Search results for "IOP"

showing 10 items of 10215 documents

Porównanie stopnia uszkodzenia mięśnia sercowego po zastosowaniu kardioplegii krwistej i krystaloidowej u pacjentów poddanych zabiegowi izolowanej wy…

2016

Wstęp: Kardioplegina jest środkiem używanym do tymczasowego zatrzymywania czynności elektromechanicznej serca w zabiegach kardiochirurgicznych. Jest to roztwór o wysokiej zawartości jonów potasu podawany do tętnic wieńcowych w postaci zmieszanej z krwią pacjenta z oksygenatora (kardioplegina krwista) lub w postaci roztworu krystaloidowego (kardioplegina krystaloidowa). W dotychczasowych badaniach w większości wykazano wyższość kardiopleginy krwistej nad krystaliczną w operacjach pomostowania aortalno-wieńcowego (CABG). Celem niniejszego badania było sprawdzenie, czy u pacjentów poddanych izolowanemu zabiegowi wymiany zastawki aortalnej (AVR), podobnie jak w przypadku pacjentów poddanych CAB…

wymiana zastawki aortalnejkardiopleginacardioplegiaaortic valve replacementzatrzymanie krążenia indukowaneinducedheart arrestChirurgia Polska
researchProduct

Wyobraźnia teoriopolityczna jako dyrektywa poznawcza

2018

wyobraźniawyobraźnia socjologicznacognitiontheory of politicsteoria politykipoznaniewyobraźnia teoriopolitycznaimagination of political theoriessociological imaginationimaginationTeoria Polityki
researchProduct

Regulation of motility of cells from marine sponges by calcium ions

1996

Sponges are known not to contain muscle and nerve cells. Since sponge cells are characterized by high motility we determined the effect of intracellular calcium ion concentration ([Ca2+]i) on their motility. Addition of the Ca2+ ionophore ionomycin to dissociated cells from the marine sponge Suberites domuncula caused in Ca(2+)-containing artificial seawater (ASW) an increase in motility from 0.2 micron/min (absence of the ionophore) to 3.7 microns/min (presence of ionomycin). When the experiments were performed in Ca(2+)-free medium, no effect of ionomycin could be observed. In parallel experiments the changes of [Ca2+]i using the dye Fura-2 were measured. The experiments revealed that ion…

xThapsigarginFura-2Molecular Sequence DataMotilitychemistry.chemical_elementArtificial seawaterCalciumBiologyMyosinschemistry.chemical_compoundCell MovementMyosinAnimalsHumansSeawaterAmino Acid SequenceFluorescent DyesIonsIonophoresSequence Homology Amino AcidIonomycinCell BiologyPoriferachemistryBiochemistryIonomycinBiophysicsCalciumCyclopiazonic acidFura-2
researchProduct

Miksi korkeakoulutettu maahanmuuttanut ei pääse yliopistoon? : yhdenvertaisuutta etsimässä

2021

Eri tulkinnat yhdenvertaisuudesta ja sen täyttymisestä vaikuttavat siihen, kenellä on pääsy yliopisto-opintoihin. Samaa kaikille -ajattelu rajoittaa tukitoimien kohdentamista tietylle ryhmälle ja sysää vastuun hakukelpoisuuden edellyttämien tietojen ja taitojen saavuttamisesta yksilölle itselleen. Nykyisellään yliopistojen toimintamallit ja rakenteet eivät mahdollista korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttaneiden sujuvia polkuja yliopisto-opintoihin. Polkujen mahdollistamisessa keskeisessä roolissa ovat alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan määrä ja laatu sekä suomen, ruotsin tai englannin kielen kehittämisen tuki niin yliopisto-opintoja edeltävän koulutuksen kuin yliopisto-o…

yhdenvertaisuuskorkea-asteen koulutuskorkeakoulutusyliopistotmaahanmuuttajat
researchProduct

Tuntematon tunnetuksi : kansainvälistyvän yliopiston ja kehittyvien opiskelijavalintojen haasteet

2020

Suomalaisen korkeakoulutuksen merkitystä yhteiskunnassa ovat koetelleet ja kyseenalaistaneet viime aikoina niin vähenevät resurssit kuin kasvanut tutkijoiden aivovuoto ulkomaille. Tutkimustiedon arvostuksen laskua on kuvattu myös viittaamalla aikaamme kuvaavaan käsitteeseen totuudenjälkeinen aika. Totuudenjälkeisellä aikakaudella tunteiden – jopa suoranaisten valheiden – väitetään syrjäyttäneen päätöksenteossa tutkitun tiedon (Muhonen 2017; Raivio 2018). Myös viime vuosien tilastot väestön koulutustason nousutrendin pysähtymisestä antavat aihetta huolelle korkeakoulutuksen tilasta. Vielä vuonna 2013 nuoret ikäluokat (25–34-vuotiaat) olivat vanhempia ikäluokkia koulutetumpia, mutta vuonna 20…

yhdenvertaisuuskorkeakoulupolitiikkakorkea-asteen koulutusopiskelijavalinnatkorkeakoulutyliopistotkansainvälistyminen
researchProduct

Esiopetusvuoden palvelukokonaisuudet lasten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden näkökulmista

2017

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia palvelukokonaisuuksia esiopetusikäisten opetuksen ja hoidon järjestelyt Suomessa muodostavat sekä tarkastella niitä lasten hyvinvoinnin sekä keskinäisen yhdenvertaisuuden näkökulmista. Hyvinvoinnin kuvaajina käytettiin vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä sekä opetuksen ja hoidon pysyvyyttä. Tutkimus toteutettiin osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa CHILDCARE-hanketta. Aineisto koostui kymmenestä varhaiskasvatuksen esimiehen puhelinhaastattelusta, joissa saatiin tietoa yhteensä kahdentoista kunnan esiopetuksen ja hoidon järjestelyistä. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyyttisin menetelmin. Tutkimus osoitti, että kunnissa o…

yhdenvertaisuusvarhaiskasvatusvuorohoitohyvinvointikerhotoimintaesiopetusvuosiesiopetuslapset
researchProduct

Yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarikehikon kehittäminen : loppuraportti : kesäkuu 2008 ; Liiteraportti: Yliopistokohtaiset mittarit…

2008

yhteiskunnallinen vaikuttavuusmittausyliopistotarviointi
researchProduct

Opinteitä ikääntyvien yliopistoon : sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys

2014

yhteiskuntaluokateläkeläisetbiographical approachacademic standing of the studieselinikäinen oppiminensukupolvetkulttuurinen pääomaavoin yliopistostudying at an older ageperhetaustasosiaalinen periytyvyyseducational generationkoulutustaustacultural distinctionskorkea-asteen koulutusElämäkertatutkimussocial classikääntyneetcultural reproduction
researchProduct

Sysäyksiä menestystarinoille

2015

yhteiskuntavastuuyliopistsotvaikuttavuusyrittäjyys
researchProduct

Tieteen monikielinen termistö yhteisöllisenä toimintana korkeakouluopetuksessa

2021

Tässä artikkelissa tarkastelemme erityisesti korkeakoulutukseen liittyvää kysymystä siitä, kuinka opiskelijat omaksuvat taidon osallistua oman alansa asiantuntijadiskurssiin useammalla kuin yhdellä kielellä. Keskeisiä teemoja ovat tieteen erikoissanaston eli termistön kysymykset sekä tieteen kielivarannon yhteistoiminnallisuus. Esimerkkitapauksena käsittelemme Tieteen termipankkia, jonka kautta korostamme yliopisto-opetuksen merkitystä tieteen kielen kielivarannon välittämisessä ja kannattelussa. nonPeerReviewed

yhteistoiminnallisuusrinnakkaiskielisyystieteen kielimonikielisyysavoin tiedeterminologiayliopistopedagogiikka
researchProduct