Search results for "ARH"

"Miten kukin sitten termin niinku itselleen määrittelee" : ammatillinen toimijuus varhaiskasvatuksen käytäntöyhteisöissä

2017

Härkönen, Nelli & Nurmilahti, Anni. 2017. ”Miten kukin sitten termin niinku itselleen määrittelee” – ammatillinen toimijuus varhaiskasvatuksen käytäntöyhteisöissä. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. 38 sivua. Tämän artikkelimuotoisen pro gradu –tutkielman tarkoitus on kartoittaa kasvatushenkilöstön käsitysten kautta miten ammatillinen toimijuus varhaiskasvatuksessa rakentuu ja miten toimijan käytäntöyhteisöt vaikuttavat sen toteuttamiseen. Varhaiskasvatuksen kasvatushenkilöstöön kuuluu eri ammattikunnan ja koulutustason edustajia. Toimijuuden tarkastelu eri ammattilaisten näkökulmista on kasvatustyön laadun kannalta ensiarvoista, sillä …

Vanhempien osallisuus tukea tarvitsevan lapsen pedagogisissa asiakirjoissa : tarkastelussa varhaiskasvatus- ja oppimissuunnitelmat sekä HOJKSit

2017

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tukea tarvitsevien lasten vanhempien osallisuutta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten vanhempien osallisuus ilmenee tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogisissa asiakirjoissa. Pohdinnassa tuotiin esille myös asiakirjatyyppien välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja vanhempien osallisuudessa. Tutkimuksessa käytettiin Noora Heiskasen väitöskirjatutkimustaan varten keräämää aineistoa, josta tämän tutkimuksen aineistoksi valikoitui varhaiskasvatussuunnitelmat, oppimissuunnitelmat ja HOJKSit. Lopulliseen analyysiin päätyi yhdestä kunnasta olevien yhdentoista tapauksen 69 asiakirjaa. Tutkimuksen analyysimene…

Lapsikäsitys yksikkökohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa

2015

TIIVISTELMÄ Korsumäki, Paula. 2015. Lapsikäsitys yksikkökohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. 85 sivua. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millainen lapsikäsitys erään pohjoissuomalaisen kaupungin päiväkotien yksikkökohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin on kuvattu. Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä näkyväksi sitä, miten kaupungin päivähoitoyksiköissä nähdään pienet kuntalaiset. Tutkimus on laadullinen. Aineisto koostui kahdeksasta (8) yksikkökohtaisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimustulosten mukaan lapsi nähdään…

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja kasvatuskumppanuus yksikkökohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa

2011

Tähtinen, Mervi. LAPSEN VARHAISKASVATUUSSUUNNITELMA JA KASVATUSKUMPPANUUS YKSIKKÖKOHTAISISSA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMISSA. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos, varhaiskasvatuksen yksikkö. Kevät 2011. 91 sivua. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää miten yksikkökohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa (yksikkövasuissa) kuvataan kasvatuskumppanuus ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen vasu). Lisäksi tutkimuksen tarkoitus oli selvittää miten yksikkövasuissa kuvataan päiväkotien työntekijöiden, vanhempien ja lasten osallisuus. Sovellan tutkimuksessani laadullista lähestymistapaa. Suurimmaksi osaksi aineisto koostui Itä-Helsingi…

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistuminen osana päiväkodissa kehittyvää asiantuntijuutta : lastentarhanopettajan näkökulma

2017

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkittiin Suomen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistamista päiväkodissa toimivien lastentarhanopettajien näkö- kulmasta. Aihe on ajankohtainen valtakunnallisen perusteasiakirjan uudistuttua varhaiskasvatusta velvoittavaksi asiakirjaksi lokakuussa 2016. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa uudistusprosessiin liittyvistä kokemuksista ja käsityksistä. Toiseksi pyrittiin selvittämään, miten perusteasiakirjan uudistuminen näyttäytyy osana lastentarhanopettajien ammatillista kehittymistä. Tutkimus on laadullinen, ja sen aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastatteluihin osallistui kuusi lastentarhanopettajaa eri puolilta S…

Lapsen tuen toteutuminen yksityisissä päiväkodeissa

2018

Esiopetusikäisten lasten varhaiskasvatuksen fyysiseen ympäristöön liittämät merkitykset

2010

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mikä on esiopetusikäiselle lapselle merkityksellistä fyysisessä varhaiskasvatusympäristössä. Millainen esiope-tuksen varhaiskasvatusympäristö on lapsen silmin, ja mitä lapsi arvostaa oppimisympäristössä. Tutkin myös sitä, kohtaavatko lapsen näkemys ja ohjaavien asiakirjojen antama ohjeistus oppimisympäristöstä. Tutkimusaineisto kerättiin pyytämällä lapsia valokuvaamaan päiväkodissaan mieluisia ja epämieluisia paikkoja. Kuvien kehittämisen jälkeen lapset osallistuivat ryhmähaastatteluun, jossa selvitettiin kuvattujen ympäristöjen merkityksiä lapsille. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että merkityksellisintä esiopetus-ikäisille lapsilla fyysise…

Varhaisen kielen kehityksen yhteydet lapsen myöhempiin sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymisen ongelmiin

2017

Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, onko lapsen varhaisella kommunikaation ja kielen kehityksellä yhteyttä lapsen myöhempiin sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymisessä ilmeneviin ongelmiin. Lisäksi tutkittiin, mitkä varhaisen kommunikaation ja kielen osa-alueet vaikuttavat 5-vuotiaan lapsen sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymisen pulmiin merkitsevimmin, ja eroavatko varhaisvaiheessa kielellisesti viiveiset lapset myöhemmissä sosiaalisissa taidoissaan tai käyttäytymisessään lapsista, joilla kielen kehitys on edennyt ikätasoa vastaavasti. Tutkimus oli osa Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin vuonna 2003 käynnistämää Esikko-hanketta, jossa tutkittiin 6–24 kuukauden ikäisten lasten…

Taideintegraatio varhaisiän musiikkikasvatuksessa : taideintegraation tarkastelua "Taidemuskari" -opetuskokeilun kautta

2009

Varhaislapsuuden lukuhetket tukevat lukutaitoa

2018

Suomalaiset vanhemmat arvostavat luk emista . He myös mielellään vahvistavat lastensa kiinnostusta lukemis ta kohtaan tietoisesti ja tiedostamattaan jo paljon ennen varsinaista koulun alk ua . Lapselle voidaan esimerkiksi lukea iltasatua ääneen, käydä yhdessä kirjastossa, ostaa la sten kirjoja tai tilata lastenlehtiä luettavaksi. Näin pieni lapsi altistuu ko tona kielellisille virikkeille ja tutustuu tekstin käytäntöihin ja periaatteisiin varhaislapsuudessa . nonPeerReviewed