Search results for "LI-"

Politiikan spektaakkeli : suomalaisen populismin ja uusoikeistolaisten verkkotekstien uudelleenkontekstualisointi Jaakko Yli-Juonikkaan romaanissa Ja…

2020

Tämä maisterintutkielma käsittelee suomalaisten uusoikeistolaisten mediatekstien uudelleenkontekstualisointia Jaakko Yli-Juonikkaan vuonna 2017 julkaistussa romaanissa Jatkosota-extra. Tutkimus käsittelee tapoja, joilla romaani tuottaa satiiria uusoikeistolaisesta retoriikasta ja maailmankuvasta. Tutkimus tukeutuu populismin osalta erityisesti Ernesto Laclaun ja Benjamin Moffitin teorioihin, jotka ymmärtävät populismin olevan tyyli tai tapa artikuloida poliittisia kamppailuja, sen sijaan että se kantaisi mukanaan varsinaista ideologista sisältöä. Tutkielman näkökulma rajautuu erityisesti romaanin kollaasimaisiin ja multimodaalisiin piirteisiin. Tutkimus osoittaa, miten Jatkosota-extra haltu…

Opetuskielen vaihtuessa : ruotsinkielisen perusopetustaustan vaikutus kieli-identiteetin rakentumiseen ja lukio-opintoihin

2017

Tutkin maisterintutkielmassani, millaisia kokemuksia opiskelijoilla ja heidän äidinkielen opettajallaan on ruotsinkielisen koulutaustan vaikutuksesta opiskelijoiden lukio-opintoihin ja toisaalta myös kieli-identiteettiin. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu opiskelijoiden kokemusten näkökulmasta. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kielen oppimista ja kieli-identiteettiä on tutkinut esimerkiksi Hanna Haapanen (2014). Heini Lehtonen (2015) puolestaan on tutkinut maahanmuuttajanuorten kielivalintoja yhteisön osallisuuden rakentajana. Toteutin monimenetelmäisen tapaustutkimuksen, jonka osallistujina on erään suomenkielisen lukion opiskelijoita, jotka ovat käyneet ruotsinkielisen peruskoulun t…

Miten korkeakouluopiskelijoiden kirjallista kielitaitoa voi testata verkossa?

2021

Verkossa ilman valvontaa tapahtuva kirjallisen kielitaidon testaus on korkeakouluopinnoissa vielä melko uutta. Se herättää paljon kiinnostusta ja ihmetystäkin: Miten opettaja voi varmistua opiskelijan osaamisesta ja opiskelijan tuottamien tekstien aitoudesta? Saako arvioija kielitaidosta riittävän luotettavan kuvan, jos opiskelijalla on lupa käyttää sanakirjaa tai muita apuvälineitä? Mitä asioita täytyy huomioida, kun kirjallista kielitaitoa testataan ilman valvontaa? Tässä artikkelissa kerromme siitä, miten testaamme koulukieleltään ruotsinkielisten opiskelijoiden suomen kielen eli finskan taitoa Helsingin yliopistossa. Tarkastelemme myös sitä, miten ja miksi olemme kehittäneet kirjallisen…

Koulujen kirjavalikoimat osana kielitietoista kirjallisuuskasvatusta

2022

Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten koulujen kirjavalikoimien monikielisyyttä sekä opettajien kokemuksia koulujensa luokka- ja koulukirjastojen laadusta. Kyselyyn vastasi ala- ja yläkoulujen opettajia ympäri Suomea (N = 83). Opettajat olivat koulukirjastoihin enemmän tyytyväisiä kuin luokkakirjastoihin: puolet alakoulun opettajista ja yli puolet yläkoulun opettajista oli tyytyväisiä koulukirjastoonsa. Opettajat, jotka pitivät koulu- tai luokkakirjastoaan hyvinä, kokivat, että heidän koulussaan arvostettiin kirjallisuutta ja lukemista. Ero oli tilastollisesti merkittävä opettajiin, jotka olivat tyytymättömiä koulunsa kirjavalikoimiin. Opettajat mainitsivat luokka- ja koulukirjastoj…

Suomen tekoälytuettu digitaalinen SOTE- ja koulujärjestelmä 2025

2020

Koulut ovat siirtyneet etäopetukseen lähikuukausien ajaksi sekä Suomessa että ympäri maailmaa. UNESCO:n seurannan mukaan perusasteen, toisen asteen ja korkea-asteen koulutus on 23.4. päivitetyn tiedon mukaan pysäytetty joko kokonaan tai osittain 191 maassa. COVID-19 virus vaikeuttaa yli 1,6 miljardin nuoren opiskelua. Jo ennen virusepidemiaa 260 miljoonaa lasta globaalisti oli ilman koulutusta. Kriisin odotetaan syventävän globaalia oppimiskriisiä. Kiinnostus Suomen digitaalisia koulutusratkaisuja kohtaan on globaali. Meneillään olevasta etäopetusperiodista pitää kerätä hyvät ja huonot kokemukset. Niiden pohjalta Suomen tulee rakentaa kaikkia koulutusasteita koskeva kansallinen digitaalinen…

Koronakriisi, informaatio ja resilienssipolitiikka

2020

Globaali koronaviruspandemia on vakavin poliittista päätöksentekoa kohdannut kriisi vuosikymmeniin. Nykypolitiikassa kriiseihin vastaamista ja niistä toipumista hahmotetaan usein resilienssin käsitteen avulla, joka viittaa kriisinsietokykyyn ja kriisiä seuraavaan mukautumisprosessiin. Tässä artikkelissa koronapandemian hoitoa Suomessa arvioidaan resilienssikirjallisuuden käsitteiden avulla. Muotoilemme ”kokonaisresilienssin” viitekehyksen, jota voidaan soveltaa kriisipolitiikan empiiriseen, analyyttiseen ja normatiiviseen arviointiin. Viitekehyksen avulla tarkastelemme Suomen hallituksen keväällä 2020 soveltaman kriisinhallintalinjan piirteitä ja painotuksia. Erityisesti kiinnitämme huomiot…

Kohti koronan jälkeistä koulua

2022

Hungarian as a Second Language in Oradea / Nagyvárad: Cultural Reflexions and Language Ideologies

2012

Kieli-ideologiat arjessa. Neksusanalyysi monikielisen inarinsaamenpuhujan kielielämäkerrasta

2012

Kieli-ideologiat ovat kieltä, sen käyttämistä ja käyttäjiä koskevia diskursiivisia määritelmiä ja kuvauksia. Vaikka kieli-ideologiat ovat juurtuneet historiallisiin käyttöyhteyksiin, ne ovat kuitenkin aina lokaalisesti tuotettuja ja yksilöllisesti koettuja. Ne siis rakentuvat sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Tarkastelen tässä artikkelissa saamen kieliin ja monikielisyyteen liittyviä kieli-ideologioita yhden monikielisen inarinsaamenpuhujan kertomana ja kokemana. Artikkelin tavoitteena on myös esitellä yhtä diskurssintutkimuksen uusinta teoreettis-metodista viitekehystä, neksusanalyysiä (Scollon & Wong Scollon 2004), ja sen soveltamista kieli-ideologioiden tarkastelussa. Inarinsaame…

A corpus-based analysis of language ideologies in Hungarian school metalanguage

2013

The main goal of this paper is to present a recently built interview corpus called Corpus of Hungarian School Metalanguage – Interview Corpus (CHSM-IC) and its potential in language ideology studies. This corpus was compiled during a broad survey on Hungarian school metalanguage carried out in 2009 and was recently made available for a wider research community within the CESAR (Central and South-East European Resources) project. The study investigates interactional routines used in metadiscourses on language use. Printed texts cited from prestigious handbooks and interview data from CHSM-IC are compared. Thus, widely used, culturally-inherited text fragments are detected and confronted with…