Search results for "IAA"
showing 10 items of 3445 documents
Alueellinen yhdenvertaisuus maakunnallistuvissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa
2021
Yhdenvertaisuus on keskeinen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta ohjaava tavoite, mutta ilmiön alueellinen ulottuvuus on jäänyt usein katveeseen. Artikkelissa haastatellaan kahdessa maakunnallisessa sote-organisaatiossa ja eri palvelualueilla johtotehtävissä olevia viranhaltijoita. Millaisena alueellinen yhdenvertaisuus näyttäytyy uudistuvien sote-rakenteiden toimintaa ohjaavissa periaatteissa, rakenteissa ja toimintakäytännöissä? Entä kuinka se konkretisoituu palvelujen tuottamisessa? The welfare state can be considered one of the most significant equality projects of Finnish society. However, its original aim of ensuring equal and universal access to public welfare services, irrespe…
Sosiaalityön asiantuntijuus vastaanottopalveluissa
2019
Esityksen tavoitteena on luoda kuvaa niistä haasteista, joita suomalainen vastaanottojärjestelmä on kohdannut Eurooppaa kohdanneen niin kutsutun pakolaiskriisin myötä, sekä paikantamaan millaista sosiaalityön asiantuntijuutta se tarvitsee. Esitys perustuu Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakausilehti Januksessa julkaistuun puheenvuoroon ”Sosiaalityön asiantuntijuus vastaanottopalveluissa”, jonka olen kirjoittanut yhdessä sostt, YTM, Sari Kärkkäisen kanssa. Esityksen lähtökohtana on vastaanottokeskusten arki, jossa työntekijät käyttävät valtaa suhteissa asiakkaisiin. Vastaanottokeskuksissa työntekijällä on valtaa suhteessa asiakkaaseen, esimiehellä työntekijään, johdolla esim…
"Sydämellä me tehdään, vaan ei sydänverellä" : työn imu aatteellisuuden ja ammatillisuuden risteyksessä kolmessa sosiaalialan järjestössä
2017
Tutkimus tarkasteli sosiaalialan järjestöjen työntekijöiden työn imun kokemuksia. Työ voi parhaimmillaan olla niin innostavaa ja inspiroivaa, että se imaisee tekijänsä mennessään. Keskimäärin suomalaiset kokevat tällaista tunnetta viikoittain, ja järjestöissä vielä useammin kuin muissa työpaikoissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miksi järjestötyöntekijät kokevat työn imua, miten he kuvaavat työn imun kokemuksia ja miten järjestössä palkkatyössä olevien työn imun kokemuksia voidaan lisätä. Työn tutkimuksen painopiste on viime vuosina siirtynyt epäkohdista työhyvinvoinnin laaja-alaiseen tarkasteluun. Työn imu on käsitteenä tuore, ja sitä on suomalaisella kolmannella sektorilla tutk…
Sosiaalisen pääoman varjopuolet?
2011
Tämän kirjoituksen tarkoitus on esittää joitakin huomioita ja esimerkkejä sosiaalisen pääoman mahdollisista kielteisistä seurauksista. En syvenny laajasti sosiaalisen pääoman määrittelykysymyksiin. Lähtökohtaisesti otan kuitenkin sen kannan, että sosiaalisen pääoman lähteet (verkostot, instituutiot jne.) voivat tuottaa myös kielteisiä seurauksia. Usein sosiaalista pääomaa on lähestytty erilaisten ruusuisten kehien ja myönteisten funktioiden kautta. Sosiaalisen pääoman seuraukset voivat tietenkin myös vaihdella kontekstin mukaan. nonPeerReviewed
Changes in Liikunnan Riemu's football team's cohesion during EUSA Games in Rotterdam
2016
The aim of this study was to examine Liikunnan Riemu’s football team’s changes in cohesion during European Universities Sports Association Games in Rotterdam, Netherlands. The basis for this study was to quantitatively examine cohesion using Carron’s and his colleagues (1985) developed Group Environmental Questionnaire for sport teams. The GEQ is divided into four dimensions which describe cohesion more accurately. High cohesion has been shown to lead to success in sports and vice versa (Carron et al. 2002; Rovio 2009; Voight & Callaghan 2001). The participants were students from University of Jyväskylä, mostly from the department of Sport Science. Altogether 26 answers were collected. The …
A Patchworking Process : Coming Together under Pandemic Conditions for Collaborative, Caring Scholarship
2021
In the context of the COVID-19 outbreak, the authors in this special issue came together within the Massive Microscopic Sensemaking (MMS) writing project in the spring of 2020. Collectively grappling with the impact of the extended pandemic, each paper in this issue touches on experiences of social isolation, making do, and a technological reaching out under conditions of a public health crisis. This introduction describes the issue’s ‘patchwork’ development which reflects an attempt to break from traditions of academic scholarship that often fail to recognize the value of emergent, and therefore uncertain, cross-disciplinary and collective work.
Listening to and Living With Networked Media During a Pandemic
2021
This article explores mediated listening from the perspective of intimacy during the first weeks of the coronavirus pandemic. The theoretical frame builds on the literature on listening and presence in mediated environments, audience engagement, and intimacy as meaningful connections. Methodologically, the study is connective ethnography, and the data was collected by collaborative autoethnography. Our data show that listening was an individual sensemaking strategy of the outside world and a means to form connectedness. Threading between different screens on digital platforms caused the collapse of public and private contexts, and through these, particular types of intimacy arose. When the …
“Äänestin jaloillani!” Ammatin vaihtaneiden varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmia työn ja toimintakulttuuriin muutokseen
2023
Huoli ammatinvaihtajien määrästä opetus- ja kasvatusalalla on yleistynyt Suomessa kuluneen vuosikymmenen aikana. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme ammatista poistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien (n = 164) kokemuksia ammatinvaihtoon johtaneista tekijöistä sekä ammatinvaihdon asemoitumista työuran eri vaiheisiin. Monimenetelmällisen tutkimuksen analyysitapoina olivat laadullinen sisällönanalyysi sekä tilastollinen vertailu. Paikansimme ammatinvaihtoon johtaneita tekijöitä neljälle tasolle: yhteiskunnalliselle, organisaation, relationaaliselle sekä yksilölliselle tasolle. Tuloksemme osoittavat ammatinvaihtopäätöksen muodostuvan useista eri tekijöistä, emmekä voineet paikantaa yksittäistä …
Kohti kovenevaa aktivointia? : selontekoja ja kulttuurisia merkityksiä eduskunnan työllistämiskeskusteluista
2013
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee sitä, miten eduskunnan täysistunnoissa keskustellaan nuorten yhteishaun velvoittavuudesta työmarkkinatuen ehtona ja kuntouttavasta työtoiminnasta sekä miten keskusteluja perustellaan. Pääasiallisena empiirisenä aineistona käytetään eduskuntakeskusteluja, joissa käsitellään lakialoitteesta annettua hallituksen esitystä eduskunnalle työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 134/2012 vp). Analyysi rakennetaan kategoria-analyysin, teemoittelun ja sisällönanalyysin kautta. Analyysiosiossa tehdään kategorioita ja selontekoja eduskunnan puheenvuoroista. Kansanedustajien esittämiä argumentteja käytetään hyväksi siten, että niiden…
Huojuuko talo nimeltä Suomi? Eri kerrosten väen itseymmärrys ja suhde toisiin
2023
Kirja-arvio teoksesta Anu Kantola ja työryhmä (Sanna Aaltonen, Lotta Haikkola, Lotta Junnilainen, Eeva Luhtakallio, Pauliina Patana, Joonas Timonen & Pekka Tuominen): Kahdeksan kuplan Suomi. Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat. Gaudeamus, Helsinki 2022. 335 s.
 Suuri ruuvi vääntää kansakuntaa kauttaaltaan, väittää Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola työryhmänsä kanssa kirjoittamassaan teoksessa Kahdeksan kuplan Suomi. Teoksessa työryhmä seuraa yhteiskunnan muutosten syviä tarinoita valitsemansa kahdeksan yhteiskunnallisen ryhmän kautta. Nämä ryhmät ovat yritysjohtajat suurissa kaupungeissa, joita nimitetään globaalin talouden etujoukoksi; palvelualojen keskitulo…