Search results for "LMA"

Fyysisen aktiivisuuden, koetun motivaatioilmaston, koetun fyysisen pätevyyden ja koululiikunnan arvostuksen erot 5. ja 7. luokkalaisilla

2016

Kuuluvainen, V. 2016. Fyysisen aktiivisuuden, koetun motivaatioilmaston, koetun fyysisen pätevyyden ja koululiikunnan arvostuksen erot 5. ja 7. luokkalaisilla. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 103 s., yksi liite. Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia muutoksia yläkouluun siirtyminen aiheuttaa fyysisen aktiivisuuden, liikuntatuntien koetun motivaatioilmaston, koetun fyysisen pätevyyden ja koululiikunnan arvostuksen suhteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin viides- ja seitsemäsluokkalaisten oppilaiden eroja valittujen muuttujien suhteen. Erojen tarkastelua tehtiin myös samalla luokkatasolla olevien tyttöjen ja …

Kielteiset koululiikuntakokemukset

1997

Peruskoulun ja lukion uudistettujen opetussuunnitelmien yhteydet koululiikuntaan

1998

Yläkoulun liikunnanopettajien näkemyksiä liikunnan oppilasarvioinnista perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 mukaan

2017

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa liikunnanopettajien näkemyksiä liikunnan oppilasarvioinnista vuonna 2014 valmistuneen perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan. Tutkimuksessa selvitetään myös, onko iällä tai sukupuolella yhteyttä opettajien näkemyksiin. Tutkimuksen kohteena olivat mm. opettajien perehtyminen ja suhtautuminen vuoden 2014 opetussuunnitelman mukaiseen arviointiohjeistukseen, opetussuunnitelman vaikutus käytännön arviointityöhön sekä opettajien näkemykset vuoden 2014 opetussuunnitelman mahdollisuuksista ja haasteista arviointityössä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella tammikuun 2017 aikana LIITO ry:n jäsenrekisterin kautta. Kyselyy…

Yläasteen ja lukion oppilaiden kokemuksia ja käsityksiä koululiikunnasta

1998

Oppilaan yksilöllinen kohtaaminen : arvostamista ja suunnitelmallisuutta

2022

Oppilaan yksilöllinen kohtaaminen on useimmille opettajille erittäin tärkeää. Ilman suunnitelmallisuutta yksittäiset oppilaat jäävät kuitenkin suurissa opetusryhmissä helposti ilman kaipaamaansa huomiota. nonPeerReviewed

Peruskouluaikaisten psyykkisten ongelmien yhteys ammattiopintojen keskeyttämiseen

2015

Tutkimuksessa tarkasteltiin peruskouluaikaisten psyykkisten ongelmien yhteyttä ammattiopintojen keskeyttämiseen. Tavoitteena oli tutkia koulun keskeyttämiseen vaikuttavia riskitekijöitä tässä aineistossa ja selvittää, mitkä niistä ennustivat koulun keskeyttämistä voimakkaimmin. Tutkimuksen aineisto on peräisin Niilo Mäki Instituutin vuosina 2009–2012 toteuttamasta Motivoimaa -hankkeesta. Noin 2 500 Jyväskylän ammat-tiopiston opiskelijaa täytti Internetissä kyselyn, jolla selvitettiin muun muassa opiskelijoiden aikaisempaa ja sen hetkistä mielenterveyden tilaa sekä muita koulun keskeyttämiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Aineisto analysoitiin käyttämällä logistista regressioanalyysia, jotta…

Romanilapsi opintiellä : opettajien näkemyksiä romanilasten koulunkäynnissä ilmenevistä ongelmista ja miten niihin reagoidaan

2000

Kouluruoka 2030 : näin ilmastovaikutukset puolitetaan

2021

Ihmistoiminnan ilmastovaikutuksista 25−30 % liittyy ruokaan1. Siksi ilmastovaikutusten vähentäminen on tärkeää. Meidän tulee siirtyä suosimaan ilmastoa vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja eli ilmastoviisasta ruokaa. Suomessa kouluruokailun piiriin kuuluu n. 900 000 lasta, jotka syövät yhden aterioistaan koulussa joka koulupäivä. Kouluruokailun ilmastoteoilla on siis iso vaikutus! Kouluruoka tukee kestävää ruokamurrosta lisäämällä tietoisuutta ilmastoviisaasta ruoasta ja tutustuttamalla lapsia uusiin makuihin ja raaka-aineisiin. Kouluruoka voi siis muuttaa ruokakulttuuria ja syömisen tapoja ikävaiheessa, jolla on vaikutuksia läpi elämän. Suomessa kouluruoalla on myös tärkeä pedagoginen tehtäv…

Building coherence and impact : differences in Finnish school level curriculum making

2022

AbstractThe study aims to gain a better understanding on how curriculum making regulated by reform’s implementation strategy contributes to teachers’ and teacher communities perceived curriculum coherence, and further to the impact that reform has on school development. The two-level path modelling was utilised for analysing clustered data including the 75 schools and 1556 individual teachers from these schools during the most recent Finnish core curriculum reform. The results showed that the participatory strategy, including balancing the steering and transformative dialogue, seemed to be crucial both for promoting the individual teacher’s and professional communities’ shared capacity to p…