Search results for "AMELA"

Mocking fakeness

2022

Abstract Phonetic resources, like dialects and accents, are used in ethnic humour to build up a recognisable character that pokes fun at the stereotypes associated with a particular identity, sometimes with critical and political undertones. In this article, we examine the manipulation of one such resource, aspiration, used in performing and mocking one such clichéd character, called the fake Sámi. This character has a contested history in Finnish tourism and marketing practices, and is embedded in a long-standing debate about who can use emblems of Sámi identity for economic purposes. Adopting a sociophonetic language regard and folk linguistics approaches (Preston 2010; Niedzielski & …

Mustan auringon paketti : myytti ja melankolia Irene Larsenin kokoelmassa Sortsolsafari

2015

In this article, I analyse how the Sámi poet Irene Larsen rewrites Sámi oral tradition and mythology in her collection Sortsolsafari (2013, “Black Sun Safari”). I discuss how Larsen’s work differs from the mainstream of contemporary Sámi poetry and other indigenous literatures. Sortsolsafari has postmodernist features, which seldom are found in Sámi literature. Larsen situates mythological elements in present-day reality: a Sámi goddess uses a sewing machine and a shaman logs on to the Internet. These anachronisms create a comical effect. Instead of nostalgia and anti-colonialism, which traditionally characterize the depiction of the past in Sámi literature, the overall tone of Sortsolsafar…

Murtunut luja yhteisrintama : Inarin hoitoalue, saamelaiset ja metsäluonnon valloitus 1945-1982

2000

Äitimyyttejä ja äitisubjekteja. Sukupuolen ja kansallisuuden representaatio saamelaisessa lyriikassaa

2013

Äitiyden teema nousee usein esille saamelaisessa nykylyriikassa. Tässä artikkelissa käsitellään neljän saamelaisrunoilijan tuotantoa, jossa esiintyy monenlaisia äitihahmoja: Äiti maa, muinaiset naisjumalat, äitiyttä himoitseva nainen ja väsynyt äiti. Äitiys-kuvasto saa runoissa symbolisia ja kansallisia merkityksiä, mutta yhtä lailla se peilaa naisen yksilöllistä, sensuaalista kokemusta. peerReviewed

”Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää” : saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuspilotin arviointi 2022

2023

Raportissa tarkastellaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) toteuttaman arvioinnin tuloksia saamen kielten etäopetuspilotin (1.8.2018−31.8.2023) toimivuudesta ja opetuksen vaikuttavuudesta. Etäopetuspilotissa saamen kielten (pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame) opetusta annetaan kaksi vuosiviikkotuntia perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Opetusta johtaa Utsjoen kunta ja koordinoi Saamelaiskäräjät, ja se on tarkoitettu saamelaisalueen ulkopuolella asuville lapsille ja nuorille, joilla saamen kieli on perheen tai suvun kieli. Oppilaita on esikouluikäisistä lukiolaisiin. Oppilaiden määrä on kasvanut 50:stä 150:een etäopetuspilotin aikana. Arvioinnilla …

Ylä-Lapin mahdoton yhtälö : lappalaisidentiteetti poliittisena strategiana ja Lapin Kansan rooli vallankäyttäjänä

2001

Saamelaisen urheiluliikkeen identiteetin pohjana poronhoito

2022

Apinoista ystäviin : saamelaisten 'toiseus' 1800-luvun lopun valokuvissa

2013

Tutkimukseni tarkastelee saamelaisista 1800-luvun lopussa otettuja valokuvia ja niihin kätkeytyviä merkityksiä. Tutkimukseni taustalla on kaksi erilaista tieteellistä diskurssia, joiden pohjalta valokuvia lähestyn. Ensimmäinen on keskieurooppalainen rotututkimukseen ja fyysiseen antropologiaan pohjautuva saamelaistutkimus. Toinen on suomalainen lappologia, joka etsii perusteluja saamelaisten ’toiseuteen’ historiasta ja kielitutkimuksesta. Myös valokuva-aineistoni ovat keskieurooppalaisia ja suomalaisia. Keskieurooppalaiseen diskurssiin pohjautuva aineisto koostuu ranskalaisen prinssi Roland Bonaparten matkaseurueen ottamista saamelaiskuvista, jotka suurimmalta osin on potrettikuvia. Suomala…

Vai pelkkää retoriikkaa? 12, Jokapäiväinen valtamme : kielen ja ajan politologiaa

2014

Inarinsaamelainen musiikkiperinne elpymisprosessissa

2016

Tutkimusaiheeni oli inarinsaamelainen musiikkiperinne, livðe. Inarinsaamelaista musiikkiperinnettä on syytä tutkia, sillä se on vasta hiljattain pelastettu arkistojen kätköistä takaisin elävän perinteen piiriin. Livðe oli 2000- luvun alussa katoamassa kokonaan. Se on nyt inarinsaamen kielen tavoin saatu elpymään, mutta lienee yhä uhan alla kuten koko inarinsaamelainen kulttuuri. Inarinsaamelaisen alkuperäiskulttuurin kaltaiset kulttuurit livðen kaltaisine musiikkiperinteineen tarvitsisivat säilyäkseen ympärilleen paljon tukea ja lisähuomiota. Tutkimuskysymyksenäni oli yrittää selvittää, mitä inarinsaamelainen musiikkiperinne, livðe inarinsaamelaisille tällä hetkellä merkitsee. Kartoitin liv…