa koulussa. Uudistuksen tarkoituksena oli ennen kaikkea luoda kaikille yhtäläiset mahdollisuudet sivistyä ja jatkokouluttautua, perheen asuinpaikasta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Peruskoulun myötä kansa- ja oppikoulun opettajat siirtyivät työskentelemään yhdessä. Tämä merkitsi myös töiden uudelleenjakoa opettajakunnan kesken, sillä aikaisemmasta kansakoulun kasvatus- ja oppikoulun sivistyspainotteisuudesta oli luovuttava. Opettajien oli löydettävä paikkansa uudessa koulujärjestelmässä. Pro gradussa selvitett…

Keskiluokkaistuva kansa nousee kumipyörille : autoistuminen Suomessa 1960-luvun alusta 1980-luvun lopulle

2006

Työelämän toteutumaton murroskohta? Tarkastelussa 1960- ja 1970- lukujen yritysdemokratiavisiot

2008

[Johdanto] Vasemmiston vuoden 1966 vaalivoitto, Rafael Paasion kansanrintamahallituksen muodostaminen ja yleisen kulttuuri- ja yhteiskuntakriitikin voimistuminen (ks. esim. Alapuro 2003, 554–555; Siisiäinen 1990, luku 3) muodostivat ”mahdollisuuksien ikkunan” (Kingdon 1995), jonka kautta kysymys työelämän demokratisoinnista nostettiin politiikan agendalle ja lainsäädännöllisen valmistelun kohteeksi.1 1960-luvun lopun poliittinen suhdanne avasi väylän työelämää koskeville radikaaleillekin muutoshankkeille. Lähes kaikki poliittiset ryhmittymät jakoivat käsityksen työelämän demokratisoinnin tarpeellisuudesta, mutta mielipiteet demokratisoinnin tulevasta sisällöstä ja toteuttamistavoista vaihte…

Kåren Kellari : karhulalaisdisko ja sen yhteisöt 1969-1979

2014

KIITOKSET • 7 MENNEISYYDEN JA NYKYISYYDEN DIALOGI • 13 Tutkimuksen kysymyksenasettelu ja rakenne • 15 Hyvä, paha disko - katsaus aiempaan tutkimukseen • 18 Kåren Kellari yhteisön, paikallisuuden ja nostalgian käsitteellisessä kontekstissa • 28 Tutkimuksen lähdeaineisto ja sen tulkinta • 35 Kåren Kellarin jälkiä menneisyydessä • 36 Muistitieto kertoo merkityksistä • 43 Tutkimusmenetelmänä muistitietohistoria • 63 Omaelämäkerrallinen tutkimusjuonne • 66 KÅREN KELLARIN YHTEISÖLLISYYDEN TOPOGRAFIA • 73 Karhula suurteollisuuspaikkakuntana: luokkia, kontrollia, yhteisöllisyyttä • 75 Paikallinen nuoriso ja 1960-luvun svengit • 84 ”Kaikki mikä vivahti popmusiikkiin, kelpasi” • 91 Tanssi muuttaa mu…

Toinen aalto uudelleen tarkasteltuna : Yhdistys 9:n rooli suomalaisen feminismin historiassa

2018

Vääristikö Hannah Arendt totuutta?

2017

Kaanoninvartijat : ikonimaalauksen valvonta ja opetus Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla

2008

Radikaalisti sukupuolesta : naisten asemaa tutkiva komitea politiikan uudistajana 1960-luvulla

2022

Sanna Marinin johtama hallitus on herättänyt keskustelua intersektionaalista feminismiä edustavalla poliittisella profiilillaan. Akateemisen keskustelun käyttö politiikan muutosvoimana ei kuitenkaan ole uutta, vaan näkyi jo 1960-luvulla muotoillussa tasa-arvopolitiikassa. nonPeerReviewed

Erot järjestykseen! : Eurovision laulukilpailu, kansallisuus ja televisiohistoria

2006

Eurovision laulukilpailu (euroviisut) on ollut näkyvä osa suomalaista televisiokulttuuria vuodesta 1961 alkaen. Kahden televisiokanavan aikaan se oli suureellinen tapaus arkisen ohjelmiston joukossa ja kiistelty suosikkiohjelma. Nykyisin Eurovision laulukilpailulla ei enää ole samanlaista erikoisasemaa vuotuisessa TV-kalenterissa, mutta se herättää yhä vilkkaita mediakeskusteluja. Niissä kansallisuus on ollut keskeinen huolenaihe. Erot järjestykseen! avaa näkökulman suomalaisen television ja populaarikulttuurin historiaan. Kulttuurintutkimuksen ja feministisen tutkimuksen keinoin tarkastellaan, kuinka Eurovision laulukilpailuun liittyvässä media-aineistossa tuotetaan ja järjestetään eroja. …