Search results for "Litai"

Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti

2007

Selvitys yleisten kielitutkintojen suomen kielen tutkinnon järjestämisestä ulkomailla

2015

Ensikielen tunnistamisen merkityksestä suullisen kielitaidon arvioinnissa Yleisissä kielitutkinnoissa

2020

In this paper, we present a multidisciplinary study addressing fairness in the speaking test in a high-stakes language proficiency test in Finnish, National Certificates of Language Proficiency. The background of the research lies in studies on language assessment and (reversal) linguistic stereotyping and language attitudes. The focus L1 groups were Thai, Estonian, Finland Swedish, Arabic and Russian. Altogether 49 speech samples of test takers of these L1s were rated on a digital platform by 44 raters of the test system. The current paper reports on the sub-study that investigated whether the raters’ recognition of the test takers’ L1 affected their ratings and whether the effect differed…

‘Broken Finnish’ : Speaker L1 and its recognition affecting rating in National Certificates of Language Proficiency test in Finnish

2021

As many European countries have language proficiency requirements for obtaining citizenship, language testing is a possible source of social inequality. The ‘Broken Finnish’ project has been set up to ensure test fairness by addressing the proficiency rating in the National Certificates of Language Proficiency (NCLP) test for Finnish in Finland, with a special focus on perceptions of pronunciation and ‘accent’ in relation to the examinee’s L1 and how the raters recognise them. We explore if and how these perceptions affect the proficiency ratings. We are also interested in studying where the perceptions might arise from. In this paper, we present results from one L1 group: Thai speakers non…

Ulkomaankoulu - silta vai saareke? : Suomi-koulujen oppilaiden kulttuurinen sopeutuminen ja kielikontaktit Pietarissa ja Moskovassa

2006

Tradenomit tarvitsevat monipuolista kielitaitoa – ruotsin ja saksan opiskelua ammattikorkeakoulussa

2018

Teimme noin 70:lle Seinäjoen ammattikorkeakoulusta (SeAMK) vuonna 2012 ja sen jälkeen valmistuneelle tradenomille keväällä 2017 pienimuotoisen selvityksen, jossa kysyimme heidän näkemyksiään liiketalouden yksikön ruotsin ja saksan opinnoista. Tarkoituksemme on selvityksessä saamamme tiedon perusteella kehittää kyseisten kielten opetusta ammattikorkeakoulussamme. Haluamme myös rohkaista ja kannustaa opiskelijoita englannin ohella opiskelemaan muitakin kieliä. Tässä artikkelissa kerromme tradenomien kokemuksista. nonPeerReviewed

Ammatillisen kielitaidon kehittyminen sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutuksessa

2017

Missä ja miten maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien suomen kielen taito kehittyy? Millaisia tehtäviä tai oppimistilanteita ja -ympäristöjä tarvitaan? Keskitymme tässä artikkelissa kuvaamaan muutamia Urareitti-hankkeen mahdollistamia opetuskokeiluja, jotka toteutettiin Turun ammattikorkeakoulussa nykyisessä sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmassa. Sisätautipotilaan hoitotyö -opintojaksolla kokeiltiin moduulimaista rakennetta, joka on tarkoitus ottaa käyttöön myöhemmin koko koulutuksen rakenteeksi. Millaisena opiskelijat kokivat moduulimallisen opetuksen, jossa integroitiin ammatillista sisältöä ja suomen kieltä toiminnallisemmiksi kokonaisuuksiksi? Mitä teimme konkreettisesti op…

Kuinka vähäisellä kielitaidolla työelämässä voi selviytyäkään?

2011

Kirjoitus käsittelee kielitaidon merkitystä maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen tunnistamisessa. Aihetta lähestytään Opetushallituksen rahoittaman OSAMA-hankkeen levitysseminaarin kautta, joka järjestettiin 14.2.2011 Espoossa. nonPeerReviewed

Kielitietoisena ja -taitoisena ammattiin

2019

Does vocationally oriented foreign language teaching meet the needs of Finnish and German vocational school students?

2019

This article is based on upper secondary vocational school students’ interviews made in Finland and in Germany in 2016 and in 2017. The study results suggest that in both countries, English language skills are seen as the most important foreign language skills and the students would like to have more vocationally oriented English language classes with focus on authentic spoken language communication. The differences in the educational systems of the two countries might result in differences in students‘ perceptions of whether and to what extent they will actually need foreign languages in their future working life. nonPeerReviewed