Search results for "Bergson"
showing 6 items of 16 documents
Domājot imanenci: Žila Delēza filozofija un kino
2019
Filozofs Žils Delēzs atbalsta apgalvojumu, ka filozofija un tikai filozofija nodarbojas ar jēdzienu radīšanu imanences plānā, kur imanences plāns tiek saprasts kā domāšanas paštēls, ko nevar domāt, bet, kas ir jādomā, un filozofijas augstākais mērķis ir radīt tīras imanences plānu, kas brīvs no transcendences ilūzijām. Darba mērķis ir noskaidrot, kā šādi formulētā filozofijas uzdevumā iekļaujas Delēza radītie kinematogrāfiskie jēdzieni. Darbā tiek pētīta: 1) Delēza īstenotā robežas nojaukšana starp epistēmisko un ontoloģisko imanences nozīmi, kas ietver nepastarpinātu attiecību iedibināšanu starp domāšanu un sajūtu; 2) Delēza pievēršanās Bergsonam kā filozofam, kas ir radījis tīras imanence…
Condotte istintuali: il riso in Bergson come esempio di incontro tra meccanicismo e vitalismo
2022
The aim of this contribution is to trace in Henri Bergson's treatment of laughter a profound interconnection between mechanism and vitalism that Gilbert Simondon would take up in his work, particularly with regard to instinctual conduct.
Mahdollisuus filosofisena näennäisongelmana
2023
Esseessään "Mahdollinen ja todellinen" Bergson keskittyy mahdollisuuden ongelmaan. Bergson esittelee mahdollisuuden käsitteen tavanomaisia käyttötapoja, jotka ovat päätyneet sellaisinaan myös filosofisten pohdintojen lähtökohdiksi. Nämä mahdollisuuskäsitykset johtavat Bergsonin mukaan filosofiassa näennäisongelmiin, sillä mahdollisuus on pikemmin ihmisälyn hyödyntämä ajattelun työkalu kuin todellisuuden ominaisuus. nonPeerReviewed
Filozoficzne koncepcje światopoglądu religijnego jako inspiracje dla współczesnych teorii religii
2015
Celem artykułu jest przedstawienie wybranych filozoficznych koncepcji światopoglądu religijnego jako źródeł inspiracji, jak również obiecujących rozwiązań konkretnych problemów współczesnych teorii religii. Dokonane w artykule zestawienie filozoficznych koncepcji światopoglądu religijnego takich myślicieli jak: Bergsona, Schelera, czy Diltheya z wybranymi współczesnymi teoriami religii z zakresu psychologii ewolucyjnej przemawia za potrzebą udziału filozofii w trwających interdyscyplinarnych badaniach nad fenomenem religii.
Sub specie durationis : muisti ja materia kokemuksen ajallisena järjestelmänä Henri Bergsonin filosofiassa
2016
Henri Bergsonin (1859–1941) muistin ja materian käsitteistä muodostuva, inhimillistä kokemusta jäsentävä järjestelmä on kiehtova esitys sekä mielen että materiaalisen todellisuuden luonteesta. Tämä tutkielma tekee ensisijaisesti systemaattisen esityksen sekä muistin että materian ominaisista luonteista ja näiden yhtymisestä inhimillisessä kokemuksessa. Materia näyttäytyy jatkuvana muutoksena, joka koostuu laadullisista liikkeistä. Muisti on ajallisuuden apriorinen perusta, joka tekee ajasta kestävää: yhtäältä muisti luo ajan liikkeen tullessaan nykyhetkeen, toisaalta se sitoo tämän liikkeen ykseydeksi eli kestoksi, joka on ajallisuuden liikettä. Materian liike näyttää havainnossa pysähtyvän…
Biologian ja epistemologian vastavuoroisuus Bergsonin filosofiassa
2021
Elämä on nähty merkittävänä aiheena Bergsonin filosofiassa. Elämän filosofinen merkitys Bergsonilla ilmenee selvästi hänen pääteoksessaan L’évolution créatrice (Luova evoluutio, 1907), jossa hän keskittyy inhimillisten tietokykyjen evolutiivisen alkuperän rekonstruointiin ja tieto-opillisiin seurauksiin. Bergsonin mukaan biologia tarjoaa filosofialle tietokykyjen kehitysteoreettisen näkökulman, ja filosofia metafysiikkana täsmentää biologialle sopivaa epistemologiaa. Tässä artikkelissa esittelen Bergsonin filosofisen teorian biologian ja epistemologian vastavuoroisesta suhteesta. Aloitan epistemologian, tieteen ja metafysiikan välisen suhteen selventämisellä Bergsonin teoriassa. Sen jälkeen…