Search results for "Apse"

showing 10 items of 1903 documents

Motorisissa taidoissa eroja Suomen eri osissa

2021

Lasten motoriset taidot paranevat iän myötä. Liikunnan harrastaminen ja ulkona vietetty aika sekä temperamentti piirteet, kuten lapsen aktiivisuus ja kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, tukevat motoristen taitojen kehittymistä. Maaseudun lapsilla on parhaat motoriset taidot Suomessa. nonPeerReviewed

temperamenttiliikuntataidotalueelliset erotSuomisukupuolierotulkoliikuntalapset (ikäryhmät)liikuntaharrastusmotoriset taidot
researchProduct

Lapsi vuorohoidossa : perheiden kokemuksia vuorohoidosta ja lapsen temperamentista ryhmäperhepäivähoidossa

2012

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten ja vanhempien kokemuksia vuorohoidosta sekä vanhempien ja lasten tulkintoja temperamenttipiirteistä vuorohoitoon sopeutumisessa. Tutkimus toteutettiin kahdessa vuorohoitoyksikkönä toimivassa ryhmäperhepäiväkodissa. Tutkimukseen osallistui viisi perhettä ja kuusi 3–6 -vuotiasta lasta. Aineisto kerättiin vanhemmilta kotona täytettävillä kyselylomakkeilla, joista toinen koski vuorohoitoa ja toinen lasten temperamenttipiirteitä. Lapsilta aineisto kerättiin haastattelemalla ja havainnoimalla heitä ryhmäperhepäiväkodeissa. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimus osoitti, että aikaisiin aamuhoitoihin lähteminen o…

temperamenttiryhmäperhepäivähoitovuorohoitopäivähoitolapset
researchProduct

Sijaisvanhempi ja sijoitetun lapsen tunteet : viikko sijaisperheen arkea päiväkirjojen valossa

2009

temperamenttitunteetmielialavanhemmuuskasvattilapsetsijaisvanhemmatperhehoito
researchProduct

Vanhemmuus ja pienten lasten temperamentti sekä näiden väliset yhteydet vanhempien arvioimana

2015

Tässä pro gradu –tutkielmassa selvitettiin minkälaiseksi vanhemmat arvioivat omaa vanhemmuuttaan sekä 0-2-vuotiaiden lastensa temperamenttia ja millaisia yhteyksiä näiden väliltä löytyy. Vanhemmuutta arvioitiin myönteisen vanhemmuuden, vanhemmuuden stressin ja vihamielisen vanhemmuuden näkökulmista. Lapsen temperamenttia arvioitiin skaaloilla emotionaalisuus, aktiivisuus ja sosiaalisuus. Tutkimuksessa lisäksi selvitettiin, onko vanhemman epätyypillisellä työaikamuodolla yhteyttä vanhemmuuteen ja lapsen temperamenttiin. Tutkimuksen aineistona oli Perheet 24/7-projektin strukturoituun web-kyselyyn vastanneet vanhemmat, joilla oli 0-2-vuotias lapsi. Tutkimuksen otoskoko oli 89. Aineistoa analy…

temperamenttityöaikavanhemmatepätyypillinen työaikavanhemmuustyölapsetepätyypillinen työ
researchProduct

Tunteiden siirtyminen vanhempien ja lasten välillä : vanhemman psyykkinen hyvinvointi ja lapsen temperamenttipiirteet tunteiden siirtoon vaikuttavina…

2011

Tutkimuksessa tarkasteltiin viikon mittaisen päiväkirjatutkimuksen avulla positiivisten ja negatiivisten tunteiden siirtymistä edellisestä päivästä seuraavaan päivään vanhempien ja lasten välillä sekä vanhemman psyykkistä hyvinvointia ja lapsen temperamenttipiirteitä tunteiden siirtoon vaikuttavina tekijöinä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin tunteiden siirtymisen sukupuolieroja sekä minkälaista viikkotrendiä perheenjäsenten positiiviset ja negatiiviset tunteet viikon aikana noudattivat. Tutkimukseen osallistui 152 ensimmäistä luokkaa käyvää lasta (79 tyttöä ja 73 poikaa) ja heidän vanhempansa (äitejä 152 ja isiä 118), joista päiväkirjaan vastasi äideistä 147 ja isistä 106. Tilastollisena…

temperamenttivanhemmattunteettunteiden siirtopäiväkirjatutkimushyvinvointivanhemman hyvinvointipositiiviset ja negatiiviset tunteetlapset
researchProduct

Lupa tulla näkyväksi : kuvataideterapeuttinen toiminta kouluissa

2008

Kuvataideterapialla voidaan edistää oppimista ja oppilaiden terveyttä. Kuvataideterapian avulla kehittyvät myös oppilaiden visuaaliset taidot, tunteen ilmaisu ja itsetuntemus. Tämän havaitsi Päivi-Maria Hautala tarkastellessaan väitöskirjassaan kuvataideterapian mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessa Suomen kouluissa. Hautala haastatteli tutkimukseen koulujen kuvataideterapeutteja ja määritteli kuvataideterapian olemusta lasten ja nuorten kasvun sekä kehityksen tukijana.Hautala havaitsi väitöstutkimuksessaan eron koulukulttuurin ja terapiakulttuurin välillä. Toisin kuin koulussa terapiassa oppijaa ei nähdä opettamisen kohteena, vaan hän on omassa kasvussaan aktiivinen toimija. Tutkimus …

terapeutitoppiminenpsykoterapiaopetusoppilaattaidekasvatustoimintakuvataidenuoreterityisopetusmielenterveyshäiriöthoitomenetelmätkoulukuntoutushaastattelututkimuskuvataidekasvatuslapsetinkluusiotaideterapia
researchProduct

"Kaikki tuli virkeemmiksi" : fyysisen aktiivisuuden ilmeneminen ja sen muutokset Liikuntaseikkailu maapallon ympäri -kampanjan vaikutuksesta

2001

terveyskasvatusaktiivisuusliikkuvuusminäkuvamotiivitasenteetliikuntalapset
researchProduct

Health promoting sports club : youth sports clubs' health promotion profiles, guidance, and associated coaching practice, in Finland

2010

terveyskasvatushealth promotionliikuntaseuratterveyden edistäminensports clubscoachingchildrennuoretcoacheshealth educationadolescentsurheiluseuratvalmennusstandardityouth sportvalmentajatlapset
researchProduct

Addressing health literacy in schools in the WHO European Region

2019

Health literacy is a key determinant of health (1). Several studies have reported a positive association between high levels of health literacy and better health outcomes in children (2-4). For example, the WHO collaborative Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) survey found that health literacy is one of the main factors contributing to health differences and is associated with educational outcomes such as academic achievement and post-school aspirations (4). Health literacy is a useful phenomenon in the understanding and reduction of avoidable health disparities because it can be learned and developed (4–6). However, children’s health literacy should not merely be seen as a risk…

terveyskasvatuskouluthealth promotioneducation610lapset (ikäryhmät)schoolskoettu terveysterveyden edistäminenequitytasa-arvochildrenlukutaitohealth educationhealth literacyterveys
researchProduct

Longitudinal and cross-sectional associations of adherence to 24-hour movement guidelines with cardiometabolic risk

2022

This study aimed to examine 1) adherence to 24-hour movement guidelines over a 2-year follow-up in children aged 6-8 years and 2) association of this adherence with cardiometabolic risk factors. Physical activity and sleep were assessed by a monitor combining heart rate and accelerometry measurements. Screen time was reported by the parents. Body fat percentage, waist circumference, blood glucose, serum insulin, plasma lipids and blood pressure were assessed, and a cardiometabolic risk score was calculated using z-scores. Children were classified as meeting the guidelines if they had on average ≥60min/day of moderate-to-vigorous physical activity during the valid days; ≤120min/day of screen…

terveyskasvatusmedicine.medical_treatmentmovement guidelinesPhysical fitnessliikuntaBody fat percentagevarhaislapsuusRisk FactorsAccelerometryOrthopedics and Sports MedicineEarly childhoodChildFINNISH GIRLSMETABOLIC SYNDROMESEDENTARY BEHAVIORylipainoriskitekijätmetabolic profileHEALTH INDICATORSbody fatCardiovascular DiseasesChild PreschoolACCELEROMETRYSCHOOL-AGED CHILDRENfyysinen aktiivisuusmedicine.medical_specialtyWaistBODY-COMPOSITIONpediatricsrasvaprosenttiHEART-RATElapset (ikäryhmät)Physical Therapy Sports Therapy and Rehabilitationinsuliiniuni (lepotila)Articleterveyden edistäminenScreen timeInternal medicineHeart rateMEASURED PHYSICAL-ACTIVITYmedicineHumansExercisebusiness.industryInsulinprospectiveSLEEPverenpaineCross-Sectional StudiesBlood pressureverensokeriterveyskäyttäytyminensydän- ja verisuonitauditSedentary BehaviorSleepbusiness
researchProduct