Search results for "Ilmastonmuutokset"
showing 10 items of 172 documents
Kohti kestävää taloutta : ekososiaalinen näkökulma taloussosiaalityöhön
2019
[Johdanto] Jos ilmastonmuutosta halutaan jarruttaa, suomalaisten on vähennettävä radikaalisti asumisen, liikkumisen ja kulutuksen aiheuttamaa ympäristökuormaa (Sitra 2019). Elävätkö köyhät ehkä ympäristöystävällisemmin kuin paljon kuluttavat hyväosaiset? Kestävän kehityksen yhteys taloussosiaalityöhön ei ole näin yksinkertainen. Köyhyys pakottaa myös epäekologisiin ratkaisuihin. Tässä luvussa pohdin, miten taloussosiaalityö aivan erityisesti kytkee ekososiaalista lähestymistapaa eli ympäristökysymysten näkökulmaa sosiaalityöhön. Sosiaalityön ekososiaalinen ajattelutapa tarkastelee ihmistä kokonaisvaltaisesti elinympäristössään ja osana sitä. Siinä ympäristöongelmat nähdään myös sosiaalisina…
Kolmas- ja kuudesluokkalaisten käsityksiä, tunteita ja toimintatapoja ilmastonmuutokseen liittyen
2021
Tulevaisuuden yksi merkittävimmistä globaaleista haasteista on ilmastonmuutos, minkä vuoksi ihmisten tulisi pyrkiä päästöjen vähentämiseen. Muutosta ei kuitenkaan voi tapahtua, mikäli ihmisillä ei ole riittävästi tietoa ilmastonmuutoksesta eikä riittävästi voimavaroja toimia muutoksen edistäjinä. Koulutuksen ja opetuksen myötä on mahdollista edesauttaa ilmastonmuutoksen ongelmaa tarjoamalla tietoa, tunnekasvatusta sekä voimauttavaa toimintaa. Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan alakoululaisten käsityksiä, tunteita ja toimintatapoja ilmastonmuutokseen liittyen sekä vertaillaan osa alueita eri-ikäisten oppilaiden välillä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynne…
Kolmivaiheisen pyrolyysiprosessin mallintaminen
2015
Työssä rakennetun mallin avulla määritettiin kolmivaiheisen hitaan pyrolyysiprosessin massa- ja energiavirrat. Mallissa reaktoriin syötettiin 2 kg tuoretta mäntyä, josta kuivausvaiheen jälkeen saatiin tuotteena 1 kg kuivaa puuta. Lämpötilassa 260 °C suoritetun torrefioinnin kiintosaanto oli 0,84 kg torrefiointiöljyn 0,13 kg ja kaasujen 0,04 kg. Hapan torrefiointiöljy sekä torrefiointikaasut johdettiin ulos prosessista ja torrefioitu puu pyrolysoitiin 450 °C:ssa, jolloin muodostui biohiiltä 0,28 kg, pyrolyysiöljyä 0,35 kg ja pyrolyysikaasuja 0,37 kg kiloa torrefioitua puuta kohti. Kuivausvaihe kulutti energiaa 3260 kJ/kg-tuore puu ja torrefiointi 619 kJ/kg-kuiva puu. Pyrolyysivaihe sen sijaa…
Upper thermal threshold of Lepidurus arcticus (Branchiopoda, Notostraca) in lakes on the southern outreach of its distribution range
2021
Qvenild T, Fjeld E, Fjellheim A, Hammar J, Hesthagen T and Lakka H-K. 2021. Upper thermal threshold of Lepidurus arcticus (Branchiopoda, Notostraca) in lakes on the southern outreach of its distribution range. Fauna norvegica 41: 50–88. The Arctic tadpole shrimp Lepidurus arcticus has a circumpolar distribution and the Scandes (Fennoscandian Mountains) marks its southernmost limit in Europe. Within this area, 391 natural and 88 regulated lakes with L. arcticus have been identified, of which 87% are above the treeline. The lakes hosting L. arcticus decrease in altitude from south to north, which results from its temperature preferences. The majority of the locations are at a lower lake air t…
The legacy of human use in Amazonian palm communities along environmental and accessibility gradients
2023
Aim: Palms are iconic and dominant elements of neotropical forests. In the Amazon region, palms have been used and managed by humans for food, material, medicine and other purposes for millennia. It is, however, debated to what extent the structure of modern palm communities reflects long-term human modification. Here, we investigate the complex interplay of ecological and societal factors that influence the distributions of both human-used and non-used palms in western Amazonia. Location: Amazonia. Time period: Present. Major taxa studied: Palms (Arecaceae). Methods: We used Bayesian hierarchical joint species distribution models to predict the distributions and environmental niche dimensi…
Politiikasta-raati: Näkökulmia ilmastomuutokseen
2021
Nyt kun maailma seuraa YK:n ilmastokokousta Glasgowssa, on hyvä hetki miettiä, miten ilmastonmuutoksesta pitäisi puhua. Kolme asiantuntijaa pohtivat, mitkä näkökulmat keskustelusta puuttuvat. nonPeerReviewed
Maaseudun paikka tulevaisuuden kestävässä yhteiskunnassa
2022
Fossiilitalous on yli satavuotisen historiansa aikana vapauttanut ihmiskunnan paikallisten luonnonvarojen kantokyvyn rajoista, mahdollistanut ennennäkemättömän talouden ja hyvinvoinnin kasvun. Samalla kiihdyttänyt keskittymiskehitystä ja kaupungistumista ja synnyttänyt ilmastonmuutoksen. Irtaantuminen fossiilitaloudesta merkitsee valtavaa yhteiskunnallista murrosta, joka jäsentää uudelleen ruoka-, energia- ja yhdyskuntajärjestelmiä. Tässä Maaseudun paikka tulevaisuuden kestävässä yhteiskunnassa -hankkeessa (MAKE) halusimme tarkastella maaseudun roolia tässä suuressa murroksessa. Hankkeessa tuotetut visiot, kestävän yhteiskunnan ilmentymät ja kestävyysmurroksen kipupisteet voivat toimia kesk…
Kykeneekö viherala hyödyntämään tieteellistä tietoa?
2023
Viherala on merkittävä ja kasvava toimiala. Ilmastonmuutos ja lajien monimuotoisuuden suojelu lisäävät entisestään viheralan painoarvoa. Viheralan kehittäminen edellyttää monipuolista tieteellistä tutkimusta ja kykyä soveltaa uutta tietoa luovasti. Tutkimusta tehdään huomattavan paljon mutta sen vaikuttavuudesta tiedämme suhteellisen vähän. Tämä näkyi myös kevään 2023 Viherpäivien teemassa: Viisas, älykäs, vihreä – muuttuuko tieto teoiksi? Tässä artikkelissa filosofi, professori emeritus Antti Hautamäki selventää, mitä tieteellinen tutkimus on ja miten sitä voidaan soveltaa viheralalla. nonPeerReviewed
Tiedonkeruu Viitasaaren uusiutuvan energian hankkeen pilottikohteessa
2005
From Efficiency to Resilience : Systemic Change towards Sustainability after the COVID-19 Pandemic
2021
The COVID-19 pandemic has revealed the vulnerability of current socio-economic systems and thrown into question the dominant global paradigm geared towards short-term financial efficiency. Although it has been acknowledged for several decades that this paradigm has detrimental impacts on the climate, the environment and global welfare, the pandemic has now offered a grim ‘rehearsal round’ for more serious crises that are to come with the accelerating climate emergency, loss of biodiversity and growing human inequalities. Along with worsening climate change, there are looming risks for mass migrations and armed conflicts as habitats capable of supporting human wellbeing become scarce, such a…