Search results for "Artikkel"
showing 10 items of 582 documents
Lastentarhanopettaja lasten autonomian tukijana varhaiskasvatuksessa
2018
Pyrkimys autonomisuuteen on yksi ihmisen psykologisista perustarpeista, joka alkaa kehittyä noin kahdesta ikävuodesta eteenpäin. Autonomiaa on kuitenkin tutkittu empiirisesti hyvin vähän varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tarkastelemme tässä laadullisessa tutkimuksessa 4–5-vuotiaiden lasten autonomiaa päiväkodissa lastentarhanopettajien näkökulmasta havainnointien ja haastatteluiden sekä lastentarhanopettajien päiväkirjojen ja kirjoitelmien kautta. Tutkimustehtävänämme on selvittää, miten lastentarhanopettajat ymmärtävät lapsen autonomian ja mitä pedagogisia keinoja he käyttävät autonomian tukemisessa. Tutkimusaineisto on analysoitu laadullista sisällönanalyysia ja narratiivista analyysia hyö…
Assembled policies : the Finnish case of restricted entitlement to early childhood education and care
2019
In this article, we utilize an application of Deleuze and Quattari’s (1987) concept of assemblage to explore and better understand the interconnectedness and materiality of the policies of early childhood education and care (ECEC). To exemplify how directing our focus to assemblages can further the understanding of policies in the everyday life of families, we will present a Finnish case of entitlement to ECEC. Since 1996, children under school age have enjoyed the entitlement to full-day ECEC provided by local authorities. In 2016, the Finnish parliament enforced new legislation that allows municipalities to limit this entitlement to 20 hours per week unless the child’s parents work or stu…
Kotiin jääneiden lasten huomiointi päiväkodeissa kevään 2020 covid-19-poikkeusolojen aikana
2022
Suomessa asetettiin keväällä 2020 covid-19-pandemiasta johtuen poikkeusolot, jolloin kunnat vapautettiin varhaiskasvatuksen järjestämisvastuusta ja suositeltiin lasten jäämistä kotiin varhaiskasvatuksesta, jos se perheille oli mahdollista. Enemmistö lapsista jäi kotiin ja heille järjestettävästä varhaiskasvatustoiminnasta tehtiin ratkaisuja paikallisesti. Tämä on saattanut asettaa lapsia eriarvoiseen asemaan. Tutkimuksessamme tarkastelemme, kuinka päiväkodit huomioivat poikkeusolojen aikana päiväkodista kotiin jääneitä lapsia sekä mitkä lapseen tai perheeseen liittyvät tai kontekstuaaliset tekijät selittivät huomioinnin todennäköisyyttä. Analysoimme 5-6-vuotiaiden lasten vanhemmilta syksyll…
Kohti sosioemotionaalisia taitoja ja lasten osallisuutta tukevaa toimintakulttuuria – ProVaka-toimintamallin pilottivaiheen analyysi
2021
Kaikkien lasten osallisuuden tukeminen edellyttää tarvittavan kehityksen ja oppimisen tuen järjestämistä varhaiskasvatukseen. Osallistavan varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisellä tuetaan koko lapsiryhmän kanssa toteutettavia toimintatapoja tukemaan kaikkien lasten käyttäytymistä ja sosioemotionaalisia taitoja. Käyttäytymispsykologinen Positiivisesti ryhmässä oppiva varhaiskasvatus (ProVaka) -toimintamalli edistää tutkimusnäyttöön pohjautuvien menetelmien käyttöönottoa sosiaalisen käyttäytymisen tukemisessa. ProVaka-toiminnassa korostuvat yhteisesti sovitut ja selkeät käyttäytymisodotukset, toivotun käyttäytymisen systemaattinen opettaminen ja käyttäytymiseen kohdennetulla posit…
The effectiveness of the HIPPA intervention in the sociocultural environment of ECEC physical activity
2023
Studies have shown that, on average, children’s physical activity (PA) levels in early childhood education and care (ECEC) environments are low, thus opening up the possibility of interventions. We examined the effect of the teacher-implemented one-year long ‘home-and-childcare-based intervention to promote physical activity’ (HIPPA) study on children’s PA in ECEC settings in Finland. Participating four-year-old children (N = 128) were cluster-randomised into two groups, intervention (seven childcare centres) and control (seven childcare centres), in autumn 2011. The children were observed directly during their ECEC times. Multilevel linear analysis was used to test the PA differences betwe…
Eksperttiopettajan kielikasvatuksen käyttöteoria monikielisten lasten varhaiskasvatuksessa
2021
Tässä tapaustutkimuksessa tarkastelemme, millainen käyttöteoria kaksikielistä pedagogiikkaa (suomi-ruotsi) varhaiskasvatuksessa toteuttavalla eksperttiopettajalla on eri kielten käytöstä monikielisten lasten kanssa toimiessa. Käyttöteorialla tarkoitetaan tässä pedagogista näkemystä, joka ohjaa opettajan toimintaa. Käyttöteoriaa eri kielten käytöstä lähestyttiin kahden tutkimuskysymyksen kautta, joissa tarkasteltiin kielikasvatuksen käyttöteorian keskeisiä osa-alueita ja niiden ilmenemistä eri kielissä. Aineistona oli yhden eksperttiopettajan kaksi haastattelua, jotka analysoitiin laadullisella temaattisella analyysillä. Tulokset osoittavat, että opettajan kielikasvatuksen käyttöteoriassa ko…
Förtroende och andra former av symboliskt kapital i fadderskapsstrategier
2012
Att skapa och upprätthålla förtroendeförhållanden i vardagen
2012
Oikeuttamisverkostot : miten analysoida julkisissa keskusteluissa esitettyjen oikeutusten keskinäisiä suhteita
2021
Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot'n vuonna 1991 kehittämä teoria toiminnan moraalisesta oikeuttamisesta on yksi keskeisistä Pierre Bourdieun jälkeisen "pragmatistisen" sosiologian saavutuksista. Tässä artikkelissa esitetään Boltanskin ja Thévenot'n oikeuttamisteoriaan sekä Eeva Luhtakallion ja Tuomas Ylä-Anttilan kehittämään julkisen oikeuttamisen analyysiin (JOA) perustuva metodi, joka havainnollistaa ja visualisoi moraalisen oikeuttamisen kategorioiden verkostoitumista. Artikkelissa metodia havainnollistetaan New York Timesin ilmastokeskustelua koskevan aineiston avulla, mutta sitä voidaan soveltaa kaikkiin julkisia kiistoja koskeviin tekstiaineistoihin. Se voidaan mieltää diskurssiverko…
Asiakasosallistuminen ja sen johtaminen lapsi- ja perhepalveluiden johtajien kuvaamana
2022
Tutkimuksessa tarkastellaan lapsi- ja perhepalveluiden johtajien ja esimiesten näkemyksiä asiakasosallistumisesta ja sen johtamisesta. Asiakasosallistumisen käsitteeseen sisällytetään kokemusasiantuntijuus ja vertaistuki sekä muut asiakkaiden tai potilaiden osallistumisen muodot. Tutkimuksessa kysytään, miten lapsi- ja perhepalveluiden johtajat ja esimiehet kuvaavat asiakasosallistumista ja perustelevat asiakkaiden mukaanottoa palvelun tuottamiseen. Lisäksi tarkastellaan, millaista on asiakasosallistumisen johtaminen lapsi- ja perhepalveluissa haastateltujen kuvauksen perusteella. Aineisto koostuu 25 teemahaastattelusta, jotka tehtiin järjestöjen sekä kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvel…