Search results for "Apse"
showing 10 items of 1903 documents
Yksilönä vaan ei yksin : lapset minuuden muodostajina päiväkodissa
2013
Lapsettomuuden aika : lapsettomien parien kokemukset ajan jäsentäminä
2000
Kuudesluokkalaisten käsityksiä hyvästä elämästä
2012
Tutkimuksessa selvitettiin kuudesluokkalaisten käsityksiä hyvästä elämästä. Li-säksi tutkittiin vastaajien käyttämiä selviytymiskeinoja vastoinkäymisen jäl-keen. Tutkimuksen viitekehyksenä on positiivinen psykologia ja Allardtin (1980) hyvinvointimalli. Selviytymiskeinoja tarkasteltiin Lazaruksen (1976) määritelmän valossa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja siinä on fenomenografinen tutkimus-ote, jolloin tarkastelun kohteena ovat lasten käsitykset. Tutkimukseen osallistui yksi koululuokka, jossa oli 20 oppilasta. Tutkimusaineisto kerättiin kahden avoimen kysymyksen avulla yhden oppitunnin aikana. Aineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Lisäksi aineistosta la…
Vauvauinti ja 1-7 -vuotiaiden lasten havaintomotorinen kehitys
2000
Lapsena sijaiskodissa : sijaiskodeissa asuvien lasten resursseja etsimässä
2000
"No kyl mä piän sitä sillee niinku siskona" : sijaissisaruus perheen biologisten lasten näkökulmasta
2010
"Sydämessä voi tuntuu ikävä, kun on yksinäistä." : lapsen ikävä perhehoidossa
2017
Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on selvittää perhehoitoon sijoitettujen lasten kokemuksia ikävästä ja sen helpottamisesta. Tutkimus pyrkii korostamaan lapsen tiedon merkityksellisyyttä ja antaakin puheenvuoron lapsille itselleen. Tutkimuksen aineisto on kerätty lastensuojelun erityisosaamiskeskus Pesäpuu ry:n Salapoliisitoiminnan yhteydessä. Salapoliisitoiminnan tarkoitus on pyrkiä vahvistamaan lastensuojelun asiakkaina olevien esi- ja alakouluikäisten lasten osallisuutta ottamalla heidät mukaan lastensuojelun kehittämistyöhön. Tutkimusaineisto muodostuu kahden Salapoliisipäivän aikana havainnoimalla kerätystä materiaalista. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanal…
Ennakoimattomasti purkautuneet perhehoidon sijoitukset lastensuojelun asiakirjojen valossa
2017
Tutkimuskysymyksenäni on, minkälaisia syitä lastensuojelun asiakirjoissa esitetään perhesijoitusten katkeamiselle ja miten niitä perustellaan? Minua kiinnostaa mitä lastensuojelun asiakirjat kertovat sijoituksen purkautumisen syistä. Tutkimuskysymykseni asettelu perustuu omaan lähtökohtaoletukseeni, jonka mukaan ajattelen lastensuojelun perhehoidon sijoitusten katkeamisen olevan vahingollisia lapsen kiintymyssuhteille. Tästä syystä on mielestäni tärkeää löytää keinoja, kuinka perhehoidon sijoitusten katkeamisia voitaisiin ehkäistä. Sijaisperheissä elävien lasten perhekäsitys poikkeaa perinteisenä vallalla olevasta ydinperhe-ajattelusta. Perhehoitoon sijoitetut lapset ovat yhteydessä myös bi…
Kaikki erilaisia - kaikki yksilöitä : lapsivainajan aseman muutos suomalaisessa kuolinilmoituksessa vuosina 1910-2000
2015
Tutkielman tehtävänä on selvittää, kuinka lasten kuolinilmoittaminen on muuttunut Helsingin Sanomissa vuosien 1910–2000 välillä. Tutkielman varsinaiset tutkimuskysymykset on jaettu kahteen osaan. Miten lapsivainajan kuolinilmoittaminen on muuttunut 1900-luvun aikana Suomessa ja kuinka yleistä se on ollut? Sekä toiseksi, miten lasten kuolinilmoittamisen yleistyminen on vaikuttanut ilmoitusten sisältöön? Tutkielmassa tarkastellaan kuolinilmoituksia kulttuurisena konventiona, joka on osa yhteisön kuolemankulttuuria. Kuolemankulttuurilla tarkoitetaan yhteisön tapoja käsitellä ja selittää kuolemaa. Yhteisön kuolemankulttuuri ei ole yhtenäinen kokonaisuus vaan useampien erilaisten kulttuuristen k…
Lapsen vahvuudet kolmiportaisen tuen asiakirjoissa
2016
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vahvuuksia kasvattajat kirjaavat esiopetuksen kolmiportaisen tuen asiakirjoihin. Lisäksi tarkasteltiin, miten kasvattajat kirjaavat vahvuuksia asiakirjoihin. Tutkimusaineisto koostui 30 esiopetusikäisen lapsen kolmiportaisen tuen asiakirjoista. Aineisto analysoitiin sekä sisällönanalyysin että diskurssianalyysin avulla. Lapsen vahvuuksien kuvaukset jaettiin sisällöllisesti kuuteen eri ryhmään: kiinnostuksen kohteet, luonteenvahvuudet, normien mukainen toiminta, yksilöllinen tapa toimia, oppimistaidot ja tiedot sekä tuen tarpeet. Lisäksi diskurssianalyysia hyödyntäen kuvailtiin sitä kielenkäyttöä, jolla lapsen vahvuuksista kirjoitettii…