Search results for "Kansainvälistyminen"

International opportunity recognition among small and medium-sized family firms

2011

Current research in the field of entrepreneurship emphasizes the importance of opportunity recognition as a key element in the entrepreneurial process. It has been recognized that network ties, activeness and alertness, and prior knowledge are related to how entrepreneurs recognize new opportunities. However, it is unclear how important these factors are when a firm explores opportunities for entry into a foreign market. In this exploratory case study, covering the international opportunity recognition of eight family-owned small and medium-sized enterprises (SMEs), we found that the firms in question mainly recognized international opportunities by establishing new formal ties rather than …

Saksan kielelle tarvetta pohjalaisyrityksissä

2017

Kirja-arvio: Margit Breckle & Marleena Rinne: Yritysviestintä pohjalaismaakuntien ja saksankielisten maiden välillä. 2016. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 209. Julkaisussa ”Yritysviestintä pohjalaismaakuntien ja saksankielisten maiden välillä” (Breckle & Rinne 2016) esitellään syksyllä 2015 toteutetun ja keväällä 2016 julkistetun yrityskyselyn tulokset. Tutkimus on osa Vaasan yliopiston hallinnoimaa Yritysviestintä Pohjanmaan ja saksankielisten maiden välillä -projektia. Tutkimuksen lähtökohtana oli Vaasan ja Pohjanmaan vahva kansainvälistyminen. Muun muassa Vaasan seudun tuotannosta meni vientiin yli 80 % tutkimuksen tekovaiheessa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat sa…

Cultural differences in Ibero-Nordic communications : perceptions about Finnish and Colombian negotiators

2001

Päivi Vaahterikko-Mejía selvittää väitöstutkimuksessaan, millainen kuva latinalais-amerikkalaisilla neuvottelijoilla on kolumbialaisista ja suomalaisista neuvottelijoista, ja minkälaisia kulttuurieroja suomalaisten ja latinalais-amerikkalaisten välisessä kommunikaatiossa esiintyy. --Neuvottelijoiden kansallinen kulttuuri vaikuttaa heidän käytökseensä, neuvotteluihin, heidän havaintoihinsa ja odotuksiinsa kauppasuhteissa. Nämä tekijät taas vaikuttavat kauppasuhteen syntymiseen, kehittymiseen ja itse kauppaan, Vaahterikko-Mejía toteaa.Vaahterikko-Mejían mukaan Suomi-Kolumbia kaupassa on neuvottelijoiden välisiä kulttuurieroista johtuvia viestinnällisiä epäselvyyksiä. Suomalaiset ja kolumbiala…

Policy is what happens while you’re busy doing something else: introduction to special issue on “language” indexing higher education policy

2016

Traditionally, language has had three functions in higher education. It has been seen as a medium of teaching; as a means of archiving knowledge in different text depositories like books and libraries; and as an object of theoretical study (Brumfit 2004, 164). Brumfit’s typology acknowledges the fact that language somehow crosses the everyday experience of everyone working, studying or otherwise engaged at universities—in other words, in knowledge production. In recent years, however, two major trends in higher education policies have challenged Brumfit’s classification and called for attention to language in a new way: internationalization and globalization policies on the one hand, and kn…

Mitä on kansallinen ja kuka on kansainvälinen? : kieli-ideologiat korkeakoulutuksen kansainvälistymisen kuvaajina

2020

Suomi on yksi suurimmista englanninkielisten tutkinto-ohjelmien järjestäjistä Euroopassa. Tämä yhdistettynä kansainvälisten opiskelijoiden vaihteleviin koulutus- ja kielitaustoihin korostaa tarvetta tarkastella kieltä ja siihen kytkeytyneitä ideologisia olettamuksia. Tässä artikkelissa analysoimme, miten eri kielistä puhuminen konstruoi käsityksiä kielten merkityksistä (kieli-ideologioista) ja miten puhe eri kielten merkityksistä osoittaa (indeksoi) käsityksiä kansainvälisistä opiskelijoista. Kieli-ideologia voidaan määritellä käsityksiksi eri kielten merkityksestä ja arvosta. Indeksikaalisuudella tarkoitamme kielen kykyä viitata johonkin sosiaaliseen kategoriaan ja tuottaa tuohon kategoris…

Pääkirjoitus: Tutkimustiedon julkaiseminen suomen kielellä on tärkeää

2023

Suomen kielen käyttö tieteellisessä julkaisemisessa on ajankohtainen aihe. Julkaisukulttuurissa on kuluneen kymmenen vuoden aikana tapahtunut selvä muutos. Julkaisutahti on nopeutunut ja julkaiseminen pirstaloitunut. Tutkijoille julkaisukanavaan ja raportointikieleen liittyvien vaihtoehtojen pohtimisesta on tullut tärkeä osa arkea, ja samalla julkaiseminen on voimakkaasti, melko nopeasti ja vähin äänin englanninkielistynyt. Muutosten taustalla eivät kuitenkaan ole yksittäisten tutkijoiden itsenäiset valinnat vaan laajempi tiede- ja korkeakoulupolitiikkaan sekä kansainvälisiin virtauksiin kytkeytyvä ilmiö, jonka kaikkia vaikuttimia ja varsinkaan kaikkia seurauksia ei vielä tunneta. nonPeerRe…

Vaihto-opiskelijoiden kokemuksia maailmalta : palkitsevaa itsensä voittamista kaukana kotoa

1999

Kansainvälistyvä tieteentekijä kansallisen tiedemaailman laadun parantaja? : haavekuvat ja todellisuus

2020

[Johdanto] Suomalaista tiedepolitiikkaa koskevissa dokumenteissa maalataan kuvaa suomalaisista yliopistoista ja niissä työskentelevistä tieteentekijöistä sisäänpäin käpertyneinä impivaaralaisina, joiden fyysinen paikallaan pysyminen heikentää tutkimuksen ja koulutuksen laatua. Tiedemaailman laadun ajatellaan parantuvan, kun suomalaiset tieteentekijät hakeutuvat ulkomaille huippulaadun pariinja kotiin palattuaan välittävät osaamisensa paikallaan pysyneille. Liikkuvuuden myötä hankittujen kontaktien odotetaan sitovan perifeeriset suomalaiset tiukemmin Suomen rajojenulkopuolella olevaan tieteeseen, joka tässä näkökulmassa on jo lähtökohtaisesti aina parempaa kuin ”kansallinen” tiede. Toinen do…

(Moni)kielisyys korkeakoulutuksessa

2017

Korkeakoulututkimukselliset (harha)polut uhkana ja mahdollisuutena

2021

Tutkimus esitetään usein lineaarisena prosessina, kun totuus on toinen. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan korkeakoulutusta esimerkkinä monitasoisesta ja monipaikkaisesta politiikasta, jonka taakse pääsee usein vain harhapolkujen ja uusintayritysten avulla. Kirjoitus perustuu Jyväskylän yliopistossa 9.12. 2020 pidettyyn professorin juhlaluentoon. nonPeerReviewed