Search results for "LAP"

Kielellistä tukea tarvitsevien lasten vertaisvuorovaikutus päiväkodin opetus- ja ohjaustilanteissa

2014

Tutkimuksessa tarkasteltiin 3−5-vuotiaiden kielellistä tukea tarvitsevien lasten vertais-vuorovaikutustilanteita. Tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon kielellistä tukea tarvit-sevat lapset osallistuivat vuorovaikutukseen sekä mitä vuorovaikutusstrategioita ja -keinoja he käyttivät. Kielelliset vaikeudet ovat varhaiskasvatuksessa yleisin syy erityi-sen tuen tarpeeseen. Kuitenkin kielellistä tukea tarvitsevien lasten vuorovaikutustaitoja on tutkittu aikaisemmin lähinnä vain kouluikäisten osalta. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Aineisto koostui videoiduista opettajajohtoisista aamu- ja päiväpiireistä, kielikerhosta sekä ohjatusta leikkitilanteesta. Kuvattuihin tilante…

"Se on kumminki et ku tietäs niinku seurata ja muuta" : kielellisten vaikeuksien ennusmerkit ja varhainen tuki lasten vanhempien kuvaamana

2016

TIIVISTELMÄ Kankkio, Maria. 2016. ”Se on kumminki et ku tietäs niinku seurata ja muuta”. Kielellisten vaikeuksien ennusmerkit ja varhainen tuki lasten vanhempien kuvaamana. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Erityispedagogiikan yksikkö. Kevät 2016. 103 sivua. Lapsen kielellistä vaikeutta voivat ennakoida vähäinen ääntely, konsonanttien puuttuminen jokeltelusta tai vastavuoroisuuden puute. Lapsen kehitys on kontekstisidonnaista, joten lapsi ja ympäristö vaikuttavat toinen toisiinsa. Geneettisiä riskitekijöitä lapsen kielelliselle kehitykselle ovat esimerkiksi suvussa esiintyvät lukivaikeudet. Myös ympäristöstä johtuvat riskitekijät saattavat vaikuttaa epäsuotuisasti lapsen kehityk…

Toistuvat lukemistilanteet lasten kielellisten ilmauksien virittäjänä ja kielen kehityksen tukena

1999

Kohti tuntematonta päämäärää : sisäkorvaimplanttileikattujen lasten kommunikointikeinojen muuttuminen

2000

Sanahahmot 2;6-vuotiaiden lasten kielessä.

1997

"Missä on mun sammakko?" : neljä- ja puolivuotiaiden lasten sammakkotarinoiden tarkastelua lingvistisesti ja rakenteellisesti

2001

Finskspråkiga småbarns tankar kring svenska språket i ett daghem som erbjuder pedagogik på två språk.

2016

Pienten lasten, tässä tutkielmassa alle kouluikäisten päiväkotilasten, kielellistä tietoisuutta ja kielikäsityksiä ruotsin kielestä ei ole tutkittu juuri ollenkaan. Tämän tutkielman tarkoituksena on saada tietoa ajatuksista ja käsityksistä, joita suomenkielisillä päiväkoti-ikäisillä (kolme-, neljä- ja kuusivuotiailla) lapsilla on ruotsin kielestä. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaiset asiat voivat tuoda esiin lasten kielellistä tietoisuutta juuri ruotsin kielestä. Tutkittavat lapset ovat hoidossa päiväkodissa, jossa tarjotaan kaksikielistä pedagogiikkaa suomenkielisille lapsille. Tämä tarkoittaa sitä, että lastentarhanopettaja puhuu lapsille sekä ruotsia että suomea yhtä paljon. Tutkittavin…

Kaksikielisten lasten kielipoliittinen toimijuus päiväkodissa ja kotona

2016

Kielipolitiikasta puhuttaessa unohtuu helposti lasten toimijuuden tarkastelu osana yhteisen kielipolitiikan luomista. Esittelen tässä artikkelissa 3–5-vuotiaiden lasten toimijuutta ja lasten toimintaympäristöjä. Artikkeli pohjautuu hankkeeseen, johon osallistuu yhdeksän kaksikielistä perhettä (suomi-ruotsi) ja kolme ruotsinkielistä päiväkotia. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti lasten toimijuuteen kaksikielisessä kodissa ja ruotsinkielisessä päiväkodissa. Tarkastelen alla millä tavoin lapset muokkaavat ympäristönsä kielipolitiikkaa omilla valinnoillaan ja teoillaan. nonPeerReviewed

Eskarilaiset kielisuihkutuksessa

2017

Tässä artikkelissa kerromme siitä, millaisia käsityksiä eskarilaisilla on kielisuikutuksesta ja ruotsin kielestä. Laukaan kirkonkylän eskariryhmät osallistuivat ruotsin kielenkielisuihkutukseen syksyllä 2015 ja keväällä 2016. Suihkutus jatkuu edelleen. Tässä artikkelissa keskitymme ensimmäisenä suihkutusvuotena kerättyyn materiaaliin: lasten piirroksiin ennen kielisuihkutuksen alkua sekä heidän haastatteluihinsa. nonPeerReviewed

A complex case: a morphosyntactic approach to complexity in early child language

2007

FM Lea Nieminen tutki väitöskirjassaan 2½-vuotiaiden lasten kielen kompleksisuutta eli monimutkaisuutta ja sen arvioimiseen käytettyjä mittareita. 2½-vuotiaat näyttävät sukeltavan kielen kompleksisuuteen vähitellen. Ensimmäisessä vaiheessa kompleksisuus näkyy enimmäkseen sanojen taivuttamisena (esim. [Tää] [menee] [syö+mään]). Tässä vaiheessa ilmauksissa käytetään vasta hyvin vähän sellaisia komponentteja, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta sanasta (esim. [Tää tyttö] [istuu]). Seuraava askel on näiden kummankin kompleksisuuskeinon levittäminen kahteen komponenttiin (esim. [Tää tyttö] [menee] [syö+mään]). Kolmas vaihe on se, että ilmauksen komponentteja aletaan muokata enemmän kuin vain…