Search results for "Litai"

Kansalliset ja kansainväliset kielitaidon arviointitutkimukset – millaista tietoa niissä tuotetaan?

2012

Kirjoitukseni käsittelee arviointitutkimuksia, erityisesti kielitaidon arviointitutkimuksia, jotka kohdistuvat sekä äidinkielen että vieraiden kielten osaamiseen Suomessa ja kansainvälisesti. Teen lyhyen katsauksen siihen, mitä arviointitutkimukset ovat, miten ne eroavat muusta kielitaidon arvioinnista, ketkä niitä suorittavat ja millaista tietoa ne tuottavat kielen osaamisesta. Varsinaisia tuloksia en käsittele yksityiskohtaisesti, koska niihin voi tutustua tutkimusraportteja lukemalla ja myös siksi, että varsinkaan vieraiden kielten osaamisesta Suomessa ei ole juurikaan saatavissa kansainvälisesti vertailtavaa tietoa. nonPeerReviewed

Arviointi professiona : perimmäisten kysymysten äärellä

2012

Pohdin artikkelissani kielitaidon arviointia professiona eli osaamisena, joka syvenee koulutuksen ja harjoituksen kautta aloittelijasta (noviisista) ekspertin taidoksi. Pohdin samalla myös eräänlaista arvioinnin eetosta, eli sellaisia arvioinnin perusperiaatteita, joiden kautta arvioija saa yleisön vakuuttuneeksi siitä, että hän on uskottava toimiessaan arvioijana. Millaiset kysymykset ovat erityisesti kielitaidon arvioijan työssä etualalla ja millaisia vastauksia olen oman työurani aikana näihin kysymyksiin löytänyt? Voiko kielitaitoa arvioida ilman opettajakokemusta ja millaista osaamista ns. standardoidussa testijärjestelmässä työskentely on omaan osaamiseeni tuonut? Vastaus edellä olevi…

Allmänna språkexamina – språkfärdighetstest för vuxna i Finland

2016

Allmänna språkexamina (ASE) är nationella språkfärdighetstest för vuxna i Finland. I ASE testas den kommunikativa och funktionella språkfärdigheten i praktiska vardagssituationer. Vem som helst kan delta, oberoende av hur man har lärt sig språket. Deltagarna kan delta i examen av olika orsaker och de använder examensintyget för olika ändamål, men examina i finska och svenska på mellannivå (CEFR B1–B2) är av särskilt stor betydelse, eftersom intyget kan användas för att påvisa tillräckliga språkkunskaper när man ansöker om finskt medborgarskap. I denna artikel identifieras deltagarna i examen i svenska på mellannivå och vilka resultat deltagarna har fått i examen. Vi visar också hur deltagar…

Kirjanlukutilanteen vuorovaikutus ja äitien lukutyylien yhteydet kielitaitoon 3-vuotiailla lapsilla

1999

Miksi englannin kieli ei taivu?

2016

”Osaan hyvin englannin kieliopin, rakenteen ja sanaston. Kuuntelemisessa ja lukemisessa ei ole mitään ongelmia, mut kun pitäis puhua, niin sanat ei vaan tule ulos…”. Miksi englannin puhumistilanteessa tuntuu tulevan vastaan kynnys? Tämä artikkeli vastaa kysymykseen esittelemällä päättötyötä, jossa tutkittiin englannin kielen puhumisessa koettujen ongelmien syitä.

Monipuolisemmalla arvioinnilla kohti yhteismitallisempia arvosanoja

2012

On elokuun puoliväli. On aika tavata uudet ykkösluokkalaiset ja aloittaa lukion ensimmäinen ruotsin kurssi. Kurssin alussa toteutetaan pieni kysely, joka paljastaa, että päättöarvosanojen mukaan kurssia on aloittamassa melko homogeeninen joukko. Valtaosa opiskelijoista on päättänyt peruskoulun ruotsin opinnot joko hyvällä tai kiitettävällä arvosanalla. Kyselystäni käy myös ilmi, että suurimmalla osalla opiskelijoista arvosanatavoite ensimmäisellä ruotsin kurssilla on sama kuin päättöarvosana. On lokakuun alku. Ensimmäinen jakso ja lukuvuoden ensimmäinen koeviikko ovat takana. Kohta on aika antaa lukiolaisille ruotsin ensimmäisen kurssin arvosanat. Kurssilla pidetyt ja arvioidut sanakokeet, …

Monipuolinen kielitaito on eduksi niin pienten yritysten arkipäivässä kuin akateemisella uralla etenemisessäkin

2011

Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen FinGer-projektissa (German as a vehicular language in academic and business contexts in Finland) tutkittiin eri kielten roolia Suomen yliopistoissa ja yrityksissä. FinGer-tutkimus kohdistui erityisesti saksan kielen nykyiseen rooliin Suomessa akateemisena ja talouden kielenä, mutta tutkimuksessa selvitettiin yleisemminkin eri kielten roolia näillä aloilla. Tässä kirjoituksessa käsitellään yhteenvedonomaisesti tutkimuksen tuloksia niiltä osin, kuin ne koskevat juuri yleisiä asenteita eri kieliä kohtaan sekä eri kielten käyttöä yliopistoissa ja yrityksissä Suomessa. nonPeerReviewed

Kurkistus neljän maahanmuuttajan arjen kielivalintoihin

2011

Opiskellessani ruotsin kieltä Jyväskylän yliopistossa vuosina 2004–2010 huomasin, että kieliopin ja oikeiden sanamuotojen sijaan minua kiinnostaa enemmän kielen kommunikatiivinen luonne. Kieli on asia, jonka huomaa vaikuttavan ihmiselämään varsinkin silloin, kun kieltä ei osatakaan äidinkielisen tavoin. Siksipä päädyin tekemään ruotsin kielen pro gradu -tutkielmani maahanmuuttajien kielellisestä arkipäivästä – siis siitä, mitä kieliä he käyttävät arjessaan ja miten he perustelevat tietyn kielen valintaa eri tilanteissa. Minua kiinnosti, miten kielet, niiden osaaminen ja osaamattomuus, vaikuttavat maahanmuuttajien elämään. nonPeerReviewed

Kielitaitotavoitteet saavutettiin, mutta työskentelytavoissa ja asenteissa kehitettävää

2014

Opetushallitus arvioi keväällä 2013 perusopetuksen päättövaiheessa olleiden oppilaiden kielitaitoa A-ruotsissa ja neljässä tavallisimmin opiskellussa vieraassa kielessä. Arvioinnilla selvitettiin, miten opetussuunnitelman perusteissa (2004) ilmaistut oppimistavoitteet on saavutettu, ja mitkä oppilaan taustatekijät ja oppimisympäristön piirteet selittävät oppimistuloksia. Vaikka kielelliset tavoitteet saavutettiin pääosin hyvin, niin kehittämistarpeita havaittiin erityisesti oppituntien työtavoissa ja oppilaiden käsityksissä. nonPeerReviewed

Teaching English as a lingua franca : a material package for intercultural communication

2011

Tutkielman tarkoituksena on tuoda englannin kielen opetukseen tarpeeksi taustatietoa Englanti lingua francana (ELF) tutkimuksesta sopivan oppimateriaalin kehittämiseksi. ELF -tutkimus keskittyy ei-natiivien englannin kielen puhujien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja keinoihin saada viesti keskustelussa ymmärretyksi. Suullisen kielitaidon merkitys kielen opiskelussa onkin kasvanut esimerkiksi Eurooppalaisen viitekehyksen mukaan. Sen opetukseen on panostettu lisää ja lukion opetussuunnitelmiin on lisätty suullisen kielitaidon kurssi. Lukion opetussuunnitelma listaa tavoitteissaan myös kansainvälisen yhteistyön ja opiskelijoiden valmistamisen siihen. Oppimateriaali on suunniteltu lukioon ylimä…