Search results for "AHA"

Miksi korkeakoulutettu maahanmuuttanut ei pääse yliopistoon? : yhdenvertaisuutta etsimässä

2021

Eri tulkinnat yhdenvertaisuudesta ja sen täyttymisestä vaikuttavat siihen, kenellä on pääsy yliopisto-opintoihin. Samaa kaikille -ajattelu rajoittaa tukitoimien kohdentamista tietylle ryhmälle ja sysää vastuun hakukelpoisuuden edellyttämien tietojen ja taitojen saavuttamisesta yksilölle itselleen. Nykyisellään yliopistojen toimintamallit ja rakenteet eivät mahdollista korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttaneiden sujuvia polkuja yliopisto-opintoihin. Polkujen mahdollistamisessa keskeisessä roolissa ovat alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan määrä ja laatu sekä suomen, ruotsin tai englannin kielen kehittämisen tuki niin yliopisto-opintoja edeltävän koulutuksen kuin yliopisto-o…

Maahan muuttaneiden toimintamahdollisuuksiin liittyvät tekijät

2017

Suomeen muuttaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä, joiden on vaikeaa päästä yhdenvertaisesti mukaan yhteiskuntaan. Tässä tutkielmassa tarkastelen maahan muuttaneiden sosiaalista osallisuutta Amartya Senin ja Martha C. Nussbaumin kehittämän toimintamahdollisuusteorian kautta. Tutkimustehtäväni on kartoittaa maahan muuttaneiden toimintamahdollisuuksiin liitty- viä tekijöitä kahdella pienehköllä paikkakunnalla. Erityisesti tarkastelen tekijöitä, jotka liittyvät peruspalveluiden muuntamiseen toimintamahdollisuuksiksi ja tekijöitä, jotka liittyvät työllistymiseen. Huomioin myös pienten, maaseutumaisten paikkakuntien erityispiirteitä. Aineisto koostuu kahdessa eri hankkeessa vuosina 2015 ja 20…

Sosiaalityön asiantuntijuus vastaanottopalveluissa

2019

Esityksen tavoitteena on luoda kuvaa niistä haasteista, joita suomalainen vastaanottojärjestelmä on kohdannut Eurooppaa kohdanneen niin kutsutun pakolaiskriisin myötä, sekä paikantamaan millaista sosiaalityön asiantuntijuutta se tarvitsee. Esitys perustuu Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakausilehti Januksessa julkaistuun puheenvuoroon ”Sosiaalityön asiantuntijuus vastaanottopalveluissa”, jonka olen kirjoittanut yhdessä sostt, YTM, Sari Kärkkäisen kanssa. Esityksen lähtökohtana on vastaanottokeskusten arki, jossa työntekijät käyttävät valtaa suhteissa asiakkaisiin. Vastaanottokeskuksissa työntekijällä on valtaa suhteessa asiakkaaseen, esimiehellä työntekijään, johdolla esim…

Rahoitusrakenteet ja rahapolitiikan välittyminen EMU-maissa

2001

Sparraussuhteen jännitteiset dialogiset ihanteet

2017

Viestinnän demokratisoituessa viestijöistä tulee organisaatioissaan yhä enemmän koko työyhteisön kouluttajia, valmentajia ja sparraajia sekä dialogisuuden edistäjiä. Dialogisuuden edistämisen vaateesta ja sparraajan roolin noususta ja huolimatta yhteisöviestinnän kentällä ei kuitenkaan tällä hetkellä vallitse yhtenevää käsitystä siitä, mitä dialogin ja dialogisuuden käsitteillä tarkoitetaan. Tämä tutkimus pyrkii osaltaan vastaamaan pyyntöön käsitteiden jatkomäärittelystä selvittämällä, mitä dialogisuus sparrausosaamisen kontekstissa tarkoittaa. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelun (N = 14) keinoin kartoittamalla julkisella sektorilla toimivan kohdeorganisaation sparraajan roolissa toimiv…

Ulkoisen ympäristön monitoroinnin tulevaisuus

2016

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää organisaation ulkoisen ympäristön monitoroinnin tule-vaisuutta tiedon uudella aikakaudella. Tutkimusongelmaa lähestyttiin kahden tutkimuskysymyksen kautta: 1. Mitä teemoja organisaation ulkoisen ympäristön monitoroinnin tulevaisuuteen liittyy? 2. Minkälaisia tulevaisuuden skenaarioita monitorointiin liittyen on mahdollista rakentaa? Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia tarkasteltiin organisaatioiden ja viestinnän ammattilaisten näkökulmasta. Tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin organisaation ulkoista ympäristöä sekä monitorointia. Ulkoisen ympäristön suhdetta monitorointiin kuvattiin muun muassa sidosryhmä- ja legitimiteetti -käsitteiden sekä kaaosteoria…

Mikä merkitys osallistujan taustatekijöillä on menestymiseen kielitestissä?

2016

Yleisiin kielitutkintojen kielitesteihin osallistuu vuosittain vajaa 9000 henkilöä eri syiden vuoksi. Osa heistä suorittaa tutkinnon saadakseen tietoa oman kielitaitonsa tasosta, mutta suurimmalle osalle osallistujista kielitaitotodistus on merkityksellinen heidän hakiessaan työ- tai opiskelupaikkaa tai se voi olla ratkaiseva tekijä Suomen kansalaisuuden saamiseksi. Koska tutkintoon voi osallistua kuka tahansa kielitaidostaan arviota tarvitseva aikuinen, osallistujien lähtökohdat tutkinnon suorittamiselle ovat varsin erilaiset. Osallistujilla ei ole yhteistä opiskeluhistoriaa eivätkä heidän taustansa muutenkaan ole samankaltaisia. Etenkin maahanmuuton näkökulmasta keskeisten tutkintokielten…

Yleisöpalaute toimittajan työssä

2015

Journalismin yleisösuhde on kahden viime vuosikymmenen aikana muuttunut perustavalla tavalla. Muuttuva maailma on murtanut journalismin perinteiset lähettäjän ja vastaanottajan roolit, ja kiristänyt kilpailua yleisöistä. Suurimman mullistuksen on tuonut Internet ja ennen muuta sosiaalinen media, joka on mahdollistanut juttujen ja uutisten reaaliaikaisen levittämisen,kommentoinnin, kritiikin ja palautteenannon. Samalla se on muuttanut journalistista työtä vaatien toimittajalta uudenlaista avoimuutta ja osallistumista. Tässä pro gradu -työssä selvitetään journalismin murroksen vaikutuksia toimittajan työhön. Tutkimuskohteena on yleisön ja toimittajien vuorovaikutus aivan työn arjen, toimittaj…

Näkökulmia nuorten monikielisyyteen ja Suomen kielivarantoon

2021

Vain yksi voimaharjoitus viikossa riittää toimintakyvyn ylläpitämiseen ikääntyneillä

2018

Tutkimuksella selvitimme, parantaako voimaharjoittelu iäkkäiden toimintakykyä, ja onko harjoitusmäärillä vaikutusta toimintakyvyn muutoksiin. Tutkimukseen osallistui 106 koehenkilöä (65–75 v.), jotka satunnaistettiin neljään ryhmään: 1x/vko (H1, n=26), 2x/vko (H2, n=27) ja 3x/vko (H3, n=28) harjoitteleviin ja kontrolliryhmään (K, n=25). Ensimmäisen kolmen kuukauden ajan kaikki harjoitteluryhmät voimaharjoittelivat valvotusti kahdesti viikossa (H, n=81), jonka jälkeen ryhmät harjoittelivat kuusi kuukautta (3 kk–9 kk) nimensä mukaisesti kerran, kahdesti tai kolmesti viikossa. Koehenkilöille suoritettiin testit 0 kk, 3 kk ja 9 kk. Toimintakykyä testattiin etuperinkävelyllä (E), takaperinkävely…