Search results for "Humu"

showing 10 items of 132 documents

Sedimentary humic substances from lakes in Latvia

1997

Humic and fulvic acids, isolated from sediments of lakes in different trophic states (Latvia) were studied. The humic substances (HS) were characterized by their elemental and functional composition, their spectral properties, and molecular mass. The humus properties strongly depend on the origin of the sedimentary HS. Substantial similarity between sedimentary HS from oligotrophic and dystrophic water bodies was found, unless the biology of these lakes greatly differs. Humic molecules from sediments of oligotrophic and dystrophic lakes are smaller, more uniform, and contain lower amounts of carboxyl- and hydroxyl-groups than HS from meso- and eutrophic water bodies. On the other hand, sedi…

lcsh:GE1-350ChemistrySpectral propertiesMineralogyHumuschemistry.chemical_compoundEutrophic waterNitrateEnvironmental chemistryComposition (visual arts)Sedimentary rockEutrophicationlcsh:Environmental sciencesGeneral Environmental ScienceTrophic levelEnvironment International
researchProduct

Factors affecting the distribution and abundance of the flagellated alga Gonyostomum semen (Ehrenberg) Diesing in Finland

2014

Limalevä Gonyostomum semen (Ehrenberg) Diesing on nykyisin laajalle levinnyt ja runsas siimalevä Pohjoismaiden järvien planktonleväyhteisöissä. Levää esiintyy etenkin humuspitoisissa järvissä ja se voi muodostaa runsaita kukintoja, jotka voivat haitata vedenpuhdistuslaitoksia ja uimareita. Järven pieni koko, tummavetisyys, vähän hapan vesi ja tyypilliset ravinnepitoisuudet ja lajin käyttäytymisen ominaispiirteet ovat olleet selityksinä lajin runsastumiselle. Tässä tutkimuksessa arvioidaan järvien vedenlaatutekijöitä jotka voivat mahdollisesti selittää lajin esiintymistä ja runsastumista Suomessa. Tässä työssä esitetään tyypilliset olosuhteet ja pintavesityyppiluokat kun pintavesinäytteissä …

leväthumusjärvet
researchProduct

Ravinteiden vaikutus vesikirpun (Daphnia longispina) loisintaan Mekkojärvellä

2010

Voimakkaasti humuksisessa Mekkojärvessä Daphnia longispina hallitsee järven eläinplanktonia läpi kesän. Daphnioiden kasvu hidastuu loppukesää kohti kasviplanktonin määrän vähetessä, ja ravinnosta jopa 73 % koostuu bakteeriplanktonista, jonka katsotaan olevan heikompi ravinnonlähde Daphnioille. Isännän ravitsemuksen laadulla voi olla joko positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia vesikirpun loisintaan ja sen runsauteen. Lammin Mekkojärvellä selvitettiin ravinnelisäyksen välillistä vaikutusta vesikirppujen loisintaan kuuden viikon mittaisessa ravinnemanipulaatiokokeessa kuudessa mesokosmoksessa kesällä 2008. Kolme mesokosmosta sai viikottaisen epäorgaanisen typpi- ja fosforilisäyksen ja kolme…

mikrosporidiloisetplanktonvesikirputravinnemanipulaatiomesokosmosravintoverkothumusjärvet
researchProduct

Microbial controls of greenhouse gas emissions from boreal lakes

2015

next generation sequencingdenitrifikaatiodenitrificationnitrous oxideDNA-analyysihumic lakeskalanistutusdityppioksidiChlorobiumilmastonmuutoksetjärvetmetaanihumusjärvetbakteeritmikrobiekologiamethanotrophsstratificationboreaalinen vyöhykemikrobistokasvihuonekaasuthiilinielutkerrostuneisuusmikrobitravintoverkotkalat
researchProduct

Syvänne- ja litoraalipohjaeläinten käyttö pienten humusjärvien ekologisen tilan arvioinnissa

2007

pohjaeläimistösyvänteetekologinen tilahumusrantavyöhykkeetjärvet
researchProduct

Turve- ja metsätalouden vaikutukset kahden metsäjärven surviaissääskiyhteisöihin : paleolimnologinen tutkimus

2015

Tutkielmassa selvitettiin turve- ja metsätalouden vaikutuksia Martinjärven ja Iso Kivijärven surviaissääskiyhteisöihin paleolimnologisen menetelmän avulla. Järvien sedimenttiprofiileita tarkasteltiin viimeisen 400 vuoden ajalta. Järvet ovat pieniä, matalia humusjärviä ja sijaitsevat Keski-Suomessa Keuruulla vierekkäisillä valuma-alueilla. Surviaissääskiyhteisöjen muutosten perusteella tutkittiin järvien rehevyystason ja humoosisuuden muutoksia ennen ja jälkeen metsätalouden ja turvetuotannon aloittamista. Soiden laajamittainen ojitus metsätalouden käyttöön alkoi 1960-luvulla molempien järvien valuma-alueilla. Martinjärven valuma-alueella aloitettiin lisäksi turpee…

rehevöityminensoiden ojitusvaluma-aluerehevöityminenojituschironomidssedimentitCatchment areahumusjärveteutrophicationsedimenttisedimentshallow dystrophic lakesuotsurviaissääsketMatala humusjärviditchingsurviaissääskivaluma-alueet
researchProduct

Chemical composition of the essential oil of Centaurea grinensis Reuter and Centaurea apiculata Ledeb: Growing wild in Croatia and Bulgaria, respecti…

2016

AbstractIn the present study, the chemical composition of the essential oils from aerial parts of Centaurea grinensis Reuter (K) collected at Žuta Lova, near Senj (Croatia), and aerial parts (L1) and flowers (L2) of C. apiculata Ledeb. collected near Rebro village, near Breznik town, Znepole Region (Bulgaria), both belonging to subgenus Lopholoma (Cass.) Dobrocz, was evaluated by GC and GC-MS. The main components of K were 4-vinyl guaiacol (21.5%), hexadecanoic acid (16.2%), acetophenone (12.5%). Caryophyllene oxide (15.8%) together with sphathulenol (14.5%) and humulene epoxide II (9.4%) were recognized as the main constituent of both the aerial part (L1) and flowers (L2) of C. apiculata. …

subgenus Lopholomacaryophyllene oxidePlant ScienceBiology01 natural scienceslaw.invention4-vinyl guaiacolchemistry.chemical_compoundPlant scienceCentaurea grinensilawBotanyChemical compositionEcology Evolution Behavior and SystematicsEssential oilHumuleneCentaurea apiculata010405 organic chemistrybiology.organism_classificationEcology Evolution Behavior and Systematic0104 chemical sciences010404 medicinal & biomolecular chemistrychemistryCaryophyllene oxideCentaureaSubgenusPCA analysi
researchProduct

Kiintoaine- ja humuskuormitus teollisen turpeenottoalueen alapuolisessa vesistössä

2013

Työssä tutkittiin Keski-Suomessa sijaitsevan 30 vuotta toimineen teollisen turpeenottoalu-een kuormitusvaikutusta alapuoliseen vesistöön. Alueen kiintoaine- ja humuskuormituksen mittaamiseksi kerättiin laskeutuvaa kiintoainetta kahdessa Saarijärven reittiin kuuluvassa järvessä neljänä osajaksona noin 12 kk:n ajan avovesikaudella 2011 ja talvella 2011 – 2012. Turpeenottoalueen kuivatusvedet ensin vastaanottavassa Pirttijärvessä kuormitusta mitattiin laskuojan ylä- ja alavirran vertailuna. Noin 17 km alavirtaan päin sijaitsevalla Mahlunjärvellä tutkimus toteutettiin etäisyyssarjana turpeenottoalueilta laskevan joen suulta. Kertyneen laskeutuvan kiintoaineen kertymänopeus arvioitiin, ja siitä …

turpeenottokiintoaineKeski-SuomiSaarijärviturpeennostoturvetaloushumusaineetkiintoaineshumusmaa-aineksen ottovesistönkuormitus
researchProduct

Temporal perspective of humification of organic matter

2004

Humustumisprosessissa kuollut orgaaninen aines hajoaa maaperässä. Osa tästä orgaanisesta aineesta mineralisoituu hiilidioksidiksi ja vedeksi lopun jäädessä maaperään ja muodostaa humusaineita, joita ovat humushappo, fulvohappo ja humiini. Humusaineilla, erityisesti humushappojakeella, on myönteisiä vaikutuksia maaperään sekä kasvien kasvuun. Huolimatta yli 200 vuoden tutkimuksista yksiselitteistä teoriaa humushappojen kemiallisesta rakenteesta tai niiden synteesistä ei vielä ole esitetty. Osa teorioista painottaa humushappojen rakenteen keskeisinä tekijöinä ligniiniä ja aromaattisuutta, osa teorioista taas korostaa hiilihydraattien ja alifaattisuuden merkitystä.Koivulan tutkimuksessa ns. hi…

turvehajoaminenligniinikompostointiorgaaninen aineshumusfaasit
researchProduct

Bacterial communities in stratified humic lakes

2012

yhteisörakennelämpötilakerrostuneisuushiilihiilitasebacterial communityhumusjärvetbakteeriyhteisötgreenhouse gasnutrientshumic lakecarbon cycle454 pyrosequencingmetsäjärvetravinnepitoisuushiilipitoisuus
researchProduct