Search results for "Korkeakoulutus"

Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kieli- ja viestintäkoulutusta

2012

Tässä artikkelissa kerromme Tampereen yliopiston kielikeskuksen pedagogisesta viitekehyksestä ja sen merkityksestä opetussuunnitelmatyössä ja opetuksessa. Kerromme myös opettajien, opetusharjoittelijoiden ja opiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten pedagoginen viitekehys näkyy käytännön opetuksessa. nonPeerReviewed

Ammatillisen puolen harjoittelusta lisäarvoa tulevaisuuden kieltenopettajalle

2012

Aineenopettajan pedagogisissa opinnoissa ammatillisen puolen kielenopetus jää usein vieraaksi, eivätkä peruskoulussa ja lukiossa suoritettavat harjoittelut valmenna aikuisopetukseen. Tätä mieltä on Itä-Suomen yliopistossa kieltenopettajaksi opiskeleva Riikka Kettunen. Halu kokeilla jotakin uutta ja omakohtaisen kokemuksen puuttuminen ammattikorkeakoulumaailmasta johdattivat hänet soveltavaan opetusharjoitteluun Jyväskylän ammattikorkeakouluun. nonPeerReviewed

AHELO – Korkeakouluopiskelijoiden oppimistulosten kansainvälinen arviointi

2014

Kaikki koulutuspolitiikkaa seuraavat ovat varmasti havainneet, mikä merkitys Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toteuttamilla arvioinneilla, kuten esimerkiksi perusasteen oppimistuloksia kartoittavalla PISA-tutkimuksella tai aikuisväestön oppimista mittaavaalla PIAAC-tutkimuksella, nykyään on. Niinpä oli vain ajan kysymys, milloin oppimistulosten arviointi ulotettiin korkea-asteelle. Tällainen tutkimus toteutettiinkin vuosina 2009–2013. nonPeerReviewed

Koulutusviennistä apuja talousvaikeuksissa kärvisteleville oppilaitoksille?

2015

Lukukausimaksujen, opintotuen ja tuloerojen yhteys korkeakoulutuksen todennäköisyyteen

2017

OECD:n raportissa (2015) esitetään tuloerojen vähentävän maan inhimillistä pääomaa. Raportin estimoinneissa havaittiin tuloerojen heikentävän vähän kouluttautuneiden perheiden osuutta korkeakoulutetuista. Tässä tutkielmassa selvitetään samalla aineistolla ja samanlaisilla estimoinneilla tätä yhteyttä. Tämän työn estimoinneissa tutkitaan tuloerojen lisäksi logaritmoitujen lukukausimaksujen ja opintotuen yhteyttä korkeakoulutuksen todennäköisyyteen. Näillä uusilla muuttujilla pyritään selvittämään johtuuko tuloerojen negatiivinen yhteys korkeakoulutukseen rahoitusongelmista vai muista tekijöistä. Tuloerojen negatiivinen yhteys vähän kouluttautuneiden perheiden korkeakoulutukseen säilyi tässä …

Moninaisia taitoja monella kielellä - pysyykö koulutus perässä?

2018

Monikielisyys yhteiskunnassa – uusi opintokokonaisuus Turussa

2011

Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitos ja Avoin yliopisto toteuttavat uutta perusopintokokonaisuutta Monikielisyys yhteiskunnassa. Opintokokonaisuuden taustalta löytyy jo toistakymmentä vuotta jatkunut yliopiston kieliaineiden yhteistyö aineenopettajankoulutuksessa. Opetuksen tuottamisesta usean oppiaineen yhteistyönä on sen myötä kertynyt myönteisiä kokemuksia. nonPeerReviewed

Yliopistosta työelämään : kehitysprojekti yliopisto-opiskelijoiden työelämätaitojen ja asiantuntijuuden kartuttajana

2016

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka yliopisto-opiskelijat kokevat kehitysprojektiin osallistumisen ja monitieteisen tiimityön tukeneen työelämätaitojen ja asiantuntijuuden kehittymistä sekä selvittää asiakasyritysten edustajien käsityksiä opiskelijoiden osaamisesta ja työelämävalmiuksista. Lisäksi selvitettiin, millaista hyötyä asiakkaat kokivat projektiin osallistumisesta olleen. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla Jyväskylän yliopiston Monitieteiseen työelämäprojektiin osallistuneita opiskelijatiimejä sekä yritysasiakkaita. Ryhmähaastatteluihin osallistuneita opiskelijoita oli 15 ja asiakkaita neljä. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tulokset osoittivat, että…

Nationalismi, jälkinationalismi ja uusnationalismi suomalaisen korkeakoulutuksen kielipolitiikassa

2019

Kieli, koulutus ja yhteiskunta -lehden lokakuun 2018 numero tarkasteli kielen ja nationalismin yhteyksiä. Tematiikka on kielen ja kielipolitiikan näkökulmasta tuttu. Ajankohta lokakuun nationalismi-teemanumerolle ei kuitenkaan ole sattumaa, sillä kieli ja suhtautuminen siihen heijastelevat aina suurempia yhteiskunnallisia käänteitä. Tällä hetkellä on nähtävissä selvä suuntaus: kiinnostus kansallisvaltioon on poliittisessa kasvussa Suomessa ja muualla. Suomessakin nousussa oleva keskustelu Suomen kielistä ja suomen kielestä heijastelee erilaisia poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia kehityksiä. Tarkastelen tässä artikkelissa nationalismia, jälkinationalismia ja uusnationalismia suomalai…

MIGRATION OF THE HIGHLY EDUCATED: EVIDENCE FROM RESIDENCE SPELLS OF UNIVERSITY GRADUATES*

2011

We examine the inter-regional migration of university graduates from 1991 to 2003 in Finland. The results show that time matters: two-years before and during the graduation year the hazard rates of migration increase, and then decrease thereafter. Although university graduates are particularly mobile, we find that most of them do not move from their region of studies within 10 years after graduation. The out-migration, i.e., brain drain, is much higher among graduates in the more peripheral universities than in the growth centers (Helsinki in particular). Migration is also substantially more likely for those studying away from the home region than for those studying at home. peerReviewed