Search results for "Humus"

showing 7 items of 117 documents

Syvänne- ja litoraalipohjaeläinten käyttö pienten humusjärvien ekologisen tilan arvioinnissa

2007

pohjaeläimistösyvänteetekologinen tilahumusrantavyöhykkeetjärvet
researchProduct

Turve- ja metsätalouden vaikutukset kahden metsäjärven surviaissääskiyhteisöihin : paleolimnologinen tutkimus

2015

Tutkielmassa selvitettiin turve- ja metsätalouden vaikutuksia Martinjärven ja Iso Kivijärven surviaissääskiyhteisöihin paleolimnologisen menetelmän avulla. Järvien sedimenttiprofiileita tarkasteltiin viimeisen 400 vuoden ajalta. Järvet ovat pieniä, matalia humusjärviä ja sijaitsevat Keski-Suomessa Keuruulla vierekkäisillä valuma-alueilla. Surviaissääskiyhteisöjen muutosten perusteella tutkittiin järvien rehevyystason ja humoosisuuden muutoksia ennen ja jälkeen metsätalouden ja turvetuotannon aloittamista. Soiden laajamittainen ojitus metsätalouden käyttöön alkoi 1960-luvulla molempien järvien valuma-alueilla. Martinjärven valuma-alueella aloitettiin lisäksi turpee…

rehevöityminensoiden ojitusvaluma-aluerehevöityminenojituschironomidssedimentitCatchment areahumusjärveteutrophicationsedimenttisedimentshallow dystrophic lakesuotsurviaissääsketMatala humusjärviditchingsurviaissääskivaluma-alueet
researchProduct

Kiintoaine- ja humuskuormitus teollisen turpeenottoalueen alapuolisessa vesistössä

2013

Työssä tutkittiin Keski-Suomessa sijaitsevan 30 vuotta toimineen teollisen turpeenottoalu-een kuormitusvaikutusta alapuoliseen vesistöön. Alueen kiintoaine- ja humuskuormituksen mittaamiseksi kerättiin laskeutuvaa kiintoainetta kahdessa Saarijärven reittiin kuuluvassa järvessä neljänä osajaksona noin 12 kk:n ajan avovesikaudella 2011 ja talvella 2011 – 2012. Turpeenottoalueen kuivatusvedet ensin vastaanottavassa Pirttijärvessä kuormitusta mitattiin laskuojan ylä- ja alavirran vertailuna. Noin 17 km alavirtaan päin sijaitsevalla Mahlunjärvellä tutkimus toteutettiin etäisyyssarjana turpeenottoalueilta laskevan joen suulta. Kertyneen laskeutuvan kiintoaineen kertymänopeus arvioitiin, ja siitä …

turpeenottokiintoaineKeski-SuomiSaarijärviturpeennostoturvetaloushumusaineetkiintoaineshumusmaa-aineksen ottovesistönkuormitus
researchProduct

Temporal perspective of humification of organic matter

2004

Humustumisprosessissa kuollut orgaaninen aines hajoaa maaperässä. Osa tästä orgaanisesta aineesta mineralisoituu hiilidioksidiksi ja vedeksi lopun jäädessä maaperään ja muodostaa humusaineita, joita ovat humushappo, fulvohappo ja humiini. Humusaineilla, erityisesti humushappojakeella, on myönteisiä vaikutuksia maaperään sekä kasvien kasvuun. Huolimatta yli 200 vuoden tutkimuksista yksiselitteistä teoriaa humushappojen kemiallisesta rakenteesta tai niiden synteesistä ei vielä ole esitetty. Osa teorioista painottaa humushappojen rakenteen keskeisinä tekijöinä ligniiniä ja aromaattisuutta, osa teorioista taas korostaa hiilihydraattien ja alifaattisuuden merkitystä.Koivulan tutkimuksessa ns. hi…

turvehajoaminenligniinikompostointiorgaaninen aineshumusfaasit
researchProduct

Bacterial communities in stratified humic lakes

2012

yhteisörakennelämpötilakerrostuneisuushiilihiilitasebacterial communityhumusjärvetbakteeriyhteisötgreenhouse gasnutrientshumic lakecarbon cycle454 pyrosequencingmetsäjärvetravinnepitoisuushiilipitoisuus
researchProduct

Keskisuomalainen turveprotesti : Pelastetaan reittivedet -yhdistyksen tarina

2020

Ympäristökonfliktien hallinnassa käydään kauppaa taloudellisten hyötyjen ja ympäristöhaittojen välillä. Nykyinen hallinnan malli on edustuksellis-korporatiivinen. Turvetuotantoa, jolla paikallinen väestö näkee olevan vesiympäristöä pilaavia vaikutuksia, ohjataan ja päätösten valmistelua tehdään ryhmässä, johon osallistuu ministeriöiden alaisia viranhaltijoita sekä turvealan yritysten ja etupiirien toimijoita. Vain Suomen luonnonsuojeluliitto on edustanut kansalaisjärjestöjä. Luonnon pilaantumisesta kärsivät kansalaiset pidetään hallintajärjestelmän ulkopuolella varsinkin silloin, kun kansalaisten vaatimukset ovat ristiriidassa luontoa hyödyntävän tuotannollisen toiminnan kanssa. Tällaiseen …

ympäristönhallintavesiensuojelukorporatismiympäristöliikkeettoimijaverkotarvojen yhteismitattomuuskorporativismitoimijatympäristönhoitohumusarvotluonnonsuojeluturvetuotanto
researchProduct

Humusa formu, organiskā oglekļa un kopējā slāpekļa krājas izmaiņas katēnā: Lielā un Pemmas purva rietuma mala – Vilkkalns

2020

Šajā pētījumā tiek pētīta humusa formu būtiska mainība salīdzinoši nelielā teritorijā, līdz ar to arī C un N krājas telpiskās izmaiņas nelielā teritorijā. Kā pētījuma teritorija ir izvēlēta katēna Lielajā un Pemmas purvā un tam pieguļošajā meža teritorijā, kas ataino automorfu, pushidromorfu un hidromorfu augšņu mainību. Pētījuma mērķis ir raksturot humusa formas un to ķīmiskās īpašības Lielajā un Pemmas purvā un tam pieguļošo mežu teritoriju augsnēs, un novērtēt humusa formu dažādību mazā mērogā. Pētījuma rezultāti liecina, ka vietas reljefs, mitruma režīms un ģeoloģiskie apstākļi ietekmē organisko vielu sadalīšanās apstākļus un atšķirīgu humusa formu veidošanos. Šī pētījuma gaitā ir noska…

Ģeogrāfijaaugstais purvshumusa formasorganiskais oglekliskatēnaslāpeklis
researchProduct