Search results for "LAP"

Päiväkodin leikkikulttuurin luomat olosuhteet esikouluikäisten lasten vapaalle leikille

2009

Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin päiväkodin leikkikulttuurin luomia olosuhteita esikouluikäisten lasten vapaalle leikille. Tutkimuksessa leikkikulttuurin nähtiin koostuvan sekä fyysisestä että sosiokulttuurisesta ympäristöstä. Fyysistä ympäristöä edustivat konkreettiset fyysiset tilat, materiaalit sekä tilajärjestys. Sosiokulttuurinen ympäristö puolestaan muodostui yhteisössä vallitsevista arvoista, asenteista, käytännöistä, säännöistä ja toimintatavoista. Pääpaino tutkimuksessa oli sosiokulttuurisen ympäristön tarkastelussa. Tutkimukseen osallistui yhden päiväkodin esikouluryhmästä 14 lasta sekä kolme varhaiskasvattajaa. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin lasten yksilöhaast…

Leikisti pelissä : pohdintaa lasten digitaalisesta leikistä

2015

Artikkelissamme tarkastellaan esikouluikäisten lasten d¡gitaalista pelaamista leik¡n näkökulmasta. Vi¡me vuosina tieto- ja viestintäteknologia on tullut osaksi yhä nuoremp¡en lasten arkea ja herättänyt myös huolta s¡¡tä, m¡ten lisääntynyt pelaaminen vaikuttaa lasten leikkiin ja mahdollisesti he¡kentää leikin laalua. Toistaiseksi pienten lasten digitaalisesta leikistä on kuitenkin vain vähän tutkimustietoa. Tässä artikkelissa pohditaan per¡nteisen leikin määr¡ttelyä ja sen soveltumista dig¡taalisen leikin määrittelyyn. Peilaamme käytännön esimerkkejä lasten digitaalisesta leikistä Burghardtin (2012), Caillois'n (2001)ja van Oersin (2013) perinteisen leikin kriteer¡stö¡hin, joista valitsimme …

Kodin välitön lähiympäristö vaikuttaa lasten fyysiseen aktiivisuuteen

2023

Diabetesta sairastavat lapset alakoulussa

2010

Tyypin 1 diabetes (T1DM) on yksi yleisimmistä lapsilla esiintyvä kroonisista sairauksista ja Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 500 alle 15 -vuotiasta lasta. Niinpä on todennäköistä, että jokainen opettaja tulee jossain vaiheessa uraansa kohtaamaan luokassaan diabetesta sairastavan lapsen. Tämän tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa diabeteslasten tilannetta nykyisessä koulujärjestelmässämme. Huomioivatko opettajat diabeteslasten erityistarpeet koulun arjessa? Kuka auttaa lasta diabeteksen hoitoon kuuluvissa rutiineissa koulupäivän aikana? Millaisia kokemuksia vanhemmilla on diabeteksen vaikutuksista lapsen koulunkäyntiin? Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, jonka kysy…

"15 Latvijas pilsētu notekūdeņu metagenoma taksonomiskais un funkcionālais raksturojums"

2021

Neattīrīti notekūdeņi ir ķīmiski un bioloģiski kompleksa vide, taču tā mikrobioloģiskais sastāvs līdz šim ir maz pētīts. Izmantojot šobrīd pieejamās sekvencēšanas un bioinformātikas tehnoloģijas, ir iespējams raksturot notekūdeņu mikroorganismu kopienas sastāvu dažādos līmeņos. Bakalaura darba mērķis bija taksonomiski un funkcionāli raksturot 15 Latvijas pilsētu notekūdeņu metagenomus. DNS tika izdalīta no neattīrītu, 24 h periodā ievāktu koncentrētu notekūdeņu paraugiem, un tai, izmantojot lielapjoma paralēlo sekvencēšanu, tika veikta visa metagenoma analīze. Datu analīzes rezultātā tika noskaidrots, ka pilsētu notekūdeņu metagenomos ir saskatāmas līdzības sugu, ģints, tipa un gēnu līmeņos…

Saskarnes funkcionalitātes nosacījumi

2019

Diplomdarba tēma ir “Saskarnes funkcionalitātes nosacījumi”. Darbā tiek nosaidrots, kas padara saskarni par funkcionālu un kā tā ietekmē lietotāju pieredzi. Par pētniecības metodi autore izvēlējusies aptauju. Mērķis ir izveidot funkcionālu tīmekļa lapu, kuras radīšanā tiktu izmantoti lietotāja saskarnes un lietotāju pieredzes dizaina risinājumi. Pētījumu rezultātā autore noskaidrojusi, ka attīstoties tehnoloģijām, tiek uzlabota saskarnes kvalitāte, kā rezultātā ir iespējams radīt saistošāku vizuālo tēlu un labāku lietotāju pieredzi. Lai radītu funkcionālu saskarni ir jāizpēta mērķauditorija un cieši jāsastrādājas jomas pārstāvjiem, to skaitā lietotāju saskarnes dizaineriem, lietotāju piered…

Early-Life Factors as Predictors of Age-Associated Deficit Accumulation Across 17 Years From Midlife Into Old Age

2022

Abstract Background Early-life exposures have been associated with the risk of frailty in old age. We investigated whether early-life exposures predict the level and rate of change in a frailty index (FI) from midlife into old age. Methods A linear mixed model analysis was performed using data from 3 measurement occasions over 17 years in participants from the Helsinki Birth Cohort Study (n = 2 000) aged 57–84 years. A 41-item FI was calculated on each occasion. Information on birth size, maternal body mass index (BMI), growth in infancy and childhood, childhood socioeconomic status (SES), and early-life stress (wartime separation from both parents) was obtained from registers and health ca…

Toisluokkalainen lapsi liikenteessä : tutkimus toisluokkalaisten lasten liikennekäyttäytymisestä ja -käsityksistä sekä liikenneasenteista ja -tiedois…

1999

3–10-vuotiaiden lasten motoriset perustaidot

2016

Motoriset perustaidot ja niiden kehittyminen luovat perustan lapsen liikkumiselle ja kokonaisvaltaiselle fyysiselle aktiivisuudelle. Perustaidot tulisi oppia hallitsemaan ennen kouluikää. Lapsuuden aikaiset hyvät motoriset taidot ennustavat runsaampaa fyysistä aktiivisuutta myös myöhemmin nuoruusvuosina. Motorisilla taidoilla on lisäksi yhteyksiä lapsen kognitiivisiin taitoihin, terveystekijöihin sekä psykologista hyvinvointia kuvaaviin muuttujiin. Toistaiseksi Suomesta puuttuvat lasten motorisia taitoja mittaavat laajat kartoitukset, jonka vuoksi tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, minkä- laiset ovat 3–10-vuotiaiden tyttöjen ja poikien motoriset perustaidot vuonna 2015. Tutkimuksee…

Jalkojen liikkuvuuden kehittyminen 9-11-vuotiailla joukkuevoimistelijoilla 12 viikon passiivisella liikkuvuusohjelmalla

2016

TIIVISTELMÄ Maiju Pohjola (2016). Jalkojen liikkuvuuden kehittyminen 9-11- vuotiailla joukkuevoimistelijoilla 12 viikon passiivisella liikkuvuusohjelmalla. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu-tutkielma. 64 s, 4 liitettä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten 9-11- vuotiaiden joukkuevoimistelua harrastavien tyttöjen jalkojen liikkuvuus kehittyy 12 viikon aikana passiivisella liikkuvuusharjoittelulla. Kohdejoukkona oli kolme Jyväskylän Naisvoimistelijoissa harjoittelevaa joukkuetta, 30 joukkuevoimistelijaa. Liikkuvuutta testattiin Suomen voimisteluliiton liikkuvuustestistön testiliikkeillä. Liikkeistä valittiin vartalon eteentaivutus, sivulii…