Search results for "Diskurssi"

"Att bli uppskattad som människa" : representationer av de äldre i en människoorienterad kommun

2017

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen, miten vanhuksia representoidaan kunnassa, jonka strategiana on kehittää ihmislähtöistä vanhustyötä. Selvitän, minkälaisia rooleja tekstit luovat vanhuksille, minkälaisia diskursseja aineistosta nousee ja miten nämä diskurssit linkittyvät laajempiin yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin. Konteksti on ainutlaatuinen, sillä kielenkäyttö on valittu tietoisen kehitystyön kohteeksi. Aineistona on tämän kaksikielisen kunnan blogi ja nettisivut sekä blogissa julkaistut strategia- ja laatudokumentit. Blogissa kunta kertoo kehitystyön edistymisestä. Tarkasteluun valitsin 13 ruotsinkielistä blogitekstiä. Nettisivujen osalta tarkastelin osioita, jotka käsittel…

Kulttuurikriittinen puheviestintä : kokeilu artikulaatiomerkitysteorian soveltamisesta yliopiston puhekäytäntöjen tutkimiseen

2007

Revisualization of classed motherhood in social media

2020

Diskurssimerkitsimet tulkatussa suomalaisella viittomakielellä pidetyssä luennossa

2010

Tiivistelmä – Abstract Pro gradu -työssä kuvataan, millaisia manuaalisia eli viitottuja diskurssimerkitsimiä viittoja käyttää luennoidessaan suomalaisella viittomakielellä ja analysoidaan luennoitsijan käyttämien merkitsimien tehtäviä luennossa. Merkitsimien analyysi on rajattu yhtenäisen aiheen muodostaman viitotun jakson, eli episodin, alkuun ja loppuun. Suomalaisen viittomakielen diskurssimerkitsimiä ei ole aikaisemmin tutkittu, joten tutkielman tavoitteena on tuottaa uutta tietoa suomalaisen viittomakielen luentokielen diskurssirakenteesta. Työn viitekehyksenä on diskurssianalyysin alle sijoittuva vuorovaikutuksellinen sosiolingvistiikka. Vuorovaikutuksellisessa sosiolingvistiikassa pai…

“No periaatteessa minun tiedossani se aika lailla on”: Palveluohjauksen työntekijän tiedollinen asema varhaiskasvatuksen palveluohjauskeskusteluissa

2019

Kunnilla on laissa säädetty velvollisuus antaa huoltajille tietoa erilaisista varhaiskasvatuksen vaihtoeh- doista. Tätä tiedottamista kutsutaan palveluohjaukseksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan huoltajan ja kunnan palveluohjauksen työntekijän välisiä puhelinkeskusteluja. Palveluohjauskeskusteluja tutkitaan institutionaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Institutionaaliselle vuorovaikutukselle on ominaista osallistujien roolien muotoutuminen vuorovaikutuksen edetessä (esim. Drew & Heritage, 1992). Ar- tikkelissa kiinnitämme huomion vuorovaikutukseen osallistujien tiedollisiin suhteisiin hyödyntämällä tietämisen alueen käsitettä (Heritage, 2012). Artikkelissa tutkitaan, miten palveluohja…

Kielitietoisuuden kautta kohti ihmiskunnan suuria kysymyksiä

2017

Tässä kirjoituksessa pohditaan sitä, mikä on kielitietoisuuden ja kielten yhteiskunnallinen merkitys, miten kielentutkimuksen tieteidenvälisyys toteutuu sekä mitkä ovat niitä keinoja, joilla kielentutkimus voi käsitellä ihmiskunnan suuria kysymyksiä. Kirjoitus perustuu Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella keväällä 2017 järjestetyn tiedepäivän paneelikeskusteluun, johon kirjoittajat osallistuivat. nonPeerReviewed

Teachers’ pedagogical leadership in early childhood education

2023

Background: Although the contexts, structures and administrations of early childhood education (ECE) may differ internationally, effective pedagogical leadership remains an essential component in supporting young children’s development and learning. This paper reports on a comparative study which considered ECE in two different settings, Finland and Florida, providing insight into teachers’ perspectives on the characteristics of pedagogical leadership. Purpose: This study sought to investigate and compare the perspectives of ECE teachers and directors in Finland and Florida via their discourses about teachers’ pedagogical leadership. The goal was to provide an overview of the ECE teachers’ …

‘I’ll always have black hair’ – challenging raciolinguistic ideologies in Finnish schools

2021

This article discusses raciolinguistic ideologies in the Finnish educational context. Ethnographic interviews and observational data gathered during 2015–2020 from two young males who came to Finland from the Middle-East in autumn 2015 as unaccompanied minors were analysed applying the small stories approach. The research questions were: 1) What kinds of racializing discourses are circulated, negotiated, and resisted in the participants’ self- and other positionings? 2) How is valuation of their language and literacy skills and participation in education reflected in these positionings? Critical linguistic ethnography was used to identify the racializing discourses. The results indicate tha…

"Jos emme me jotain ymmärrä, niin ei ole meidän asiamme sitä tuomita." : argumentaation vahvistamisen keinot translaki-aloitteiden käsittelyssä

2018

Tutkimuksessani selvitän, minkälaisia retorisia keinoja kansanedustajat ja ministerit käyttävät translain uudistamista koskevissa keskusteluissa eduskunnassa. Keskustelu translain uudistamisesta on ollut viime vuosien aikana vilkasta, ja puolustavien ja vastustavien tahojen argumentaatio kirjavaa. Niinpä kiinnostuinkin tarkastelemaan, minkälaisia argumentaation vahvistamisen keinoja puheenvuoroissa todella käytetäänkään. Tutkimus on sekä ajankohtainen että yhteiskunnallisesti merkitsevä. Julkisen keskustelun ja sen argumentaation tarkasteleminen auttaa ymmärtämään ilmiöitä ja huomaamaan, millä tavoin ihmiset pyrkivät vaikuttamaan toisiinsa. Tutkimuskysymykseni ovat: Minkälaisia retorisia ke…

"Voisko ensin ottaa helpomman kysymyksen?" : eettisen organisaatiokulttuurin diskurssit suomalaisissa asiantuntijaorganisaatioissa

2015

Tämä tutkimus pyrki kuvailemaan eettistä organisaatiokulttuuria ja lisäämään ymmärrystä siitä. Tutkimuksen käytännöllisenä tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, kuinka eettistä johtamista voidaan parantaa. Teoreettisessa viitekehyksessä asetettiin organisaatioetiikan ja eettisen organisaatiokulttuurin teoria organisaatio kulttuurina –tutkimusotteeseen. Eettistä johtajuutta lähestyttiin sekä Banduran sosiaalisen oppimisen teoriasta käsin että merkitysten johtamisen kautta. Empiirisessä tutkimuksessa analysoitiin kolmesta suomalaisorganisaatiosta kerätyt 39 haastattelua diskurssianalyysin keinoin. Tutkimustehtävänä oli analysoida, minkälaisia diskursseja organisaation jäsenet tuottavat org…