Search results for "Dialektologi"

Kurikan murteen säilymisestä eri ikäpolvilla

1999

Murre pedagogiikan kielenä

2016

Tarkastelen tutkimuksessani laadullisesti nykypäivän opettajien asenteita murteellista opetuspuhetta kohtaan. On kiinnostavaa tarkastella, kuinka ammattikunta, jonka puhe on pitkään ollut normitettua, itse kokee henkilökohtaisen idiolektinsa esiintuomisen kyseisessä ammattikontekstissa, miten ammatti-identiteetin ja paikallisidentiteetin representaatiot suhteutuvat toisiinsa nykypäivän koulumaailmassa ja kuinka murre käytännön tasolla soveltuu opetuspuheen välineeksi. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: kuinka murre näyttäytyy pedagogiikan kielenä nykypäivän opettajien asenteissa, minkälaisia kokemuksia opettajilla on murteen käytöstä opetuksessa, ja kuinka nämä kokemukset suhteutuvat asent…

Paikkoihin viittaavat ilmaukset murteiden jäljittelyssä

2006

Naapureihin kohdistuvat ennakkoluulot ja asenteet on ilmaistu aikojen kuluessa monin kielellisin tavoin. Erilaisilla kölleillä (kölli ’liikanimi, haukkumanimi’) on nimitelty naapuripitäjien asukkaita tai kauempanakin asuvia, ja murteista on tehty kaskuja ja matkimuksia. Sekä nimittelyissä että murteen jäljittelyissä tulee esiin useampikin asenteelle määritelty funktio: ympäristön hahmottaminen, minäkuvan ja identiteetin rakentaminen ja itsepuolustus (Deprez & Persoons 1987: 128−130). Mitä läheisemmistä naapureista on kyse, sitä suurempi on itsepuolustusta vaativa ”uhka”, kun taas kaukaisempiin yhteisöihin suhtaudu- taan neutraalimmin (esim. Andersson 2001: 141−143.) peerReviewed

Verbien pikapuhemuotojen morfosyntaksia

2009

Tämä artikkeli tarkastelee suurtaajuisten verbien ja erityisesti olla-verbin pikapuhemuotoja suomen murteissa. Pikapuheisuus on johtanut verbien olla, tulla, mennä ja panna taivutusmuodoissa konsonantin katoon: ole- > oo-, tule- > tuu-, mene- > mee-, pane- > paa-, esimerkiksi en oo ~ o ’en ole’, tuutte ~ tutte ’tulette’, mees sinne ~ mes sinne ’mene sinne’, paap pois ~ pap pois ’pane pois’. Muotoja voidaan käyttää indikatiivin preesensissä ja perfektissä sekä imperatiivissa ja olla-verbistä myös konditionaalin preesensissä ja perfektissä (oisin ’olisin’, ei ois ’ei olisi’). Kyseessä on hyvin laajalevikkinen murrepiirre, joka on säilynyt ja jopa yleistynyt myös nykypuhekielessä. Analysoidaks…

Lexical Mixing in a Conversation between Old Helsinki Slang Speakers

2018

In this article, a conversation between Old Helsinki Slang (OHS) speakers recorded in 1965 is examined. A notable feature of OHS is the heavy use of Swedish-based or otherwise un-Finnish words although it mostly follows the grammar of colloquial Finnish. e sample that is analyzed consists of free speech, and it lasts 65 minutes. If uncertain items are taken into account, then the proportion of borrowed lexical items in the data is 29–32%. Function and content words in OHS di er markedly in their etymological origin as the function words are overwhelmingly Finnish. Although OHS has some phonological and phonotactical features that are strikingly “un-Finnish,” it is apparent that these featur…

Lexical Mixing in a Conversation between Old Helsinki Slang Speakers

2018