Search results for "9"

showing 10 items of 40453 documents

Digitalisaation vaikutukset työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen

2021

Digitalisaatiota, työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä on tutkittu paljon. COVID -19 muutti työntekoa ja suurin osa työntekijöistä joutui siirtymään lyhyessä ajassa etätyöhön. Etätyöskentely on puolestaan nostanut esiin uusia työhyvin vointiin ja työtyytyväisyyteen liittyviä seikkoja. Olemme siirtyneet uudelle aika kaudelle työnteossa ja etätyöstä on tullut uusi normaali. Tämän tutkimuksen ai heena oli työn digitalisaatio ja etätyöskentely. Tutkimuskysymyksenä oli, miten työn digitalisaatio on vaikuttanut työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen? Tutki muskysymykseen vastattiin käyttämällä tutkimusmetodina kirjallisuuskatsausta, jossa käytiin läpi lukuisia aineistoja, joissa oli käsitelty työ…

työhyvinvointiCOVID-19etätyödigitalisaatiotyötyytyväisyys
researchProduct

Do Older Employees Suffer More from Work Intensification and Other Intensified Job Demands? Evidence from Upper White-Collar Workers

2019

Background: Working life today is characterized by acceleration and intensification due to social, and particularly technological, acceleration affecting the whole of society. These phenomena also affect working life by intensifying job demands, possibly imposing new job stressors on the workforce. At the same time workforce is aging, raising a question how older employees manage to cope with these work life changes. Methods: This study examined intensified job demands and their effects on occupational well-being from the age perspective utilizing Finnish survey data from upper white-collar workers (N = 2,200). Data was analyzed using multivariate analysis of covariance and hierarchical reg…

työhyvinvointilcsh:Labor. Work. Working classintensified job demandsAffect (psychology)moderator effectsikääntyvät työntekijätoccupational well-beinglcsh:Industrial psychologytyöelämäEmpirical evidencevaatimuksetta515lcsh:HD4801-8943Psykologia - PsychologyWork engagementagingMultilevel modelStressormoderaatioefektitikääntyminenWork (electrical)työn kuormittavuusWorkforceSurvey data collectionintensiivinen työDemographic economicsPsychology (miscellaneous)work intensificationPsychologylcsh:HF5548.7-5548.85Scandinavian Journal of Work and Organizational Psychology
researchProduct

COVID-19 Remote Work : Body Stress, Self-Efficacy, Teamwork, and Perceived Productivity of Knowledge Workers

2021

Due to COVID-19, companies were forced to adopt new work processes, and reduce modern work environments such as collaboration spaces. Professionals from many fields were forced to work remotely, almost overnight. Little is known about the impact of such non-volunteer remote work on productivity, stress, and other key aspects of work performance. To further our understanding of the impacts of this situation and remote work in general, we conducted an exploratory study by studying 28 knowledge work professionals (researchers, software developers, interior designers, service designers, and development consultants) from the viewpoint of perceived productivity and aspects affecting it in this un…

työhyvinvointiremote worktyöntekijättuottavuusperceived productivitytietotyöCOVID-19etätyöstressitiimityöomatoimisuusknowledge workers
researchProduct

Perheiden omistamisen muuttuvat merkitykset : diskurssianalyyttinen tutkimus perheiden omistamisen merkityksellistymisestä Suomessa vuosina 1976-2005

2011

työllistäminenomistusmerkitykset1970-lukufamily ownershipDiskurssianalyysiyrittäjyysyrityksetkotimainen omistus1990-luku2000-lukusocial contructionism1980-lukuperheomistusSuomiperheyksityisomistusomistaminendiscourse analysisperheetomistajuusperheyritykset
researchProduct

Työn tuunaamisen profiilit sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa : yhteydet työhyvinvointiin

2021

Työn tuunaaminen on oma-aloitteista työn kehittämistä työn voimavaroja ja vaatimuksia muokkaamalla. Tutkimme, millaisia tuunausprofiileja voidaan löytää kolmesta erilaisesta tuunaustavasta, jotka olivat työn voimavarojen lisääminen, työn vaatimusten lisääminen ja työn vaatimusten optimoiminen. Selvitimme myös, miten työhyvinvointi vaihtelee profiileissa. Sähköiseen kyselyyn osallistui 1 024 sosiaali- ja terveysalan organisaation työntekijää. K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla tunnistimme neljä työn tuunaamisen profiilia: aktiiviset tuunaajat (19 %, monipuolinen tuunaaminen), optimoivat tuunaajat (21 %, työn vaatimusten optimointi), passiiviset tuunaajat (27 %, keskimääräistä vähemmän t…

työmotivaatioHF5001-6182työhyvinvointityön imuLabor. Work. Working classitsesääntelyHD4801-8943omatoimisuustyön kuormittavuusterveysalatyöntekijätsosiaalialaBusinesstyöpsykologiatyön organisointiArtikkelittyöelämä5141 Sosiologiamonitoimisuus (työelämä)
researchProduct

Työmarkkinatuki ja nuorten syrjäytyminen - havaintoja vuoden 1997 uudistuksesta

2013

Vuosien 1996 ja 1997 aikana työttömyysturvan osana olevaa työmarkkinatukea muutettiin alle 25-vuotiaiden ammattikoulua käymättömien nuorten kohdalta. Työmarkkinatuen ehdoksi asetettiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuminen ja koulutukseen hakeutuminen. Sanktiot työmarkkinatuen ehtojen noudattamatta jättämisestä asetettiin koviksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa arvioidaan työmarkkinatuen muutoksen vaikutusta nuorten syrjäytymiseen. Tutkimuksessa määritellään syrjäytyneiksi nuoriksi työttömät ja työvoiman ulkopuolelle olevat nuoret. Difference-in-differences -estimoinnin tulosten mukaan työmarkkinatuen muutos on odotetusti vähentänyt työttömien määrää ja lisännyt työvoiman ulkop…

työn tarjontaTyömarkkinataktivointinuorettyövoimapolitiikkatyömarkkinatukiulkopuolisuus1991-lukusyrjäytyminentyöttömyystyöttömyysturva
researchProduct

Kotityönjako kahden työllisen perheissä

2011

Lectio Praecursoria nonPeerReviewed

työnjakolcsh:HD4801-8943kotityöansiotyölcsh:Labor. Work. Working classlcsh:BusinessLektiotlcsh:HF5001-6182yhteiskuntaluokka
researchProduct

Sisäistyneet ristiriidat, tunnetyö ja tietotyöläissubjektiviteetin rakentuminen

2015

Yliopistotyö on esimerkki uuden työn muodoista, joissa työ kiinnittyy aiempaa vahvemmin yksilöön. Samalla vastuu työelämän vaatimuksiin yltämisestä siirtyy työntekijälle itselleen. Työyhteisön ristiriitatilanteissa organisaation ongelmat sisäistyvät työntekijän yksityisiksi ja tunne-elämän ongelmiksi.

työntekijät [http://www.yso.fi/onto/yso/p1075]tunne-elämä [http://www.yso.fi/onto/yso/p8353]subjektiviteettiGeneral MedicineGeneral Chemistryristiriidatyliopistot [http://www.yso.fi/onto/yso/p10895]tunnetyöpersoona [http://www.yso.fi/onto/yso/p7199]subjektiivisuus [http://www.yso.fi/onto/yso/p4242]kokemukset [http://www.yso.fi/onto/yso/p3209]työ [http://www.yso.fi/onto/yso/p1810]tietotyö [http://www.yso.fi/onto/yso/p12926]tietotyösubjektiussubjekti (filosofia) [http://www.yso.fi/onto/yso/p25021]Aikuiskasvatuksen vuoden tiedeartikkelitArtikkelitsopeutuminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p6137]yliopistotristiriidat [http://www.yso.fi/onto/yso/p2187]affektiivisuus [http://www.yso.fi/onto/yso/p11268]Aikuiskasvatus
researchProduct

Kliinisestä harjoittelusta työssäoppimiseen ja yhteistyötiimeihin

2002

Terveysalan työharjoittelun toteutumista on arvosteltu siitä, että oppilaitokset panostavat entistä vähemmän työharjoittelun ohjaukseen ja harjoittelupaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Harjoittelussa perinteiset työtavat ja vallitseva työkulttuuri siirretään kritiikittömästi opiskelijoille. Koulun antamat tiedot ja harjoittelupaikan edellyttämät taidot eivät kohtaa. Artikkelissa luodaan näkymiä uudenlaiseen työssäoppimiseen tehostamalla koulun ja työpaikkojen välistä yhteistyötä.

työssäoppiminenkoulutuksen ja työelämä [http://www.yso.fi/onto/yso/p16262]n yhteydetGeneral MedicineGeneral ChemistryyhteistyötiimitArtikkelitfysioterapia [http://www.yso.fi/onto/yso/p10515]työharjoittelu [http://www.yso.fi/onto/yso/p2096]työharjoitteutyössäoppiminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p10225]Aikuiskasvatus
researchProduct

Työn piirteet ja hyvinvointi yliopistotyössä: vapaaehtoisten ja vastentahtoisten määräaikaisten ja vakinaisten työntekijöiden vertailu

2010

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten vakinaiset, vapaaehtoisesti määräaikaiset ja vastentahtoisesti määräaikaiset työntekijät eroavat toisistaan erilaisissa taustatekijöissä, työn psykososiaalisissa piirteissä (vaatimukset ja voimavarat) ja hyvinvoinnissa (työhyvinvointi ja yleinen koettu henkinen hyvinvointi). Tutkimus kohdistui kahden suomalaisen monialaisen yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstöön. Aineistossa vakinaisia työntekijöitä oli 40 % (n = 408), vastentahtoisesti määräaikaisia 49 % (n = 495) ja vapaaehtoisesti määräaikaisia 11 % (n = 111). Vastaajista 58 % oli naisia, 54 %:lla oli maisteritasoa korkeampi koulutus, ja vastaajien keski-ikä oli 43 vuotta. Tulokset osoittiv…

työsuhdelcsh:HD4801-8943työsuhteen motiivityöhyvinvointilcsh:Labor. Work. Working classArtikkelitlcsh:Businesstyön piirteetlcsh:HF5001-6182
researchProduct