Search results for "Artikkel"
showing 10 items of 582 documents
Tunneilmaisu virtuaalitiimien tapaamisissa
2016
Tunneilmaisu on keskeinen osa työelämän ja sen tiimien vuorovaikutusta. Tunneilmaisulla tarkoitetaan sekä verbaalisia että nonverbaalisia ilmauksia, jotka viestivät ilmaisijan tunteista. Aiemmassa tutkimuksessa tunneilmaisua ei ole juurikaan havainnoitu itsessään merkittävänä osana tiimin vuorovaikutusta. Lisäksi tunneilmaisua on tutkittu lähinnä kvantitatiivisesti, opiskelijaryhmien ja tekstialustojen näkökulmasta. Artikkelissa tarkastellaan tiimiin ja tiimityöhön kohdistuvaa tunneilmaisua virtuaalitiimeissä. Analysoimme paitsi tunneilmausten sisältöä ja yleisyyttä myös niiden kytkeytymistä tiimin muuhun vuorovaikutukseen. Artikkeli pohjautuu luonnollisesta virtuaalitiimiaineistosta laadul…
Maslachin yleisen työuupumuksen arviointimenetelmän (MBI-GS) rakenne ja pysyvyys: pitkittäistutkimus kuntoutusasiakkaiden keskuudessa
2012
Tämän pitkittäistutkimuksen tavoitteena on tarkastella Maslachin yleisen työuupumuksen arviointimenetelmän (MBI-GS) rakennetta ja sen ajallista pysyvyyttä. MBI-GS on kansainvälisesti tunnetuin ja käytetyin työuupumuskysely, mutta sen aikaisempi tutkimus on rajoittunut poikkileikkausasetelmiin sekä työtekijäaineistoihin, joissa työuupumusoireilu on ollut vähäistä. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu työntekijöistä, jotka ovat hakeutuneet kuntoutukseen erilaisten työhön liittyvien terveys- ja hyvinvointiongelmien vuoksi. Kuntoutujat täyttivät MBI-GS-työuupumuskyselyn kuntoutukseen tullessa (T1 n = 155) sekä 4 kuukautta tämän jälkeen (T2 n = 140). Tutkimuksen tulokset osoittivat, että MBI-GS- m…
Työkulttuurien jännitteitä koulutusyhteisöissä
2019
Tarkastelemme artikkelissa jännitteitä koulutusyhteisöjen työkulttuureissa. Lähestymme aihetta opettajankoulutuksen kehittämiseen orientoituneesta koulutusmallista valmistuneiden opettajien kokemusten avulla. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on 13 puolistrukturoitua yksilöhaastattelua, jotka kerättiin koulutusmalliin osallistuneilta opettajilta. Teoriasidonnaisessa sisällönanalyysissa keskityttiin yhteisön työkulttuuriin etsien myös sen vaikeammin havaittavia elementtejä, Scheinin (2017) sanoin perusolettamuksia.
 Tarkastelemme, miten yhteisöllisen ja kriittistä ammatillisuutta tukevan koulutusmallin anti on koettu ja miten sen vaikutukset ovat näyttäytyneet työelämässä. Tutkimuksemm…
Työn tuunaamisen profiilit sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa : yhteydet työhyvinvointiin
2021
Työn tuunaaminen on oma-aloitteista työn kehittämistä työn voimavaroja ja vaatimuksia muokkaamalla. Tutkimme, millaisia tuunausprofiileja voidaan löytää kolmesta erilaisesta tuunaustavasta, jotka olivat työn voimavarojen lisääminen, työn vaatimusten lisääminen ja työn vaatimusten optimoiminen. Selvitimme myös, miten työhyvinvointi vaihtelee profiileissa. Sähköiseen kyselyyn osallistui 1 024 sosiaali- ja terveysalan organisaation työntekijää. K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla tunnistimme neljä työn tuunaamisen profiilia: aktiiviset tuunaajat (19 %, monipuolinen tuunaaminen), optimoivat tuunaajat (21 %, työn vaatimusten optimointi), passiiviset tuunaajat (27 %, keskimääräistä vähemmän t…
Does work intensification relate to work engagement?
2022
Tutkimuksessa tarkasteltiin työn intensiivistymisen ilmenemismuotojen ja työn imun välisiä yhteyksiä yhdeksän ammattialan aineistossa (N = 7 786). Tutkimus toteutettiin kyselyllä, ja tuloksia analysoitiin regressioanalyyseillä ammattialoittain. Tulokset osoittivat, että yhteydet työn imuun vaihtelivat työn intensiivistymisen eri ilmenemismuotojen ja tason mukaan, mutta osin myös ammattialoittain. Kokemus työtahdin kiristymisestä oli yhteydessä heikompaan työn imuun lähes kaikilla ammattialoilla. Sen sijaan lisääntyneet oppimisvaatimukset työssä olivat joillakin ammattialoilla yhteydessä korkeampaan työn imuun. Toisaalta havaittiin, että työn imu on korkeinta silloin, kun oppimisvaatimukset …
Sisäistyneet ristiriidat, tunnetyö ja tietotyöläissubjektiviteetin rakentuminen
2015
Yliopistotyö on esimerkki uuden työn muodoista, joissa työ kiinnittyy aiempaa vahvemmin yksilöön. Samalla vastuu työelämän vaatimuksiin yltämisestä siirtyy työntekijälle itselleen. Työyhteisön ristiriitatilanteissa organisaation ongelmat sisäistyvät työntekijän yksityisiksi ja tunne-elämän ongelmiksi.
Näkökulmia koulun ja työpaikan kiusaamissuhteisiin
2006
Tässä artikkelissa tarkastellaan koulu- ja työpaikkakiusaamista vuorovaikutussuhteiden näkökulmasta. Kiusaaminen määritellään pitkäkestoiseksi prosessiksi, jossa yksilö kokee joutuvansa toisen yksilön, ryhmän tai yhteisön järjestelmällisen ja toistuvan loukkaavan ja/tai aggressiivisen käyttäytymisen kohteeksi. Koulu- ja työpaikkakiusaamisen ilmiöissä on havaittu paljon yhteneväisyyksiä, mutta myös eroja. Kiusaamisilmiötä on tähän mennessä tutkittu pääasiallisesti yksilön, ryhmän ja yhteisön näkökulmista. Tuore näkökulma sen sijaan on kiusaamisen tarkastelu vuorovaikutussuhteiden tasolla. Artikkelissa käsitellään kiusaamisilmiötä nimenomaan vuorovaikutussuhteen – kiusaamissuhteen – näkökulma…
Kliinisestä harjoittelusta työssäoppimiseen ja yhteistyötiimeihin
2002
Terveysalan työharjoittelun toteutumista on arvosteltu siitä, että oppilaitokset panostavat entistä vähemmän työharjoittelun ohjaukseen ja harjoittelupaikkojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Harjoittelussa perinteiset työtavat ja vallitseva työkulttuuri siirretään kritiikittömästi opiskelijoille. Koulun antamat tiedot ja harjoittelupaikan edellyttämät taidot eivät kohtaa. Artikkelissa luodaan näkymiä uudenlaiseen työssäoppimiseen tehostamalla koulun ja työpaikkojen välistä yhteistyötä.
Työn piirteet ja hyvinvointi yliopistotyössä: vapaaehtoisten ja vastentahtoisten määräaikaisten ja vakinaisten työntekijöiden vertailu
2010
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten vakinaiset, vapaaehtoisesti määräaikaiset ja vastentahtoisesti määräaikaiset työntekijät eroavat toisistaan erilaisissa taustatekijöissä, työn psykososiaalisissa piirteissä (vaatimukset ja voimavarat) ja hyvinvoinnissa (työhyvinvointi ja yleinen koettu henkinen hyvinvointi). Tutkimus kohdistui kahden suomalaisen monialaisen yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstöön. Aineistossa vakinaisia työntekijöitä oli 40 % (n = 408), vastentahtoisesti määräaikaisia 49 % (n = 495) ja vapaaehtoisesti määräaikaisia 11 % (n = 111). Vastaajista 58 % oli naisia, 54 %:lla oli maisteritasoa korkeampi koulutus, ja vastaajien keski-ikä oli 43 vuotta. Tulokset osoittiv…