Search results for "AHA"

Seurassa parempaa sairaalasuomea : ammatillisen kielitaidon oppiminen ja kollegojen kielellinen tuki sairaalaympäristössä

2015

Maahanmuuttajataustaisten lääkäreiden ja hoitajien määrä suomalaisessa terveydenhuollossa on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Terveydenhuoltoalalla kieli on keskeisessä osassa työn onnistumisessa, ja siksi on olennaista tutkia maahanmuuttajataustaisten lääkäreiden ja hoitajien kielitaidon kehittymistä. Ammatillisen kielitaidon tutkimus on toisen kielen oppimisen kentällä vielä alussa, mikä tekee tutkimusaiheesta relevantin. Tässä maisterintutkielmassa tutkitaan, minkälaista tukea kaksi maahanmuuttajasairaanhoitajaa ja suomalainen lääkäri ovat antaneet työyhteisönsä maahanmuuttajalääkärille. Lisäksi analysoidaan ja eritellään sairaanhoitajien omia kielenoppimispolkuja ja kokemuksia kiele…

Omaa paikkaa etsimässä : edistyneisyys suomea toisena kielenään puhuvien kokemana

2022

This article takes up a central question of Kirsti Siitonen’s dissertation – how advancedness in Finnish as a second language can be characterized – and investigates it from the perspective of research terminology as well as the lived experience of language users. We first discuss how and with what implications advanced learners of Finnish have been referred to in the research literature, i.e. whether they have been regarded as learners, speakers or other kinds of language users. Applying a small stories approach to interview data from different research projects, we then explore what advancedness means to such language users themselves. We conclude that advanced learners navigate a complex…

Venäjänkielisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taito ja siihen kytkeytyvät tekijät

2015

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää venäjänkielisten alakoulua käyvien maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taitoa. Tutkimuksessa selvitettiin puheen ymmärtämisen ja tuottamisen sekä kielellisen muistin tasoa ja puheen ymmärtämiseen ja tuottamiseen liittyviä vaikeuksia. Lisäksi tutkittiin puheen ymmärtämiseen ja tuottamiseen eli suulliseen kielitaitoon yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Niilo Mäki Instituutin ja Oppimis- ja ohjauskeskus Onervan kanssa. Tutkimus oli määrällinen tutkimus, johon osallistui 38 oppilasta, heidän vanhempansa ja opettajansa. Aineisto kerättiin kolmella eri menetelmällä: oppilaiden tekemillä tietokoneavusteisilla tehtävillä sekä o…

Hoidetaan suomeksi ‒ Ammatillinen suomen kielen taito hoitoalalla

2012

Yhteiskuntamme monikulttuuristumisen myötä työelämään pyrkii yhä useampi maahanmuuttajataustainen henkilö. Tämä haastaa niin koulutuksen tarjoajat kuin työnantajatkin pohtimaan muun muassa sitä, mitä on riittävä suomen kielitaito ja missä se opitaan. Kun tavoitteena on toimiva ammatillinen suomen kielen taito, vain yhteistyöllä kielten- ja ammattiaineiden opettajien sekä työelämän edustajien kanssa voidaan saada aikaan hyviä ratkaisuja. nonPeerReviewed

Kansalaisopisto – väylä suomalaiseen yhteiskuntaan

2013

Suomea kaiken ikää -koulutus tarjosi Kirkkonummen kansalaisopiston päätoimiselle opetushenkilöstölle mahdollisuuden kehittää koko työyhteisön osaamista maahanmuuttajien kieli- ja integraatiokoulutuksen järjestäjänä. Kansalaisopisto toimii osana paikallista ja alueellista maahanmuuttajien kielikoulutusverkostoa kunnan kotouttamistyön, työvoimahallinnon, peruskoulun ja lukion, muiden toimijoiden ja osin ammatillisen koulutuksen kanssa. Suomea kaiken ikää -koulutuksessa halusimme ja pystyimme arvioimaan ja kirkastamaan itsellemme kansalaisopiston omaa roolia, omaa identiteettiä maahanmuuttajien kielikoulutuksen järjestäjänä. Lopputuloksena syntyi kirkas ja toimiva käsitys omasta yhteiskuntavas…

Kotouttamistyön asiantuntijoiden osaamista kehittämässä

2013

Selvitys aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin kielen taidon arvioinnista : suunnitelma kotoutumiskoulutuksen lähtötason arviointimallin valtakun…

2015

Work-related language learning trajectories of migrant cleaners in Finland

2017

Cleaning is often the survival employment that migrants can get in their new home country. Ideally, the workplace can be a site for integration and language learning. This article explores how two migrants working as cleaners in Finland narrate their work-related Finnish language learning trajectories. The research is designed by applying nexus analysis (Scollon & Scollon, 2004), which focuses on social action in the intersection of interaction order, participants’ life experiences, and discourses in place. The social action in focus here is investment (Darvin & Norton, 2015), which means a commitment to developing language skills to achieve one’s aspirations. The article also analy…

Talviaisten rahapaja : luku- ja kirjoitustaidon hyödyntäminen rahanväärennöstarkoituksiin 1800-luvun puolivälissä

2022

Luku- ja kirjoitustaito muodostivat 1800-luvun puolivälissä sekä yksilön että hänen lähiyhteisönsä näkökulmasta tärkeää aineetonta pääomaa, koska etenkin maaseudulla ne olivat harvinaisia taitoja. Niiden avulla oli mahdollista saavuttaa hitaasti karttuvaa yhteisöllistä luottamusta, rakentaa verkostoja ja saavuttaa henkilökohtaisia etuja, joista monet liittyivät myös taloudelliseen menestykseen. Näitä taitoja saattoi käyttää myös pikavoittojen hankkimiseen yhteisöllisten normien näkökulmasta kyseenalaisin keinoin, esimerkiksi väärentämällä rahaa. Kivijärveläinen Erkki Turpeinen oli taitava rahanväärentäjä, joka osasi hyödyntää luku- ja kirjoitustaitoaan omiin tarkoituksiinsa. Pohdin artikkel…

Nyfinlandssvenskarna : språklig identitet hos invandrare som integrerat sig i det finska samhället på svenska

2014

Tutkimuksen tarkoituksena on saada tarkempaa tietoa maahanmuuttajien kielellisestä identiteetistä. Keskityn tutkimuksessani maahanmuuttajiin, jotka ovat oppineet valtakunnallisen vähemmistökielen ruotsin, joka on heidän sijoituspaikkakunnallaan enemmistökielen asemassa. Tutkimuksen empiirinen materiaali koostuu teemahaastatteluista. Haastateltavina olleet 5 maahanmuuttajaa (iältään 20 – 54-vuotiaita) osallistuivat henkilökohtaisiin teemahaastatteluihin asuin tai työpaikkakunnallaan. Kaksi haastateltavista on tullut Suomeen pakolaisena 1990-luvulla, 2 perhesyistä ja 1 työnantajan lähettämänä. Erilaiset taustat sekä maassaoloaikojen eroavaisuudet (3-22 vuotta) antavat mahdollisuuden tarkastel…