Search results for "Eliti"

Pelillistä kielitietoisuutta nuorten arkeen : Häng med i svängarna!

2020

Häng med i svängarna – på svenska! (2018–2020) on Svenska Kulturfondenin rahoittama Hallå!-hanke, jonka tavoitteena on lisätä yläkoululaisten tietoisuutta ruotsin kielestä. Erityisesti haluamme innostaa oppilaita havaitsemaan ruotsin käytön mahdollisuudet omassa arkielämässään ja siten ylläpitää kiinnostusta myös oppilaiden siirtyessä toiselle asteelle ja myöhemmin työelämään. Hankkeessa kehitetään interaktiivista mobiilipeliä, josta kerromme tässä artikkelissa. Artikkelin lopussa kerromme, miten ilmaisen pelin voi ladata itselleen. Hankkeen verkkosivuilla on myös videoita, joita voi hyödyntää oppilaiden motivoinnissa. nonPeerReviewed

Jääkiekkoilijan pelikäsitys ja sen arviointi

2000

Kieli luo osallisuutta ja oikeuksia omaan oppimiseen ja oppijuuteen

2020

Vuosi 2020 lähti liikkeelle rajulla tavalla, kun koronavirus toi glokaalin yhteisön merkityksen ihmisten arkeen. Eri puolilla maapalloa ihmisillä onkin yhtäkkiä paljon yhteistä. Ymmärrämme myös, että uhkien ratkaiseminen riippuu paitsi siitä, mitä muut päättävät tehdä Suomessa ja maailmalla, myös siitä, teemmekö yhteistyötä. Pandemian tavoin suomalaiseen arkeen vaikuttavat kyberhyökkäykset, laittomat vaikuttamispyrkimykset kansallisiin vaaleihin ja demokratian horjuminen Euroopan vakaimmissakin valtioissa. Repeilevän demokratian ratkaisuna pidetään demokratiaosaamisen vahvistamista kouluissa ja oppilaitoksissa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kielitaidon merkitys demokratian ytimessä. Tässä …

Miten tehdä hyvästä kielenopetuksesta entistä parempaa?

2014

Opetushallitus arvioi keväällä 2013 perusopetuksen päättövaiheessa olleiden oppilaiden kielitaitoa A-ruotsissa ja neljässä tavallisimmin opiskellussa vieraassa kielessä. Arvioinnilla selvitettiin, miten opetussuunnitelman perusteissa (2004) ilmaistut oppimistavoitteet on saavutettu, ja mitkä oppilaan taustatekijät ja oppimisympäristön piirteet selittävät oppimistuloksia. Vaikka kielelliset tavoitteet saavutettiin pääosin hyvin, niin kehittämistarpeita havaittiin erityisesti oppituntien työtavoissa ja oppilaiden käsityksissä. nonPeerReviewed

Uudet opetussuunnitelmat kielten aineenopettajien koulutuksessa

2016

Elokuussa 2016 käyttöön otetut peruskoulun uudet opetussuunnitelmat antavat mahdollisuuden kehittää uusia menetelmiä ja toimintatapoja kielten opetukseen ja uudistaa samalla myös kielten aineenopettajakoulutusta. Tässä artikkelissa luodaan katsaus siihen, miten uusia peruskoulun opetussuunnitelman perusteita on käsitelty Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen vieraiden kielten aineenopettajien koulutuksessa lukuvuonna 2015–2016 ja miten vieraiden kielten aineenopettajaopiskelijat kokeilivat pedagogisten opintojen aikana paikallisen opetussuunnitelman laatimista aineenopettajan yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Kielten aineenopettajaopiskelijoiden omia kokemuksia opetussuunnitelmat…

Kohti kielitaitoista ja kielitietoista maailmankansalaisuutta : A-englannin päättöarvioinnin kriteerit käyttöön

2021

Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit ovat tarkentuneet, mutta kuinka selkeitä ne ovat kieltenopettajille? Hämmennystä ovat herättäneet varsinkin A-englannin tavoitteiden T1−T5 kriteerit. Vaikka nämä ei-kielelliset tavoitteet ovat arvokkaita opetuksen sisältöjä, on vaikeaa hahmottaa, miten asettaa arvosana-asteikolle esimerkiksi englannin kielen aseman ymmärtäminen tai englanninkielisten aineistojen käyttäminen. Yritän pohtia tavoitteiden 1−5 merkitystä ja niiden arviointia oman arkeni kautta, jossa tunnen yhä enemmän olevani kasvattaja kuin opettaja. Opetan englantia ja ruotsia Iittalan yhtenäiskoulussa Hämeenlinnassa. Koulumme on pienehkön kyläyhteisön keskus, jossa kaikki tuntevat to…

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kotoutumisen ja osallistumisen mahdollisuuksia perusopetuksessa

2016

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden monikielisyyttä käsittelevän väitöskirja-aineistoni parissa olen törmännyt siihen, miten vähän tutkimukseeni osallistuneiden oppilaiden luokanvalvojat tiesivät oppilaiden käyttämistä kielistä (ks. myös Voipio-Huovinen ja Martin 2012). Ihmettelin tätä samaa jo nuorena opettajana toimiessani, koska mielestäni oppilaiden jututtaminen heidän kieltenkäytöstään, kielellisistä resursseistaan ja kielikäsityksistään oli yksi mukavimpia puolia S2-opettajan työssä. Kun opettajat tuntevat ja arvostavat maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kielellisiä resursseja, kaikkien kouluyhteisön jäsenten kielitietoisuus kasvaa ja kouluyhteisön uusien jäsenten kotoutumin…

Konflikteja ratkomalla vahvempaan osallisuuteen : kielitietoinen koulu kasvattaa oppilaita ja opettajia

2020

Koulun arki on monimutkainen verkosto, johon on kudottu oppilaiden ja opettajien erilaisia taustoja, taitoja sekä vuorovaikutusta. Arvojen, kielten ja kulttuurien sekamelska on antoisa ja opettavainen toimintaympäristö, mutta välillä moninaisuus asettaa myös haasteita opettamiselle, oppimiselle ja muullekin vuorovaikutukselle. Tässä artikkelissa kerromme omia kokemuksiamme monikielisestä kouluyhteisöstä ja tarkastelemme oppilaan kielitaidon yhteyttä osallisuuteen. Pohdimme, miten opettaja voi kielitietoisella opetuksella vahvistaa kielenosaamisen lisäksi oppilaan osallisuutta. Kerromme myös monikielisen kouluyhteisön arkisista konfliktitilanteista ja rakentelemme polkua väärinymmärryksistä …

Kieli koulussa: kohti kokonaisvaltaista kielikäsitystä [pääkirjoitus]

2013

Políticas sanitarias locales puestas a prueba: consultores, expertos, misiones internacionales y poliomielitis en España, 1950-1975 = Local health po…

2015

Aquest treball analitza les missions d'experts d'organismes sanitaris internacionals a Espanya destinades a informar sobre la situació, les activitats realitzades i les intervencions necessàries en la lluita contra la discapacitat física dels xiquets. El Pla Espanya-23 va ser l'instrument utilitzat per l'OMS i altres agències per a posar en marxa el procés de canvi en un país en transformació durant la llarga etapa de vigència de la dictadura franquista. El treball utilitza com a fonts informes inèdits d'experts de l'OMS, que van ser resultat de visites realitzades al país entre 1950 i 1975. L'abordatge metodològic va consistir en una anàlisi del discurs que es troba en les fonts i la seua …