Search results for "LTE"

Pelillistä kielitietoisuutta nuorten arkeen : Häng med i svängarna!

2020

Häng med i svängarna – på svenska! (2018–2020) on Svenska Kulturfondenin rahoittama Hallå!-hanke, jonka tavoitteena on lisätä yläkoululaisten tietoisuutta ruotsin kielestä. Erityisesti haluamme innostaa oppilaita havaitsemaan ruotsin käytön mahdollisuudet omassa arkielämässään ja siten ylläpitää kiinnostusta myös oppilaiden siirtyessä toiselle asteelle ja myöhemmin työelämään. Hankkeessa kehitetään interaktiivista mobiilipeliä, josta kerromme tässä artikkelissa. Artikkelin lopussa kerromme, miten ilmaisen pelin voi ladata itselleen. Hankkeen verkkosivuilla on myös videoita, joita voi hyödyntää oppilaiden motivoinnissa. nonPeerReviewed

Note introduttive

2013

Influencia de la instrumentación con lima única en la calidad de la obturación del sistema de conductos radiculares mediante la técnica de condensaci…

2015

1.- Introducción: el principal objetivo en la terapia endodóncica es simplificar los procedimientos con completa seguridad y eficacia. Como alternativa a los sistemas rotatorios multilima, se crearon los sistemas de lima única de rotación alternante, con el fin de reducir la fatiga cíclica para disminuir el riesgo de fractura de los instrumentos, la deformidad del conducto radicular, rapidez y simplicidad en la conformación. Posteriormente, aparecieron sistemas de lima única de rotación continua que también aumentaron la rapidez y la simplicidad. Con la finalidad de analizar la capacidad de conformar los conductos radiculares de estos sistemas endodóncicos se realizó este estudio. 2.- Objet…

Bēgļu integrācija Latvijas darba tirgū.

2016

Eiropas Savienībā uzņemti jau vairāk kā pusmiljons bēgļu, tomēr tas aizvien ir sensitīvs jautājums, jo tiek izstrādāti Rīcības plāni veiksmīgākai bēgļu integrācijai darba tirgū un veikti starptautiski pētījumi. Pētījuma mērķis ir, pamatojoties uz citu ES valstu pieredzi, identificēt faktorus kā bēgļu integrācija ietekmēs Latvijas darba tirgu. Maģistra darba ietvaros tiek apkopota un analizēta zinātniskā literatūru par bēgļu integrēšanu darba tirgū, straptautisko migrāciju, imigrantu integrācijas politiku; raksturotas intergrācijas politikas tendences Latvijā un ES; noskaidroti un salīdzināti ekspertu viedokļi; izstrādāti priekšlikumi veiksmīgākai bēgļu integrēšanai Latvijas darba tirgū. Tie…

Kielikoulutuksen saavutettavuus eurooppalaisessa perusopetuksessa : pääsyn, mahdollistumisen ja arvon näkökulmia

2019

Miten tehdä hyvästä kielenopetuksesta entistä parempaa?

2014

Opetushallitus arvioi keväällä 2013 perusopetuksen päättövaiheessa olleiden oppilaiden kielitaitoa A-ruotsissa ja neljässä tavallisimmin opiskellussa vieraassa kielessä. Arvioinnilla selvitettiin, miten opetussuunnitelman perusteissa (2004) ilmaistut oppimistavoitteet on saavutettu, ja mitkä oppilaan taustatekijät ja oppimisympäristön piirteet selittävät oppimistuloksia. Vaikka kielelliset tavoitteet saavutettiin pääosin hyvin, niin kehittämistarpeita havaittiin erityisesti oppituntien työtavoissa ja oppilaiden käsityksissä. nonPeerReviewed

"No en mie sitä voinu valita pakkoha sitä on opiskella" : perusasteen yläkoulun oppilaiden kielivalintoihin vaikuttavat tekijät

2013

According to educational statistics studying foreign languages has significantly decreased in Finnish schools since the mid-1990s. The aim of this article is to find out the reasons behind the lost interest in language studies and the reduced language choices of students at the upper level of comprehensive school. The article will first describe the current situation of language studies in Finnish basic education, and then explore the diverse factors affecting the teaching and studying of languages at schools. Secondly, students’ actual reasons behind their choices of both compulsory and optional languages will be analyzed with the help of data that was gathered with a large-scale e-questio…

Uudet opetussuunnitelmat kielten aineenopettajien koulutuksessa

2016

Elokuussa 2016 käyttöön otetut peruskoulun uudet opetussuunnitelmat antavat mahdollisuuden kehittää uusia menetelmiä ja toimintatapoja kielten opetukseen ja uudistaa samalla myös kielten aineenopettajakoulutusta. Tässä artikkelissa luodaan katsaus siihen, miten uusia peruskoulun opetussuunnitelman perusteita on käsitelty Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen vieraiden kielten aineenopettajien koulutuksessa lukuvuonna 2015–2016 ja miten vieraiden kielten aineenopettajaopiskelijat kokeilivat pedagogisten opintojen aikana paikallisen opetussuunnitelman laatimista aineenopettajan yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Kielten aineenopettajaopiskelijoiden omia kokemuksia opetussuunnitelmat…

”Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää” : saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuspilotin arviointi 2022

2023

Raportissa tarkastellaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) toteuttaman arvioinnin tuloksia saamen kielten etäopetuspilotin (1.8.2018−31.8.2023) toimivuudesta ja opetuksen vaikuttavuudesta. Etäopetuspilotissa saamen kielten (pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame) opetusta annetaan kaksi vuosiviikkotuntia perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Opetusta johtaa Utsjoen kunta ja koordinoi Saamelaiskäräjät, ja se on tarkoitettu saamelaisalueen ulkopuolella asuville lapsille ja nuorille, joilla saamen kieli on perheen tai suvun kieli. Oppilaita on esikouluikäisistä lukiolaisiin. Oppilaiden määrä on kasvanut 50:stä 150:een etäopetuspilotin aikana. Arvioinnilla …

Japanin opiskelu Suomessa perusopetuksesta korkea-asteelle

2020

Japanin opetus lukioissa on ottanut harppauksia kuluneen vuosikymmenen aikana. Japanin kielen opettajaksi pätevöityminen on ollut Suomessa mahdollista lukuvuodesta 2014–2015 alkaen, ja japani on ollut lukion opetussuunnitelmassa B3-kielenä vuodesta 2016. Lukioilla on pian käytettävissään opetussuunnitelman mukaista opetusmateriaalia kahdeksan kurssin verran – riittävästi ylioppilastutkinnon lyhyen kielen koetta varten. Peruskoululaisetkin ovat kiinnostuneita japanin opiskelusta, mutta tarjonta ei vielä vastaa kysyntää missään määrin. Myös yliopistojen japanin kursseille on tunkua – pääaineena kieltä pääsee Helsingin yliopistossa opiskelemaan vain alle 10 % hakijoista, kaikki halukkaat eivät…