Search results for "AKI"

Englannin kieli viittomakielisten arjessa

2013

Suomi on viittomakielialan ja kuurojen opetuksen edelläkävijämaita. Viittomakielisten oikeudet on Suomessa turvattu perustuslaissa (731/1999), ja viittomakielisillä on oikeus saada opetusta viittomakielellä. Koulutuksen tavoitteena on toimiva kaksikielisyys. Paljon on panostettu siihen, että viittomakielinen kielivähemmistömme voi käyttää viitottua kieltä ja osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan. Suomen kielen opetukseen on satsattu, mutta englannin kielen oppimisen tutkimukseen ja opetuksen kehittämiseen ei ole ollut juurikaan resursseja. Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelin, miten ja missä suomalaista viittomakieltä käyttävät kohtaavat ja käyttävät englannin kieltä arjessaan. nonPeerRev…

Suomi viittomakielisten toisena kielenä : verbirektioiden viidakossa.

2001

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

2014

Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista ainakin toinen on kuuro viittomakielinen. Näin ollen kuulevilla lapsilla on mahdollisuus oppia luonnollisesti suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä perhepiirissä. Monikieliset perheet ovat jo monelle tuttu, mutta miten monikielisyys näkyy ja toteutuu viittomakielisessä perheessä? Entä miten lapset vaihtavat kieltä kesken ilmauksen tai puheen? Pro gradu tutkielmamme viittovan perheen monikielisyydestä keskittyi näihin kysymyksiin. nonPeerReviewed

Viittomakielistä työvoimaa, ole hyvä!

2011

Tässä artikkelissa pohditaan työelämän kielitaitoa viittomakielisten näkökulmasta. Millainen kielitaito viittomakielisillä on ja millaista kielitaitoa heiltä vaaditaan työpaikalla? Näihin kysymyksiin ei ole olemassa yksinkertaisia vastauksia, sillä työssä käyvien kuurojen kielitaidosta ei ole olemassa tutkimustietoa. Pelkällä viittomakielellä pärjää nykyään kuitenkin vain harvassa työpaikassa. Viittomakieliset kohtaavatkin edelleen ennakkoluuloja työpaikoillaan, mutta kehitys on kuitenkin menossa myönteisempään suuntaan. nonPeerReviewed

Ilmaistaan eleillä : suomalaisen viittomakielen tulkkiopiskelijoiden eletarinat

2017

Tämän tutkielman aiheena on eleet. Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka viittomakielen tulkkiopiskelijat pelkästään eleitä käyttämällä kertoivat nähdyn animaatiofilmin tapahtumat, ja millaisia eleitä sen kerronnassa käytettiin. Opiskelijat kertoivat saman animaatiofilmin tapahtumat kahdesti. Ensimmäisiä tuotoksia kertoessaan opiskelijoilla ei ollut viittomakielen taitoa, mutta toisella kerralla heillä oli viittomakielen opintoja jo takanaan. Näitä eri kerroilla tuotettuja tarinoita verrataan toisiinsa. Teoriataustana on puhekieleen pohjautuva eleiden tutkimus, ja sieltä McNeillin (1992) ja Kendonin (2004) ajatus eleiden merkittävyydestä osana kieltä ja kommunikointia. Aineiston analysoinnissa…

Fixed and NOT free : Revisiting the order of the main clausal constituents in Finnish Sign Language from a corpus perspective

2017

This squib investigates the order of the main clausal constituents in verbal-centered clauses in Finnish Sign Language (FinSL). With the help of the frequencies calculated from narratives included in the recently compiled FinSL corpus, the study suggests that the order of the main constituents in FinSL clauses is more fixed than has been claimed in a previous study. With intransitive and transitive clauses with a Type 1 or Type 2 verbal predicate, the study shows that their internal structures strongly favor the orders SV and AVP, respectively, although both S/A and P core arguments are often left lexically unexpressed. Concerning Type 3 verbal predicates, the study shows that they most typ…

Saavutettavuutta kaikille? : viitottujen verkkotekstien laatu ja käytettävyys viittomakielten elinvoimaisuuden ja kielenoppimisen näkökulmasta

2022

Viime aikoina on keskusteltu viittomakielisten ja viittomakielelle tulkattujen verkkotekstien laadusta. Viittomakieliset ovat kokeneet, että viitottujen verkkotekstien laatu vaihtelee paljon. Viitottuja verkkotekstejä käytetään monissa paikoissa kielenopetustyössä, kirjastoissa ja eri medioiden saavutettavuuden kehittämistyössä. Käsittelin maisterintutkielmassani (2021) viitottujen verkkotekstien laatua tekstien käytettävyyden ja kieliasiantuntijoiden näkökulmista. Millainen rooli on kuuroilla, äidinkielisillä kieliammattilaisilla, kääntäjillä ja tulkeilla pienissä viitotuissa vähemmistökielissä? nonPeerReviewed

Suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittäminen Yleisissä kielitutkinnoissa

2019

Artikkelissa kuvaamme lyhyesti suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittämistä ja siihen liittyvää validointiprosessia Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa. Suomalaisessa viittomakielessä ei aiemmin ole ollut yhtenäisiä, teoreettisesti määriteltyjä kuvauksia viittomakielen taidon kehittymisestä. Nyt kehitetyissä taitotasokuvaimissa ja arviointikriteereissä viittomakielen taito on kuvattu kuusiportaisella asteikolla kolmessa eri osataidossa: viittomakielen ymmärtämisessä, viittomakielen itsenäisessä tuottamisessa ja viittomakielisessä keskustelussa. Kuvaimia ja kriteereitä voidaan soveltaa eri käyttötarkoituksiin, kuten kielen opetukseen, kielitaidon a…

Viittomakielen merkitys eheän identiteetin rakentamisessa

2018

Esittelemme tässä artikkelissa toisen kirjoittajan, Juhana Salosen, elämää autoetnografisesta näkökulmasta. Salonen on viittomakielinen kuuro, joka on kärsinyt nuoruudessaan vakavista psyykkisistä ongelmista epävarman identiteettinsä ja puutteellisten sosioemotionaalisten taitojensa vuoksi. Toinen artikkelin kirjoittaja Syväoja on kuuleva psykiatri ja Salosen äiti. Autoetnografisen tutkimuksemme tavoitteena on keskustella avoimesti Salosen elämästä sekä yhdistää sosiokulttuurinen ja lääketieteellinen näkökulma lähemmäksi toisiaan. Tutkimuksemme osoittaa, että yhteiskunnan olisi tärkeää tarkastella viittomakielisten kuurojen ja heidän elämäänsä läheltä nähneiden henkilökohtaisia kokemuksia. …

Finding an identity and social-emotional skills

2015

In this article the researchers present an auto-ethnographic study of the first presenter´s life. Salonen is a Deaf person who suffered severe psychological problems in his youth because of uncertainty about his identity and a lack of social-emotional skills. Syväoja is a hearing psychiatrist and she is also Salonen's mother. The purpose of this research is to discuss openly Salonen´s life. An auto-ethnographic approach allows a cross-cultural combination of socio-cultural and medical views, and the researchers, reporting their experiences from their personal perspectives, consider Salonen´s life from these two main angles: the socio-cultural (Deaf identity, Deafhood, sign language) and the…