Search results for "Artikkel"
showing 10 items of 582 documents
Viittomakielet hybridisysteemeinä - hämärärajaisuus ja epäkonventionaalisuus osana viittomakielten rakennetta
2018
Tässä artikkelissa tarkastellaan hämärärajaisuutta ja epäkonventionaalisuutta osana joitakin kaikista viittomakielistä löydettyjä yksiköitä ja rakenteita ja niiden käyttöä. Täsmällisemmin artikkelin fokuksessa ovat tietyt muodoltaan ja merkitykseltään tilanteisesti muuntuvat viittomat (erityisesti niin kutsutut osittain leksikaaliset viittomat) sekä eräänlainen vaihteleva-asteinen näytteleminen (niin kutsuttu konstruoitu toiminta), jota viittojat käyttävät tuottamiensa syntaktisten rakenteiden osana ja niiden sijaan. Käytännössä artikkeli esittelee näkemyksen, jonka mukaan molemmissa tarkastelun kohteena olevissa ilmiöissä on kyse samasta asiasta eli kielen diskreettien ja konventionaaliste…
Opettajaopiskelijoiden kielitoinen toimijuus monikielisten oppijoiden etäohjauksessa
2022
Artikkelissa tarkastellaan opettajaopiskelijoiden kielitietoista toimijuutta ohjaustilanteessa, jossa he tukevat etäyhteyksin eri-ikäisiä monikielisiä oppijoita. Ennestään tuntemattomien monikielisten oppijoiden ohjaaminen etäyhteyksin oli opettajaopiskelijoille uusi ja haastava tilanne pandemiakriisissä vuonna 2020. Tutkimuksen aineistona on yhdentoista opettajaopiskelijan ohjaustehtävästä kirjoittamat raportit, jotka on analysoitu aineistolähtöisen temaattisen analyysin keinoin. Analyysissa tarkasteltiin seikkoja, jotka mahdollistavat ja rajoittavat varhaiskasvatuksen, luokanopettajakoulutuksen ja kielten aineenopettajakoulutuksen opiskelijoiden kielitietoista toimijuutta monikielisten op…
Freeze-out radii extracted from three-pion cumulants in pp, p–Pb and Pb–Pb collisions at the LHC
2014
In high-energy collisions, the spatio-temporal size of the particle production region can be measured using the Bose-Einstein correlations of identical bosons at low relative momentum. The source radii are typically extracted using two-pion correlations, and characterize the system at the last stage of interaction, called kinetic freeze-out. In low-multiplicity collisions, unlike in high-multiplicity collisions, two-pion correlations are substantially altered by background correlations, e.g. mini-jets. Such correlations can be suppressed using three-pion cumulant correlations. We present the first measurements of the size of the system at freeze-out extracted from three-pion cumulant correl…
Omaelämäkerrallinen ja digitaalinen materiaalisuus lukukäytäntöjen tutkimuksessa
2021
Lukemisen muutos, sähköiset kirjamuodot sekä painetun kirjan asema ja tulevaisuus osana lukemisen tapoja ovat aiheita, jotka herättävät keskustelua. Yksi lukemisen tapoihin vaikuttava seikka, joka jää keskusteluista usein syrjään on kirjoihin liittyvä materiaalisuus. Kirja ja lukulaite ovat esineitä, joihin yhdistetyillä aistikokemuksilla, arvoilla, asenteilla ja mielikuvilla voi olla lukijalle merkitystä. Mitä kirjojen materiaalisuus kenellekin merkitsee, on kuitenkin asia, joka vaihtelee. Keskityn tarkastelemaan artikkelissa erilaisten kokemusten taustoja materiaalisen kulttuurin tutkimuksen, erityisesti siihen liittyvien omaelämäkerrallisen materiaalisuuden ja digitaalisen materiaalisuud…
Ammattitaiteilijuus ja kirjailijana olemisen ehdot muunkielisten kirjailijoiden näkökulmasta
2020
In this article I describe the results of a questionnaire survey done on non-dominant language writers in Finland, and reflect this on the criteria by which a professional artist has been traditionally defined in Finland. The background data consists of reports and studies on artists' social standing conducted by Arts Promotion Center Finland, Cupore and the Finnish Writers' Union.
 There were 31 responses to the study from non-dominant language residents of Finland who identify themselves as writers. Among these writers, the most often mentioned factor to define a professional writer were published works. Published works have also been central when a professional artist / writer has b…
Kalevala på svenska : kansalliseepoksen ruotsinnokset ja niiden peritekstit 1800-luvulta 2000-luvulle
2020
Suomen kansalliseepos Kalevala ilmestyi vuosina 1835 (Vanha Kalevala) ja 1849 (Uusi Kalevala). Se on yksi harvoja suomalaisen kirjallisuuden edustajia, joiden voidaan katsoa kuuluvan maailmankirjallisuuteen. Kalevala on Elias Lönnrotin (1802–1884) luomus, ja se on käännetty tähän päivään mennessä yli 60 kielelle. Kalevalan käännökset koostuvat runomuotoisten käännösten lisäksi erilaisista proosakäännöksistä, lyhennetyistä laitoksista sekä kokonaan tai osittain mukautetuista käännöksistä.
 
 Tämä artikkeli käsittelee Kalevalan ruotsinkielistä käännöshistoriaa, joka on jäänyt aiemmassa tutkimuksessa vähälle huomiolle. Tutkimustehtävämme on kahtalainen: laadimme kansalliseepoksen ru…
Äidinkieli ja kuuluminen Suomen muunkielisten kirjailijoiden kielivalinnoissa
2020
Käsitteen ”suomalainen kirjallisuus” on perinteisesti ymmärretty viittaavan Suomessa suomeksi tai ruotsiksi kirjoitetulle kirjallisuuteen, mutta 1990-luvulta alkaen väestön nopea monikielistyminen on laajentanut myös täällä asuvien kirjailijoiden kielikirjoa. Tässä artikkelissa pohditaan, miksi useimmat Suomessa asuvat muunkieliset kirjailijat jatkavat työskentelyä äidinkielellään, vaikka se käytännössä sulkisi heidät ulos suomalaisesta kirjallisuusinstituutiosta. peerReviewed
Kirjallisuus ja sen tutkimus digitaalisissa ympäristöissä
2021
Artikkeli keskittyy digitaalisen ympäristöllisyyden käsitteeseen kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta. Ympäristöllisyydellä viittaamme digitaalisen teknologian luomiin olosuhteisiin, jotka ympäröivät ja muovaavat erilaisia kirjoittamisen ja lukemisen tilanteita: se paitsi tekee analogisen ja digitaalisen vastakkainasettelusta riittämättömän lähtökohdan näiden tilanteiden hahmottamiselle, myös muokkaa sekä kirjoittavaa ja lukevaa subjektia että kirjallisen toimijuuden muitakin muotoja. Tästä lähtökohdasta tutkimme ja jäsennämme ympärristöllisyyden merkitystä kirjallisuudentutkimukselle. Tarkastelemme teknologian, kirjallisuuden ja niiden ihmiskäyttäjän toimijuuden yhteyttä niissä digitaali…
Teoreettinen kehys viestintäteknologioiden käytön hallinnasta: toimijuus ja osaaminen tietotyössä
2022
Erilaisten viestintäteknologioiden käytöllä on keskeinen rooli tietotyöntekijöiden arjessa. Erityisesti etätyössä, kun yhteydenpito tapahtuu pääosin teknologiavälitteisesti, yksittäiset työntekijät ovat enenevässä määrin vastuussa siitä, missä, miten ja milloin työtä tehdään. Viestintäteknologioiden käyttö tuo mukanaan monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, sillä esimerkiksi keskeytykset, jatkuva tavoitettavuus ja monisuorittaminen voivat olla yhteydessä lisääntyneeseen stressiin ja heijastua näin ollen hyvinvointiin. Onkin perusteltua kysyä, kuinka tietotyöntekijät hallitsevat viestintäteknologioiden käyttöään tehdäkseen siitä mahdollis…