Search results for "Artikkel"
showing 10 items of 582 documents
Viipuri liikkumisen keskuksena 1800-luvun alkupuoliskolla
2021
Viipuri oli rajakaupunkina 1800-luvun alkupuoliskollakin liikkumisen keskus, jonka kautta kulki runsain määrin matkustajia niin itään ja erityisesti Pietariin, kuin myös lännen suuntaan. Matkustaja- ja passirekistereiden kautta on mahdollista analysoida, mitä matkustusdokumentteja liikkujat käyttivät, ja keitä kulkijat olivat. Jossakin määrin aineisto mahdollistaa myös kurkistuksen kaupungissa tapahtuneeseen majoitustoimintaan ja vieraanvaraisuuteen. Tämän ohessa on mahdollista tehdä johtopäätöksiä matkaajien sukupuolesta ja sosiaalisesta asemasta, mutta kokonaisuudessaankin rekisterien tarjoama kuva liikkumisesta on ennen kaikkea suuntaa antava. Esimerkiksi passirekisterit kertovat vain pa…
Laaja kyselyaineisto ulkosuomalaisten poliittisesta osallistumisesta
2019
Vaikka ulkosuomalaisten määrä on ollut tasaisessa kasvussa viimeisten parinkymmenen vuoden ajan, heidän poliittinen painoarvonsa on säilynyt vähäisenä. Ulkomailla asuu yli 250 000 äänioikeutettua, mutta vain noin kymmenen prosenttia heistä äänestää Suomen vaaleissa. Kevään 2019 eduskuntavaaleissa oli ensimmäistä kertaa mahdollista äänestää kirjeitse ulkomailta. Muiden maiden kokemusten perusteella voidaan odottaa, että kirjeäänestys tulee pitkällä aikavälillä vaikuttamaan myönteisesti ulkomailla asuvien äänioikeutettujen äänestysaktiivisuuteen. Helsingin yliopistossa käynnissä olevassa tutkimushankkeessa toteutettiin kevään vaalien jälkeen laaja kyselytutkimus, johon vastasi 2 100 ulkomaill…
Historian opettajien käsityksiä tiedonalan tekstitaitojen opettamisesta lukiossa
2022
Tutkimuksessa tarkastelemme lukion historianopettajien käsityksiä tiedonalansa tekstitaidoista aineistopohjaisen esseen kirjoittamisen opettamisen ja arvioinnin yhteydessä. Lukiossa jokaisen opettajan tulee opettaa oman tiedonalansa kieltä ja tekstitaitoja, jotka kietoutuvat taustalla olevan tieteenalan tiedonmuodostuksen käytänteisiin. Tiedonalan tekstitaitojen opettaminen nojaa opettajien käsityksiin tiedonmuodostuksen käytänteistä sekä niihin liittyvästä tekstitoiminnasta. Tutkimme opettajien käsityksiä siitä, mikä on lähdeaineistojen kriittisen tarkastelun rooli ja mitä on opiskelijan oma pohdinta aineistopohjaisissa esseissä. Hyödynsimme tutkimuksen aineistona kahta historian opettajie…
Seurantatutkimus Työväen Urheiluseurojen muuttuvista näkemyksistä
2020
The main aim of the study is to investigate the current role and future perspectives of the sports clubs of the Finnish Workers Sport Federation (Suomen Työväen Urheiluliitto, TUL) by two online surveys made in 2005 and 2018. The response rates were 23 % and 25 % (n=257 & n=200) of the clubs. According to the surveys, the working-class ideology is being replaced by an ideology of well-being, which signifies physical activity, health and equality. To activate children and youth was and will be the most significant task of the clubs, which clearly points out the strategic orientation of the clubs. The main financial assets of the clubs were volunteers, and direct and indirect support from the…
Begripligheten av finskspråkiga gymnasisters svenska uttal: lyssnarvärderingar
2018

 
 
 The aim of this study is to investigate how comprehensible L1 Finnish speakers’ L2 Swedish is considered to be and whether any listener- or speaker-specific background factors relating to the comprehensibility judgements can be found. The research material consists of Swedish read-aloud texts by 21 Finnish-speaking upper secondary school students. Judgements are given by 64 native Swedish-speakers (Finland-Swedish n = 35, Sweden-Swedish n = 29) using a verbalized scale from 1 to 7. The study shows that L2 Swedish, pronounced by L1 Finnish speakers, is on average considered to be comprehensible but the listener has to concentrate closely. Both Finland-Swedish and Sweden-…
Sopivuus, oikeus ja terveys: Pitkäkestoinen imetys ja julkinen imetys mediateksteissä
2020
Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisia diskursseja julkisesta ja pitkään jatkuneesta imetyksestä yle.fi ja hs.fi rakentavat ja ylläpitävät aikavälillä 2014-2017. Kriittistä diskurssianalyysiä soveltaen havaitsimme kolme vallitsevaa diskurssia: sopivuus-, oikeus- ja terveysdiskurssit. Sopivuusdiskurssissa keskeistä ovat asiantuntijoiden ohjeet sopivaan imetykseen ja oletus, että äiti ymmärtää toimia kulttuurisesti sopivalla tavalla. Oikeusdiskurssissa korostuu äidin oikeus päättää imetyksen kestosta ja siitä, missä imettää, samalla kun julki-imetykseen liittyvät ongelmat korostuvat. Myös lapsella katsotaan olevan oikeus tulla imetetyksi. Terveysdiskurssissa korostuvat sekä sairauksien e…
Paikallisten ja turvapaikanhakijoiden kohtaamiset pienessä maaseutukunnassa ja mediassa: tapaus Kyyjärvi
2022
Tarkastelemme artikkelissa tapaustutkimuksena pientä maaseutupaikkakuntaa, Kyyjärveä, jonne saapui vuonna 2015 ensimmäistä kertaa turvapaikanhakijoita ja joka nousi uutismediaan myönteisenä poikkeuksena - vieraanvaraisena paikkakuntana yleisen maahanmuuttovastaisen ilmapiirin ja turvapaikkapolitiikan kiristyessä. Analysoimme haastattelu- ja media-aineistoja hyödyntäen vieraanvaraisuutta sosiaalisina suhteina, vieraiden ja vierauden kohtaamista paikallistasolla sekä näiden mediakehystystä. Analysoimme, miten paikallisten ja turvapaikanhakijoiden välille syntyi vastavuoroisia suhteita ennakkoluuloista huolimatta, luottamuksen rakentumisen ansiosta. Nämä kohtaamiset ovat vaikuttaneet paikallis…
Kirjoitus, juttu, tekstielementti : suomalainen sanomalehtijournalismi juttutyyppien kehityksen valossa printtimedian vuosina 1771-2000
2008
Jyrki Pietilä tutki väitöskirjassaan suomalaisen sanomalehtijournalismin pitkiä kehityslinjoja lähemmäs neljännesvuosituhannen ajalta. Hän tarkasteli juttutyyppien eli journalististen genrejen kehitystä.Sanomalehdistömme ensimmäiset runsaat 200 vuotta olivat kirjoitetun sanan aikaa. Ensin oli harrastelijatoimittajan rustaama kirjoitus, sitten tuli professionaali juttu.Seitsemän perusjuttutyypin – uutisen, taustajutun, selostuksen, reportaasin, haastattelun, pääkirjoituksen ja pakinan – kehityksen valossa moderni journalismi alkoi kasvaa kelpo oraalle jo 1890-luvun mittaan. Maailmansodat lisäsivät ihmisten kiinnostusta uutisiin ja nostivat monien lehtien levikkejä. Journalistisen ilmaisun ke…
Exploring the Anatomy of an Academic Myth
2015
This paper contributes to the discussion on so-called academic myths by analysing the idea of silence as characteristic of a Finnish communication style. By reviewing contemporary research literature and earlier sources, we illustrate how the concept of the silent Finn has emerged and how it endures, reproduced in both public and academic discourses while lacking empirical evidence. Our analysis proposes six key characteristics to academic myths: that they are built on shaky grounds, widely circulated, used as an expedient, intuitively appealing, resistant to change, and self-replicating. The paper addresses possible reasons behind the persistence of such myths and their implications for ac…
Biologian ja epistemologian vastavuoroisuus Bergsonin filosofiassa
2021
Elämä on nähty merkittävänä aiheena Bergsonin filosofiassa. Elämän filosofinen merkitys Bergsonilla ilmenee selvästi hänen pääteoksessaan L’évolution créatrice (Luova evoluutio, 1907), jossa hän keskittyy inhimillisten tietokykyjen evolutiivisen alkuperän rekonstruointiin ja tieto-opillisiin seurauksiin. Bergsonin mukaan biologia tarjoaa filosofialle tietokykyjen kehitysteoreettisen näkökulman, ja filosofia metafysiikkana täsmentää biologialle sopivaa epistemologiaa. Tässä artikkelissa esittelen Bergsonin filosofisen teorian biologian ja epistemologian vastavuoroisesta suhteesta. Aloitan epistemologian, tieteen ja metafysiikan välisen suhteen selventämisellä Bergsonin teoriassa. Sen jälkeen…