Search results for "Kielipolitiikka"

A finn nyelvpolitika

2009

[Introduction] Ebben az írásban nyelvpolitikán mindenféle, a nyelvről szóló implicit vagy explicit döntést, gyakorlatot, véleményt értek, például azt, hogy mi tartozik egy adott nyelvhez és mi nem, mire használható valamely nyelv, mire nem, továbbá hogy milyen viszonyban van egy-egy nyelv más nyelvekkel, és erről hogyan vélekednek a szakértők és a laikusok. SPOLSKY (2004: 5) szerint egy adott közösség nyelvpolitikájának leírásában három alapkomponenst fontos megkülönböztetni: 1. a nyelvi gyakorlatot, 2. a nyelvről szóló vélekedést és 3. a nyelvi gyakorlat befolyásolására, megváltoztatására irányuló kísérleteket. SPOLSKY hozzáteszi, hogy többnyire számos nyelven kívüli (politikai, demográfia…

Future Prospects and Visions for Family Language Policy Research

2020

This chapter takes the current state of the research field of family language policy (FLP) as its point of departure and discusses topics that need further attention in future FLP research in order to give the necessary attention to multilingual family constellations and the conditions that form them as we enter the 2020s. The first part of the chapter starts out with a discussion of the concept of FLP-making as a dynamic enterprise across time and space and then outlines three major themes that need further recognition: taking the perspective of the child, including (non-linguistic) emotions, and including the contemporary mobile digital context in the study of FLP. The second part of the …

Policy is what happens while you’re busy doing something else: introduction to special issue on “language” indexing higher education policy

2016

Traditionally, language has had three functions in higher education. It has been seen as a medium of teaching; as a means of archiving knowledge in different text depositories like books and libraries; and as an object of theoretical study (Brumfit 2004, 164). Brumfit’s typology acknowledges the fact that language somehow crosses the everyday experience of everyone working, studying or otherwise engaged at universities—in other words, in knowledge production. In recent years, however, two major trends in higher education policies have challenged Brumfit’s classification and called for attention to language in a new way: internationalization and globalization policies on the one hand, and kn…

Läpileikkaus Suomen kielelliseen moninaisuuteen kielielämäkertojen kautta

2022

Suomalaisten kielellistä elämää. Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen satoa. (2020). Toimittanut Kaarina Hippi, Hanna Lappalainen ja Pirkko Nuolijärvi. Helsinki: SKS. 387 s. ISBN 978-951-858-247-5

Language Reserve. Now! Follow-up on Pyykkö’s Report Multilingualism into a strength (2017) : Summary in English

2021

Kielivaranto. Nyt! : monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) seuranta

2021

”Englanti jyrää” : kieltenopettajien keinoja ja ehdotuksia kielivalintojen monipuolistamiseksi

2021

Suomen kouluissa opiskellaan yhä vähemmän ja yhä harvempia vieraita kieliä. Valinnaisten kielten opiskelun suosio on laskenut, ja kielitaito on vaarassa jäädä pelkän englannin varaan. Erilaisia toimenpiteitä, kuten kielen opetuksen varhentaminen, on jo tehty. Ne eivät kuitenkaan ole juurikaan lisänneet muiden vieraiden kielten opiskelun suosiota, vaan valtaosa oppilaista ja opiskelijoista opiskelee edelleen vain englantia kotimaisten kielten lisäksi. Kysyimme kieltenopettajilta, millaisia keinoja eri kouluasteilla on jo ollut käytössä valintojen monipuolistamiseksi sekä millaisilla konkreettisilla keinoilla kielivalintoja vielä voitaisiin monipuolistaa. Aineisto on kerätty tammi-helmikuussa…

The position of Finnish and Swedish as well as other languages at universities in Finland

2015

Non-standardised ways of speaking and language-policy regimes

2023

Kuntatason kielikoulutusta kehittämässä

2020

Artikkelini perustuu 3.10.2020 tarkastetun väitöskirjani lectio praecursoriaan. Tutkimuksessa tarkastellaan kielenopettajan mahdollisuuksia vaikuttaa monin tavoin kielikoulutuspoliittiseen päätöksentekoon eri toimintaympäristöissä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii ekologinen systeemiteoria. nonPeerReviewed