Search results for "HTI"

L’illuminazione notturna per valorizzare Pompei

2014

Il caso seguente indagato è di particolare importanza perché riguarda l'applicazione di strategie di intervento, facenti parte di un approccio multidisciplinare volto a trovare un modo per "sfruttare" le antiche meraviglie di Pompei, attraverso l'uso della luce. Le esperienze progettuali e le sperimentazioni sono state effettuate con la Soprintendenza Archeologica di Pompei. Le caratteristiche degli impianti di illuminazione e il modo di uso sono state valutate da esperti, studiosi e tecnici, ma anche da parte dei visitatori che hanno espresso il loro punto di vista, compilando questionari a conclusione della visita del sito. The following case investigated is of particular importance becau…

"MV-lehteä kuvaa objektiivisesti nimitys rehtimedia." : Vastamedioiden uskottavuus lukijoiden näkökulmasta

2018

Tässä tutkielmassa selvitimme, mitkä tekijät vaikuttavat vastamedian uskottavuuteen sen lukijoiden näkökulmasta. Tavoitteemme oli ottaa selvää, miksi vastamedioita luetaan ja mitä ongelmallista valtamediassa on vastamedian lukijoiden mielestä. Tutkimme MV-lehden ylläpitämän Mitä Vielä -foorumin käyttäjien keskustelua netnografian eli netissä tehtävän etnografisen tutkimuksen avulla. Keräsimme aineistoksi foorumilta kommentteja, jotka oli osoitettu suoraan vastauksena omiin kysymyksiimme tai julkaistu muualla keskustelualueella. Aineiston pohjalta teimme teema-analyysin, jossa muodostimme viisi teemaa, jotka esiintyivät kommenteissa vahvimmin. Nämä teemat olivat vastamedian puolustaminen, va…

Vammaisuus mediassa : diskurssianalyyttinen tutkimus Helsingin Sanomien vammaisuutta käsittelevistä kerronnallisista artikkeleista vuosina 2010-2014

2015

Kastikainen, Matti & Lehtonen, Matti. 2015. Vammaisuus mediassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus Helsingin Sanomien vammaisuutta käsittelevistä kerronnallisista artikkeleista vuosina 2010–2014. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. 58 sivua. Tutkielmassa tarkasteltiin Helsingin Sanomissa vuosina 2010–2014 julkaistuissa kahdeksassa vammaisuutta käsittelevässä kerronnallisessa artikkelissa rakentuvaa kuvaa vammaisuudesta. Helsingin Sanomien vammaisuutta käsittelevien artikkeleiden tarkasteleminen arvioitiin tärkeäksi, jotta huomattaisiin millaisten mediassa rakentuvien merkitysten perusteella ihmisten on mahdollista luoda mielikuviaan vammais…

Seniorit sivuilla : suomalainen vanhuus Helsingin Sanomien uutisteksteissä

2006

Obraz Rossii v finskih SMI : novosti o Rossii i russkih na materiale gazety "Pohjolan Sanomat"

2008

Obraz mužčiny i ženŝiny v sovremennoj sem'e na primere žurnala Krest'ânka

2014

Käsittelen pro gradu tutkielmassani venäläisen naistenlehden «Крестьянка» tuottamaa mies- ja naiskuvaa perheessä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia representaatioita miehestä ja naisesta rakentuu teksteissä. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan naisten näkemyksiä perheestä. Tämän takia tutkimusaineistona on yksitoista Integrum- tietokannasta kerättyä kyseisen lehden artikkelia, joissa haastateltiin kymmentä viihdealan naisammattilaista. Naisten ikähaarukka oli 24–43 vuotta ja taustat erilaisia: naimattomia, yksinhuoltajia ja kokonaisia perheitä. Teoriaosiossa tutustutaan joihinkin nykyaikaisen venäläisen perheen tyypillisiin piirteisiin ja luodaan lyhyt katsaus perheen hi…

Rikastetaanko tarina hengiltä? : featurejuttujen digitaalinen kerronta Helsingin Sanomissa

2017

Opinnäytetyöni on journalistisen työn ja pro gradu -työn yhdistelmä. Työssäni selvitän, miten pitkien lehtijuttujen digitaalinen kerronta rakentuu Helsingin Sanomien featuretoimituksessa. Lähestyn aihetta triangulaation avulla eli yhdistämällä eri aineistoja ja metodeja. Tutkimukseni aineistona toimivat teemahaastattelut ja Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla 15.4.2017 ilmestynyt juttuni Raskausviikko 23 ja jutun tekoprosessista pitämäni työpäiväkirja. Teemahaastatteluja varten haastattelin kuutta Helsingin Sanomien toimittajaa. Haastattelujen aiheena oli featurejuttujen digitaalinen kerronta. Omaa juttuprosessiani tarkastelin autoetnografian keinoin, haastatteluja purin haastatteluanalyys…

Joukkoviestimestä keskustelukumppaniksi? : vertailua medioiden ja viranomaisten vuorovaikutuksesta yleisönsä kanssa sosiaalisessa mediassa

2018

Tässä tutkielmassa selvitämme, miten mediaorganisaatioiden ja viranomaisten sosiaalisen median vuorovaikutussuhteet yleisöidensä kanssa poikkeavat toisistaan. Vertailun tarkoituksena on kuvata, ovatko organisaatiot omaksuneet viestintäänsä sosiaalisen median logiikan vai tukeutuvatko he edelleen joukkoviestinnän logiikkaan. Tutkimme myös, millaisia suunnitelmia mediaorganisaatioilla ja viranomaisilla on tulevaisuudessa sosiaalisen median hyödyntämisessä. Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Haastattelimme kolmea mediaorganisaatiota ja kolmea viranomaista. Analysoimme aineistoa laadullista sisällönanalyysia hyödyntäen ja pyrimme löytämään yhtäläisyy…

Kilpailija vai kirittäjä? : case-tutkimus sosiaalisen median mahdollisuuksista osallistuvaan journalismiin alueellisissa sanomalehdissä

2015

Tämän pro gradu -työn tarkoituksena oli tarkastella miten alueelliset sanomalehdet hyödyntävät sosiaalista mediaa ja sen kautta lukijoitaan uutistyönsä tukena. Näkökulma oli koko toimitusorganisaatiossa, ei yksittäisissä toimittajissa. Tarkoitus oli löytää merkkejä strategisesta suhtautumisesta sosiaaliseen mediaan: mitä sosiaalisesta mediasta tavoitellaan ja miten. Samalla oli tarkoitus vertailla eroja suomalaisten ja yhdysvaltalaisten alueellisten sanomalehtien välillä. Tutkittaviksi sanomalehdiksi valitsin Etelä-Suomen Sanomat ja Keskisuomalaisen sekä Yhdysvaltain länsi-rannikon lehdistä San Francisco Chroniclen ja The Sacramento Been. Lähtöoletuksena oli, että Yhdysvalloissa ollaan pide…

Aamu on aina askeleen jäljessä : lukijatutkimus Keskisuomalaisen urheilujournalismin modernisaatiosta

2013

Tutkimuskysymyksiäni olivat: 1. Millaista urheilujournalismia Keskisuomalaisen lukijat haluavat printti- ja verkkolehdeltä? 2. Millaisen tiedon yleisö hankkii jo edellisenä iltana verkosta tai muista sähköisistä medioista – mitä ei kannata laittaa lehteen? Näiden kysymysten ääreen minut johdatti urheilujournalismin modernisaatiokehitys, josta ammattikunta ja yleisö ajattelevat osittain eri tavoin. Tiedonkeruuni lähtökohtana olivat Keskisuomalaisen viiden urheilutoimittajan teemahaastattelut, joiden avulla kartoitin nykytilannetta ja kokonaiskuvaa. Pääaineisto kerättiin kolmella caselähtöisellä verkkokyselyllä, jotka toteutettiin Keskisuomalaisen käyttämän Research and Analysis of Media (RAM…