Search results for "Kätilö"
showing 10 items of 10 documents
Post memory and cinematic affect in The Midwife
2017
The Second World War has proved a rich source of inspiration for fiction films worldwide. The Finnish fiction film The Midwife (Kätilö, Antti J. Jokinen, 2015) is aimed at an international audience with a story that takes place in the context of the Lapland War in Finland in 1944. The film tells of a romantic relationship between a local woman and a member of the German army, in a highly affective manner. This article argues that the film downplays elements that might have interested the national, or local, audience, and that it privileges affect over knowledge. To bring out the film’s transnational character, the article begins by analysing it in the context of national, or local, and glob…
Ergonomiainnovaation käyttöönotto ja käyttö ikääntyneen työntekijän kokemuksena : synnytystuki kätilön työssä
2013
Työvoiman ikääntyminen ja ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys lisäävät tarvetta työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseen terveydenhuoltoalalla. Kätilöt ovat yksi niistä terveydenhuollon ammattiryhmistä, joiden työkyvyn ylläpitoon kuuluu tuki- ja liikuntaelinoireiden ennaltaehkäisy. Työnkuvaan ja ergonomiaan liittyvillä hyvillä käytännöillä voidaan kompensoida työntekijän fyysisen toimintakyvyn alenemista ja torjua työperäisiä sairauksia. Näin työntekijää voidaan auttaa säilyttämään tuottavuutensa ja jatkamaan työntekoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ikääntyneiden työntekijöiden kokemuksia ergonomiainnovaation käyttöönotosta, käytöstä ja käytön vaikutuksista työssä jatk…
Kätilön ammatin institutionalisoituminen Suomessa : kätilöt ammattinsa kätilöinä
1997
Tarkastelin kätilön ammatin kehitystä Suomessa 1500-luvun lopulta vuoteen 1945 asti. Suomalaiset kätilöt olivat kyseisellä ajanjaksolla esimerkiksi englantilaisia virkasisariaan itsenäisempiä työssään. Lisäksi Suomessa kätilön ammatti oli pysynyt selkeästi naisten ammattina toisin kuin Englannissa. Keskeisenä lähdeaineistonani olivat lait ja asetukset sekä Kätilölehden vuosikerrat. Etsin niistä kätilön ammatin kehityksen kannalta tärkeitä murroskohtia ja kätilökunnan reaktioita niihin. Suomalaisen kätilön ammatillista kehitystä 1800-luvulla selittää tarve saada maahamme rutiininomaisten terveyden- ja sairaanhoidollisten toimenpiteiden suorittajia, koska lääkareitä ei maassamme vielä ollut t…
Literature : Kirsi Vainio-Korhonen, De frimodiga: Barnmorskor, födande och kroppslighet på 1700-talet (Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Fi…
2017
Book review: Kirsi Vainio-Korhonen, De frimodiga: Barnmorskor, födande och kroppslighet på 1700-talet nonPeerReviewed
Virallisen varjossa : varhaismodernin ajan parantajat ja kätilöt Ruotsin valtakunnan lähdeaineistoissa
2022
Kun neuvolassa poikettiin : äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden tuki lapsiperheille Jyväskylässä vuosina 1950-1971
2002
Ammattina kätilö : maalaiskätilön työ 1900 - 1920 Jyväskylän piirilääkäripiirissä ja kätilöiden kirjoituksissa
2014
Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena on maalaiskätilön työ 1900-luvun alkupuolella. Tutkielmassa kätilöitä tarkastellaan naisten koulutuksen ja palkkatyön näkökulmasta, mutta ennen kaikkea heitä tarkastellaan ammatissa toimineina naisina. Kätilön ammatti on vanhimpia ammatteja, joihin nainen on voinut Suomessa kouluttautua. Koulutus pysyi 1800-luvun alkupuolelle asti pojille määrättynä etuoikeutena. Suomalaisten kätilöiden 1700-luvun alkupuolella alkanut kouluttautuminen ja työskentely ammatissa toimivana naisena muodostivat eräänlaisen poikkeuksen, koska kätilöt toimivat ammatissaan koulutuksen saaneina, auktorisoituina ja itsenäisinä ammatinharjoittajina. Aiempi tutkimus on käsitellyt …
Passing the test of motherhood? Self‐esteem development and birth experience in the transition to motherhood : A longitudinal mixed methods study in …
2022
Aims To investigate women's childbirth experiences and their relation to self-esteem development in the postpartum year. Design A mixed methods study. Methods Women (N = 125) completed survey questionnaires regarding their self-esteem and childbirth experiences at three time points in 2020–2021: third trimester of pregnancy (T1), 4–8 weeks postpartum (T2) and 1 year postpartum (T3). The survey results were analysed using qualitative thematic and quantitative path analyses with latent change factors. The open-ended answers of the women who demonstrated a change in self-esteem between T2 and T3 were then compared. The STROBE checklist was used as the reporting guideline. Results The quantitat…