Search results for "AKI"

Suomalaisen viittomakielen rakenteen ja tilankäytön oppiminen vieraana kielenä

2005

Maisteriksi viittomakielestä : 11 sukellusta suomalaiseen viittomakieleen

2017

Tavu ja lause : tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä

2009

Tommi Jantunen tarkastelee tutkimuksessaan kahden kielitieteen peruskäsitteen, tavun ja lauseen, olemusta suomalaisessa viittomakielessä. Jantunen selvittää äänne- ja lauseopillisia perusasioita vähän tutkitun vähemmistökielen kieliopista. Etenkään lauseoppia ei ole suomalaisen viittomakielen tutkimuksessa kartoitettu. Työn aihepiiri lienee omiaan saattamaan monet turhautuneisuuden tilaan. Kielioppi on monelle kouluajoilta tuttu kirosana, ja esimerkiksi tavusta keskustelu viitotun kielen yhteydessä voi ehkä vaikuttaa alkavan houretilan oireelta. Pohjimmiltaan tutkimuksessani on kuitenkin kyse hyvin yksinkertaisista asioista: Miten mitata viittomien pituutta ja miten viittomat järjestyvät su…

Semanttinen vastaanottajarooli suomalaisessa viittomakielessä

2014

Semanttiset roolit ovat kielentutkijoiden työkaluja tekojen ja niiden osallistujien analysointiin. Rooleja erotellaan niillä olevien ominaisuuksien mukaan, ja eri kielillä on ominaiset tapansa merkitä semanttisia rooleja. Tämän työn mielenkiinto kohdistuu vastaanottajarooliin. Vastaanottajarooli esiintyy tyypillisesti lauseessa, jossa on kolme osallistujaa: agentti, vastaanottaja ja teema. Semanttisesti kyseessä on siirtotapahtuma, jonka aikana teeman omistajuus tai hallinta muuttuu vastaanottajalle. ’Antaa’ ja ’lähettää’ ovat prototyyppisesti vastaanottajan vaativia merkityksiä. Roolien merkintää suomalaisessa viittomakielessä on tutkittu eniten transitiivisista lauseista. Tämä tutkielma t…

Kieliopilliset sidoskeinot kahdessa suomalaisella viittomakielellä tuotetussa asiatekstissä

2012

Puhutuissa kielissä sidoksisuutta voidaan muodostaa erilaisin kieliopillisin ja leksikaalisin sidoskeinoin, jotka yhdistävät tekstissä esiintyvät lauseet toisiinsa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia millaisia kieliopillisia sidoskeinoja suomalaisessa viittomakielessä voi esiintyä, sillä suomalaisessa viittomakielessä tekstilingvistiikan tutkimus on ollut vähäistä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi pääosin Trevor Johnstonin ja Adam Schembrin esitykset viittomakielissä esiintyvistä kieliopillisista sidoskeinoista. Tämän lisäksi muiden tutkijoiden, kuten Elizabeth Winstonin, esitykset sidosteisuudesta tukivat teorian rakentamista. Kieliopillisia sidoskeinoja ovat referent…

Raising the Profile of Sign Language Teachers in Finland

2016

Sign language teaching in Finland has a long history. In contrast, sign language teacher training programs and research into the sign languages of Finland both know a short history. Due to this contrast, the field of sign language teaching nowadays can be seen as the ‘Wild West’. Till today, teachers from different backgrounds do teach sign language. We do not have a clear picture of what knowledge or competencies are expected from these teachers. In this article we would like to share our opinions about what the profile of a sign language teacher could look like in order to raise and advance the discussion and improve the quality of sign language teaching in Finland. nonPeerReviewed

Phonetische Aspekte einer Didaktik der Finnischen Gebärdensprache als Fremdsprache

2004

Suomalaista viittomakieltä opetetaan yhä enemmän kuuleville. Tämän seurauksena on syntynyt tarve kehittää viittomakielen opetuksen metodeja sekä kouluttaa viittomakielen opettajia. Bertold Fuchsin väitöstutkimus selvitti, miten viittomakielen kielitieteellistä tutkimusta voidaan hyödyntää viittomakielen opetuksen kehitettäessä. Tutkimus keskittyi viittomakielen taidon foneettiseen osa-alueeseen, toisin sanoen käsien, pään ja kehon liikkeiden muotoon. The aim of this study is to develop the phonetic aspects of teaching Finnish Sign Language (FinSL) as a foreign language. Like pronunciation as a part of spoken language proficiency, articulation, i.e. the exact form of the movements of the par…

Merkittävät oppimiskokemukset viittomakielentulkin ammatillisessa kehityksessä

2000

Vauhti- ja taukosujuvuus suomalaisessa viittomakielessä

2018

Tämän maisterintutkielman aiheena on sujuvuus suomalaisessa viittomakielessä. Puhuttujen kielten osalta aihetta on tutkittu runsaasti, mutta viitottujen kielten puolella sitä on lähinnä sivuttu esimerkiksi kielitaitoon liittyen. Työ pilotoi sujuvuuden tutkimusta suomalaisessa viittomakielessä. Sujuvuutta käsitellään työssä rajatusti vain tuotetun viittomisen näkökulmasta, ja sitä mitataan käyttäen temporaalisista parametreista vauhtia ja taukoja. Aineistona on suomalaisen viittomakielen CFINSL-korpuksesta sekä vastaavasta oppijan korpuksesta kerättyä monologista viittomista yhteensä viideltä informantilta. Mukana on kaksi natiivia viittomakielistä sekä kolme vieraskielistä viittomakielen kä…

Viittova monikielinen lapsi : vanhempien kokemuksia viittomakielisen lapsen monikielisyydestä resurssina

2012

Työni tutkii viittomakielisen monikielisen perheen vanhempien kokemuksia perheensä ja lapsensa monikielisyydestä. Tavoitteena on selvittää, miten monikielisyyden resurssi ilmenee viittomakielisessä perheessä, jossa käytetään kahta eri viittomakieltä sekä kuinka vanhemmat kokevat perheensä monikielisyyden arjessa. Työn pyrkimyksenä oli saada vanhemmat reflektoimaan itseään heidän omien kokemustensa kautta ja antaa tukea lisäämällä vanhempien tietoisuutta perheensä monikielisyydestä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on Bronfenbrennerin (1979) luoma ekologinen kehitysmalli. Ekologisessa teoriassa lapsen kasvuympäristö koostuu eritasoisista, sisäkkäisistä tasoista. Bronfenbrenner jakaa …