Search results for "Artikkelit"

Puhummeko nyt rasismista?

2020

Rasismi-sanaan liittyy epävarmuutta siitä, mitä se on ja missä yhteyksissä sitä voi käyttää. Yksi syy hämmennykseen on se, että sanaa on opittu varomaan. Myös osa rasismintutkijoista käyttää tutkimuksessaan muita termejä välttyäkseen rasismi-sanan aiheuttamalta vastareaktiolta. Kun rasismia on ryhdytty korvaamaan ”turvallisemmilla” termeillä, niiden merkityssisällöt ovat alkaneet hämärtyä. Tutkimuskirjallisuudessa käytetään rinnakkain ja jopa samaa tarkoittavina syrjintää, toiseuttamista, ksenofobiaa, rodullistamista ja rasismia ilman, että termien välisiä merkityseroja useinkaan pohditaan tai avataan kunnolla. Sanahämmennyksen seurauksena rasismikeskustelua käydään tutkimuksessa – ja myös …

Urheilujournalismi vallan vahtikoirana? : tapauskohtaisessa tarkastelussa huippu-urheilun muutostyötä käsittelevä uutisointi suomalaisissa sanomalehd…

2018

Artikkelin tutkimuskohteena on suomalaisen sanomalehdistön uutisointi vuosina 2010–2012 tehdystä huippu-urheilun muutostyöstä, jota opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti 2,6 miljoonalla eurolla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen vallan vahtikoira urheilujournalismi on. Tutkimusaineisto koostuu levikiltään kolmen Suomen suurimman päivälehden (Aamulehti, Helsingin Sanomat ja Turun Sanomat) ja maan molempien iltapäivälehtien (Iltalehti ja Ilta-Sanomat) kaikesta muutostyötä käsittelevästä uutisoinnista lehtien painetuissa versioissa. Tarkasteluajanjakso on rajattu Huippu-urheilun muutosryhmän (HuMu) loppuraportin julkistamista (5.12.2012) seuranneelle puolen vuoden ajalle (6.12.…

Bergson ja intuitio filosofian metodina

2022

Tässä artikkelissa käsittelen Henri Bergsonin (1859–1941) intuition käsitettä ja sen suhdetta hänen filosofiseen menetelmäänsä. Bergsonin on nähty tarkoittavan intuitiolla yhtäältä filosofian metodia ja toisaalta tiettyä älyyn verrattavaa filosofialle ainutlaatuista tiedon muotoa. Esitän, että Bergsonille intuitio on samanaikaisesti näitä molempia. Se on todellisuuden ajattelemista kestona, sisäistä jatkuvuuttamme muistuttavana liikkeenä. Intuitiossa tavoitetaan todellisuuden luonne sikäli kuin se on läsnä myös meissä itsessämme tällaisena jatkuvuutena. Metodologisesti se on todellisuuden tarkastelua ajallisuuden ja muutoksen perspektiivistä. Tiedon muotona se on välitöntä ymmärrystä tarkas…

A metabolism of Adam and Eve: Damien Hirst meets Edvard Munch

2016

Sari Kuuva, University of Jyvaskyla Sari Kuuva, PhD (in cognitive science, 2007 and art history, 2010) is a post-doctoral researcher who works at the Department of Art and Cultural Studies at the University of Jyvaskyla. She has studied the relationship between art, aesthetics and psychology, particularly the concept of the symbol and the problematics of experiencing and creating visual art. Among Kuuva’s main publications relating to the art of Edvard Munch are: Symbol, Munch and Creativity: Metabolism of Visual Symbols (University of Jyvaskyla 2010); ‘Emotional creativity in art: case scream’ in Mind and Matter: Selected Papers of Nordic 2009 Conference for Art Historians (Helsinki, Socie…

From causal thinking to wisdom and spirituality: some perspectives on a growing research field in adult (cognitive) development

2015

This article concentrates on the latest international trends in the research on psychological development of adults, and especially on the development of cognition. The field of research has been very fragmented, and researchers have kept creating new models one after another to describe their own lines of thought and also seeking for empirical evidence for their models. This has created a rather equivocal picture of the phenomenon itself. The present article attempts to identify the historical roots of the field, and introduces descriptive factors that could conceptually determine the gist of the phenomenon. In this context we will discuss, mainly, research going back to Piaget and Perry, …

Epäkerrotun mahdollisuuksia Elina Hirvosen romaanissa Että hän muistaisi saman

2012

The possibilities of the disnarrated in Elina Hirvonen’s novel When I Forgot Anna, the character-narrator of When I Forgot (2005), a debut novel by Elina Hirvonen, spends the present-day of the novel sitting in the cafes and remembering the past. She works through some traumatic events and embarrassing situations, and speculates what could have happened. Her unrealized desires, fantasies etc. constitute what Gerald Prince calls the disnarrated. As delineated by Prince, the disnarrated refers to those events that remain unrealized though they are given as possible or actual elements of the narrative. It can fulfill various functions of which the present article examines its possibilities as …

Ryhmäterapiaa sosialistisessa kirjapainossa

2013

Lääketiede, huumeriippuvuus ja huumeriippuvuuden hoito Suomessa 1965–2005

2010

Huumeriippuvuuden hoitoa koskeva keskustelu on kahden viime vuosikymmenen aikana keskittynyt Suomessa paljolti kysymykseen opioidiriippuvuuden lääkkeellisestä korvaushoidosta. Artikkelissa etsitään historiallisesta näkökulmasta vastausta siihen mitkä huumeriippuvuutta koskevassa lääketieteellisessä tietomuodossa ja hoitotavoissa tapahtuneet muutokset vuosina 1965–2005 edistivät korvaushoitojen läpimurtoa Suomessa. Käytetty aineisto koostuu pääasiallisesti Suomen Lääkärilehdessä ja Aikakauskirja Duodecimissa julkaistuista teksteistä. Aineiston analyysi perustui Michel Foucault’n kehittelemään historiallisen tutkimuksen välineistöön. Korvaushoitojen läpimurto liittyy biologisen paradigman nou…

Venäjänkielisen internetin poliittisen sääntelyn kiristäminen

2017

Tässä artikkelissa käsittelemme internetin venäjänkielisen segmentin, ”Runetin” sääntelyä kansalaisyhteiskunnan ja poliittisen opposition toiminnan rajoittamiseksi. Keskitymme toimenpiteisiin, jotka alkoivat opposition protestiaallon aikana 2011–2013, jolloin Kreml käynnisti päämäärätietoisen kampanjan Runetin poliittisen käytön kontrolloimiseksi. Tätä kampanjaa kutsumme ”Runetin valtaukseksi”.

Sukupuolistunut väkivalta Vares- ja Wallander-elokuvissa

2017

Sukupuolistunut väkivalta Vares- ja Wallander-elokuvissaArtikkelissa tarkastellaan sukupuolistuneen väkivallan representaatioita ruotsalaisissa Wallander-elokuvissa (2005–2006) ja suomalaisissa Vares-elokuvissa (2004–2015). Huomion kohteena on, miten sukupuoli ja seksuaalisuus näyttäytyvät näiden pohjoismaisten rikoselokuvien kerronnassa osana väkivaltaan liitettyjä merkityksiä, selityksiä ja asenteita. Väkivallan kulttuurisia merkityksiä analysoidaan feministisen media- ja kulttuurintutkimuksen sekä feministisen väkivaltatutkimuksen näkökulmasta. Analyysi kohdistuu siihen, mitä ja millaista väkivaltaa Vareksissa ja Wallandereissa esitetään, mitä selityksiä väkivallalle tarjoutuu sekä milla…