Search results for "Kitara"
showing 9 items of 9 documents
Kämmensyrjävaimennuksen tuottamat musiikilliset prosessit extreme metal -musiikin muodon artikuloijina
2013
"Another bar, another culture: the Thompson mix" : rock- ja perinnemusiikkivaikutteiden yhdistyminen Richard Thompsonin kitarasooloissa
1997
"Soundi itessäänki on semmone musiikillinen statement" : kitaristien näkemyksiä sointivärin merkityksistä musiikin ilmaisussa
2016
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kitaristien kokemuksia ja näkemyksiä sointivärin ja sen varioinnin merkityksistä musiikin ilmaisussa. Tutkimuksessa selvitettiin sointivärin erilaisia rooleja ja mahdollisuuksia sekä millaisiin asioihin kitaristi kiinnittää huomiota muodostaessaan sointiväriä. Tutkimusta varten haastateltiin kahta populaari- ja jazzmusiikin parissa toimivaa ammattikitaristia. Sointiväriä tarkasteltiin kitaristien subjektiivisista tulkinnoista käsin liittyen sekä heidän omaan soittoonsa että myös heidän näkemyksiinsä kitaran soittamisesta yleensä. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tuloksista kävi ilmi, että erit…
Extreme Metal -riffit tarkastelussa: kämmensyrjävaimennus musiikin muodon artikuloijana
2012
Metal-musiikissa särötetty sähkökitara on standardi. Niin myös kämmensyrjävaimennus. Kämmensyrjävaimennusta (engl. palm-mute) on käytetty jo vuosikymmeniä heavy metal ja extreme metal -musiikin riffeissä. Kämmensyrjävaimennus on kitaransoittotekniikka, jossa soittokäden kämmenen takaosa lepää kitaran kielen päällä tallan kohdalla. Kyseistä soittotekniikkaa käytetään myös muissa populaarimusiikin tyyleissä, kuten funkissa ja soulissa. Vaikka tekniikan nimessä on sana "vaimennus", ei sen tarkoitus ole hiljentää sähkökitaran sointia. Kämmensyrjävaimennus tekee kitaran soinnista staccatomaista ja perkussiivisempaa. Kämmensyrjävaimennus saa aikaan muutoksia musiikin soitinvärissä ja rytmiikassa.…
Pillipiipari vai kitarasankari? : peruskoulun seitsemäsluokkalaisten asenteet koulusoittimia kohtaan
2016
Tutkimukseni esittelee 7-luokkalaisten asenteita kolmea koulusoitinta kohtaan: nokkahuilua, kitaraa ja ukulelea. Olen tarkastellut asenteita kolmikomponenttimallin pohjalta. Sen mukaan reaktiot voidaan jakaa affektiivisiin, kognitiivisiin ja toiminnallisiin. Näiden lisäksi olen tutkinut myös opettajan vaikutusta oppilaiden asenteisiin. Asenteet vaikuttavat oppilaiden oppimiseen musiikintunneilla. Tutkimukseni tarkoituksena on tuoda esille näitä asenteita, ja antaa erilaisia näkökulmia siihen, mitä syitä näiden asenteiden taustalla voisi olla. Pidän tärkeänä sitä, että oppilaiden asenteet otetaan opetuksessa huomioon. Silloin opettaja voi saada opetuksesta vielä entistä oppilaslähtöisempää. …
Az ember gitárja : a mindent túlélő hangszer = The guitar of man : a musical instrument surviving everything
2010
Kitaransoiton alkeisopetus : toimintatutkimus Jyväskylän seudun kansalaisopistossa
2012
Tutkielmani tarkastelee kitaransoiton alkeisopetusta kansalaisopistossa. Tutkimuksen lähtökohtana käytän proseminaarityössä laatimaani kitaransoiton alkeisopetusmenetelmää. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää oppilaiden tavoitteita ja tarpeita sekä sitä, miten menetelmäni ja materiaalini vastaavat näihin tarpeisiin. Tutkimusmenetelmäni on toimintatutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytin oppilaskyselyitä, äänitettyjen tuntien litterointeja, tuntisuunnitelmiani ja suunnittelutyössäni käyttämääni päiväkirjaa. Aineistonkeruu oli pääsääntöisesti laadullista. Tutkimuskohteena oli yksi opetusryhmä, jossa oli 14 oppilasta. Tutkimuksen kesto oli yhteensä 12 viikkotuntia kansalaisopiston syy…
"Ai saako soittaa mitä vain?" : vasta-alkaja kitaristien tavat lähestyä improvisaatiota
2017
Tässä opinnäytteessä tutkin vasta-alkajien musiikillista improvisaatiota. Tarkoituksenani oli selvittää kuinka vastaalkaja kitaristit ilman aiempaa kokemusta lähestyvät musiikillista improvisaatiota. Lähdin tutkimaan aihetta kitaratunneilla järjestämieni käytännön improvisaatiotehtävien kautta. Tutkimukseen osallistui seitsemän kitaraoppilastani, joista kuusi oli 7–13-vuotiaita ja yksi 35-vuotias. Aineistona työssäni käytin 57 videoitua improvisaatiotehtävää; viideltä oppilaalta jokaiselta yhdeksää ja kahdelta kuutta. Improvisaatiotehtävät oli jaettu kolmeen vaiheeseen: 1. kolmen miellyttävän sävelen vapaaseen etsintään sekä 2. vuorotellen ja 3. yksin improvisointiin näillä valituilla sävel…