Search results for "Isla"

Konsultoivan varhaiserityisopettajan perhelähtöiset toimintatavat

2018

Artikkelissa tarkastellaan konsultoivien varhaiserityisopettajien yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten konsultoivat varhaiserityisopettajat toteuttavat perhelähtöistä työtä. Lisäksi tarkasteltiin, miten konsultoivan varhaiserityisopettajan mahdollisuus vaikuttaa omaan toimintatapaansa perheiden kanssa on yhteydessä työn perhelähtöisyyteen. Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikille Suomen varhaiserityisopettajille, jotka tekevät konsultoivaa työtä ilman omaa lapsiryhmää (N = 637). Kyselyyn vastasi 368 varhaiserityisopettajaa (58 %). Perhelähtöisen työn ulottuvuuksia muodostui eksploratiivisen faktorianalyysin …

Konsultoivien erityislastentarhanopettajien tarjoama sosiaalinen tuki lastentarhanopettajille

2016

Tämä erityispedagogiikan pro gradu-tutkielma keskittyi lastentarhanopettajien ja konsultoivien erityislastentarhanopettajien (kelto) yhteistyöhön sosiaalisen tuen näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin lastentarhanopettajien kokemuksia keltoilta saatavasta sosiaalisesta tuesta, tuen tarjoamisesta sekä tuen merkityksestä. Tutkimus oli laadullinen tutkimus ja sen aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää lastentarhanopettajaa, joilla oli kokemusta yhteistyöstä keltojen kanssa. Haastattelut toteutettiin yksilöllisinä teemahaastatteluina vuoden 2015 marras- ja joulukuussa. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Lastentarhanopettajien saamaan sosiaaliseen tukeen sisältyi tiedol…

Konsultoivan erityislastentarhanopettajan monialainen yhteistyö

2016

Kuusiholma, Julia. 2016. Konsultoivan erityislastentarhanopettajan monialainen yhteistyö. Erityispedagogiikan pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. 50 sivua. Tämän erityispedagogiikan pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää konsultoivien erityislastentarhanopettajien monialaista yhteistyötä. Tarkastelun kohteena ovat yhteistyökumppanit, yhteistyötoimet sekä yhteistyötä hankaloittavat tekijät. Tutkielma on osa Jyväskylän yliopistossa toteutettavaa ”Varhaisvuosien erityiskasvatus – erityislastentarhanopettajan työ ja vanhempien osallisuus” – tutkimushanketta (Rantala & Uotinen 2012-2016). Tutkielman aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Suom…

Lasten tuntoaistin säätelypulmien ja niitä helpottavien keinojen kartoitus : kysely erityislastentarhanopettajille

2015

TIIVISTELMÄ Söderena, Maarit. 2015. Lasten tuntoaistin säätelypulmien ja niitä helpottavien keinojen kartoitus – kysely erityislastentarhanopettajille. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Tutkimuksessa kartoitettiin kuinka paljon Helsingin päivähoidon suomenkielisten erityisryhmien ja integroitujen erityisryhmien (N = 47) lapsilla oli tuntoaistin säätelypulmia kevätkaudella 2014. Tutkimuksessa selvitettiin erityislastentarhanopettajien käsityksiä siitä miten tuntoaistin säätelypulmat näkyvät päiväkodin arjessa ja millaisia keinoja on käytössä niiden helpottamiseksi. Lisäksi selvitettiin miten vastaajien käsitysten mukaan tuntoaistin säät…

"Miten kukin sitten termin niinku itselleen määrittelee" : ammatillinen toimijuus varhaiskasvatuksen käytäntöyhteisöissä

2017

Härkönen, Nelli & Nurmilahti, Anni. 2017. ”Miten kukin sitten termin niinku itselleen määrittelee” – ammatillinen toimijuus varhaiskasvatuksen käytäntöyhteisöissä. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. 38 sivua. Tämän artikkelimuotoisen pro gradu –tutkielman tarkoitus on kartoittaa kasvatushenkilöstön käsitysten kautta miten ammatillinen toimijuus varhaiskasvatuksessa rakentuu ja miten toimijan käytäntöyhteisöt vaikuttavat sen toteuttamiseen. Varhaiskasvatuksen kasvatushenkilöstöön kuuluu eri ammattikunnan ja koulutustason edustajia. Toimijuuden tarkastelu eri ammattilaisten näkökulmista on kasvatustyön laadun kannalta ensiarvoista, sillä …

Varhaisen kielen kehityksen yhteydet lapsen myöhempiin sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymisen ongelmiin

2017

Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, onko lapsen varhaisella kommunikaation ja kielen kehityksellä yhteyttä lapsen myöhempiin sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymisessä ilmeneviin ongelmiin. Lisäksi tutkittiin, mitkä varhaisen kommunikaation ja kielen osa-alueet vaikuttavat 5-vuotiaan lapsen sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymisen pulmiin merkitsevimmin, ja eroavatko varhaisvaiheessa kielellisesti viiveiset lapset myöhemmissä sosiaalisissa taidoissaan tai käyttäytymisessään lapsista, joilla kielen kehitys on edennyt ikätasoa vastaavasti. Tutkimus oli osa Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin vuonna 2003 käynnistämää Esikko-hanketta, jossa tutkittiin 6–24 kuukauden ikäisten lasten…

Taideintegraatio varhaisiän musiikkikasvatuksessa : taideintegraation tarkastelua "Taidemuskari" -opetuskokeilun kautta

2009

Varhaislapsuuden lukuhetket tukevat lukutaitoa

2018

Suomalaiset vanhemmat arvostavat luk emista . He myös mielellään vahvistavat lastensa kiinnostusta lukemis ta kohtaan tietoisesti ja tiedostamattaan jo paljon ennen varsinaista koulun alk ua . Lapselle voidaan esimerkiksi lukea iltasatua ääneen, käydä yhdessä kirjastossa, ostaa la sten kirjoja tai tilata lastenlehtiä luettavaksi. Näin pieni lapsi altistuu ko tona kielellisille virikkeille ja tutustuu tekstin käytäntöihin ja periaatteisiin varhaislapsuudessa . nonPeerReviewed

Varhaislapsuuden motoristen toimintojen yhteys myöhemmin opittuihin motorisiin taitoihin

2014

Oikealla vai vasemmalla? : 5-7-vuotiaiden lasten lateraalisuus ja sen yhteys karkeamotoristen taitojen tasoon

2016

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista lasten kätisyyden tai jalkaisuuden vakiintuminen on karkeamotorisissa taidoissa 5–7-vuoden iässä ja millainen yhteys lapsen oikean tai vasemman käden tai jalan vakiintuneisuudella on karkeamotoristen taitojen tasoon. Kätisyyden tai jalkaisuuden vakiintumisella tarkoitetaan sitä, että lapsi suorittaa karkeamotorisia tehtäviä käyttäen systemaattisesti saman puolen kättä tai jalkaa vaihtamatta niitä suoritusten välissä. Voidaan puhua myös lateraalisuudesta, joka tarkoittaa tietoisuutta kehon eri puolista, oikeasta ja vasemmasta (Sääkslahti 2003). Tutkimuksen koehenkilöinä olivat 186 5–7-vuotiasta lasta Jyväskylän ja Savonlinnan päiväkode…