Search results for "Kaksikielisyys"

Language orientations in early childhood education policy in Finland and Norway

2021

© 2020 The Author(s). Published by Informa UK Limited, trading as Taylor & Francis Group. This is an Open Access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution-NonCommercial License (http://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/),which permits unrestricted non-commercial use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited. This article investigates the language orientations in education policy documents for early childhood education and care (ECEC) in Finland and Norway. Finland, an officially bilingual country, and Norway, a predominantly monolingual country, share similar views on ECEC. However, the ECEC field in both c…

Researching Adolescents’ Linguistic Repertoires in Multilingual Areas : Case Studies from South Tyrol and Finland

2023

In this chapter we present and compare two research experiences in the domain of linguistic repertoires (LRs) applied to the field of education. Our aim is to elucidate how we used different combinations of methods for data generation in the trilingual (German, Italian and Ladin) Italian province of South Tyrol and the bilingual (Finnish and Swedish) coastal regions of Finland in order to map the LRs of young multilingual participants aged 10 to 19. We investigated different aspects of their LRs (representations, use and trajectories) with multiple methods, ranging from more traditional sociolinguistic surveys such as questionnaires and inter views to multimodal and task-based methods such …

Formulerande av familjespråkpolicy - en gemensam, komplex och ständigt pågående process

2012

The Expansion of English-medium Instruction in the Nordic Countries.Can Top-Down University Language Polices Encourage Bottom-up Disciplinary Literac…

2015

Recently, in the wake of the Bologna Declaration and similar internationalinitiatives, there has been a rapid increase in the number of university courses and programmestaught through the medium of English. Surveys have consistently shown theNordic countries to be at the forefront of this trend towards English-medium instruction(EMI). In this paper, we discuss the introduction of EMI in four Nordic countries (Denmark,Finland, Norway and Sweden). We present the educational setting and the EMIdebate in each of these countries and summarize relevant research findings. We then makesome tentative suggestions for the introduction of EMI in higher education in othercountries. In particular, we are…

Vladenie russkoj pis’mennoj reč’û u dvuâzyčnyh škol’nikov v Finlândii

2014

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen Suomessa asuvien kaksikielisten, venäjää yhtenä kielenään käyttävien, koululaisten venäjän kielen kirjoitustaitoa ja heidän taustamuuttujiaan. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää niiden lasten taustamuuttujia, joiden venäjänkielisten kirjoitelmien arvosanat ovat laskeneet kahden vuoden aikana. Pyrin tutkimuksessa vastaamaan seuraavaan kysymykseen: millaisia yhteisiä taustamuuttujia on niillä koululaisilla, joiden venäjän kielen kirjoitustaidot ovat heikenneet kahden vuoden aikana. Tutkimus on luonteeltaan pitkittäistutkimus, jossa hyödynnetään määrällisiä menetelmiä tilastoinnissa. Tutkimusaineisto on saatu Jyväskylän yliopiston Soveltavan kiele…

"On parempi ajatella jo siinä samassa kielessä" : heteroglossia ja välittyneisyyden keinot kielitietoisuuden kehityksessä ja kielenoppimisessa

2013

Kaksikielisten kielitietoisuus on tutkijoita yhä enemmän kiinnostava aihe. Kaksikielisten osuus maailman väestöstä on yksikielisiä suurempi, ja kaksikielisyydellä on viimeaikaisissa tutkimuksissa todettu olevan suotuisia vaikutuksia ihmisen kognitioon koko yksilön elämänkaaren ajan, mikä tekee tutkimuksesta ajankohtaisen. Pro gradu -työssäni tutkin kuuden 6–13-vuotiaan ranskalais-suomalaisen lapsen kieliympäristöä, kielellisiä havaintoja ja ympäristön antamaa tukea kielitietoisuuden kehitykselle ja kielenoppimiselle. Erityisesti keskityn lasten kielihavaintojen heteroglossiaan (Bakhtin) ja välittyneisyyden keinoihin (Vygotsky), joita kielenoppimisessa hyödynnetään. Lapsia yhdistää 1) kaksik…

Podderžâka âzykovogo razvitiâ dvuâzyčnogo rebënka v domašnem okruženii : na primere finsko-russkogo dvuâzyčiâ

2013

Tämän tutkimuksen keskeisenä tarkastelun kohteena on, miten vanhemmat sekä muut läheiset tukevat kaksikielisen lapsen kielellistä kehitystä. Tutkimusilmiön laajemman ymmärtämisen vuoksi selvitän myös seuraavat tutkimuskysymykset: 1. miten kaksikielisyys ilmenee eri perheissä? 2. onko vanhemmilla huolenaiheita, jotka liittyvät lapsen kaksikielisyyteen? Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Keräsin tutkimusaineiston haastattelemalla neljän perheen kaksikielisten lasten vanhempia. Näiden neljän perheen kotikielinä ovat suomi ja venäjä. Aineiston analyysissa käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimustulosten mukaan kaksikielisyys ilmenee eri perheissä osittain hyvin samankaltaisena. Komm…

Nekotorye voprosy ispol’zovaniâ russkogo i finskogo âzykov v dvuâzyčnyh sem’âh v Finlândii : na osnove polustrukturirovannogo interv’û

2015

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Suomessa syntyneiden sekä asuvien kaksikielisten suhtautumista omaan kaksikielisyyteen ja minkälaisissa tilanteissa he käyttävät kumpaakin äidinkieltään. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä mahdolliset tekijät ovat vaikuttaneet Suomessa asuvien kaksikielisten suhtautumiseen suomen ja venäjän kieltä kohtaan. Tutkimus on laadullinen, ja sen aineisto on kerätty puolistrukturoidun haastattelun avulla helmikuussa 2015. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty tapaustutkimuksen (case study) ominaisia piirteitä. Tutkimukseen osallistui kaksi miespuolista kaksikielistä henkilöä, joiden vanhemmista yksi tai molemmat ovat kotoisin Venäjältä. Molemmat haa…

Formirovanie âzykovoj identičnosti russko-finskih detej-bilingvov

2014

Venäjänkielisen väestön määrä Suomessa on viime aikoina kasvanut merkittävästi, ja nykyään Suomessa asuu yli 62 000 venäjän äidinkielekseen määrittelevää ihmistä. Niin ikään myös kaksikielisten lasten määrä kasvaa ja sen myötä myös tutkijoiden kiinnostus väestöryhmää kohtaan. Suomessa tutkimuksia on aiemmin tehty muun muassa venäjänkielisten maahanmuuttajanuorten kieli-identiteetistä ja sopeutumisesta, mutta vähemmän kaksikielisten lasten näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan venäjää ja suomea puhuvien kaksikielisten lasten kieli-identiteetin muodostumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: miten lasten kaksikielisyys muodostu…

Kielirajat ylittävää kielipolitiikkaa ja toimintaa kieliparipäiväkodissa

2022

Kieliparipäiväkodit, -koulut ja -kampukset sekä kaksikielinen koulutus suomeksi ja ruotsiksi ovat herättäneet keskustelua jo reilun vuosikymmenen ajan. Kieliparitoiminta suomen- ja ruotsinkielisten yksiköiden välillä voi tarjota mahdollisuuksia monenlaiseen yhteistyöhön ja monikieliseen työskentelyyn. Samalla suomenkielisten määrällinen enemmistöasema voi aiheuttaa haasteita ennen kaikkea ruotsin kielen näkökulmasta, vaikka kielillä onkin sama asema kansalliskielinä. Väitöskirjassani tarkastelen erään kieliparipäiväkodin kielipolitiikkaa, kansallisten ohjausdokumenttien vaikutusta kielipolitiikkaan sekä päiväkodin varhaiskasvattajien kielellistä toimintaa. Tutkimustulokseni osoittavat, että…