Search results for "MOS"

Post-exercise heart rate variability : a new approach to evaluation of exercise-induced physiological training load

2015

To improve maximal endurance performance, an optimal physiological training load, i.e. the balance between exercise and recovery, is required. In general, the goal of a single endurance exercise session is to transiently disturb body homeostasis after which a so-called supercompensation, an improvement in performance, can occur if the recovery period is adequate. The physical training load of a single exercise session consists of the combination of exercise intensity and duration. At the present time, there is no single tool to quantify the amount of disturbance of homeostasis that is equal to physiological training load of a single exercise session. Heart rate variability (HRV), the change…

Heart rate variability as a physiological indicator or mental toughness

2016

Mental toughness is gaining prominence in sport psychology since athletes themselves, coaches, members of the press, sports commentators and sports psychologists have cited mental toughness as one of the most important psychological characteristics in elite sports. Even so, an extensive review of the available literature leads to the conclusion that there is a lack of a precise and widely accepted definition of mental toughness, while its conceptualization remains challenging. Therefore, based on the existing literature concerning physiological toughness (Dienstbier, 1989), this study examines through an innovative psychophysiological perspective how mental toughness operates, and thus cont…

Physiological and autonomic stress responses after prolonged sleep restriction and subsequent recovery sleep in healthy young men

2018

Purpose Sleep restriction is increasingly common and associated with the development of health problems. We investigated how the neuroendocrine stress systems respond to prolonged sleep restriction and subsequent recovery sleep in healthy young men. Methods After two baseline (BL) nights of 8 h time in bed (TIB), TIB was restricted to 4 h per night for five nights (sleep restriction, SR, n = 15), followed by three recovery nights (REC) of 8 h TIB, representing a busy workweek and a recovery weekend. The control group (n = 8) had 8 h TIB throughout the experiment. A variety of autonomic cardiovascular parameters, together with salivary neuropeptide Y (NPY) and cortisol levels, were assessed.…

Lukemisvaikeuksien yhteys ihon sähkönjohtavuuteen ja sydämen sykevaihteluun helpoissa ja vaikeissa lukemistehtävissä sekä virheiden vaikutus näihin r…

2017

Tämä tutkimus oli osa vuosina 2014 - 2016 toteutettua TIKAPUU – alakoulusta yläkouluun tutkimushanketta. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, ovatko lukemisvaikeudet yhteydessä nuorten psykofysiologisiin reaktioihin alkuorientaatiossa sekä helpoissa tai vaikeissa lukemisen tehtävissä. Tarkastelimme myös tehtävien koetun vaikeustason ja virheiden vaikutusta näihin reaktioihin sekä sitä, miten ne näkyvät eri lukemisen osaamistasoryhmillä. Tutkimuksemme otos koostui 103 kuudesluokkalaisesta, jotka jaettiin lukemisen osaamistason perusteella kolmeen ryhmään: nuoriin, joilla ei ollut lukemisen vaikeuksia (n = 52), nuoriin, joilla oli lieviä lukemisen vaikeuksia (n = 24) ja nuoriin, joilla ol…

Sydämen parasympaattisen säätelyn arvioiminen sykevaihtelun avulla - autonomisen hermoston salpaustutkimus

2002

Martinmäki Kaisu. 2002. Sydämen parasympaattisen säätelyn arvioiminen sykevaihtelun avulla - autonomisen hermoston salpaustutkimus. Jyväskylän yliopisto. Liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma. Parasympaattista hermoaktiivisuutta ei voida ihmisillä mitata suoraan, mutta sitä voidaan arvioida sydämen syketaajuudesta määritettyjen muuttujien avulla. Sykevaihtelua mitataan rutiininomaisesti ja sitä kuvaavat muuttujat ovat suhteellisen vakiintuneita. Sykemuuttujia tulkitaan ikään kuin niiden ja parasympaattisen aktiivisuuden välinen yhteys olisi lineaarinen, vaikka muuttujien mittateoreettisia ominaisuuksia ei ole tutkittu systemaattisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, mil…

Positiivisen ja negatiivisen kilpailumielialan vaikutus autonomisen hermoston vasteisiin ja onnistumiseen kilpatanssissa

2010

Tuominen, Satu 2010. Positiivisen ja negatiivisen kilpailumielialan vaikutus autonomisen hermoston vasteisiin ja onnistumiseen kilpatanssissa. Stressi on elimistön luonnollinen tapa reagoida haasteisiin. Positiivinen stressi motivoi ja antaa energiaa suoriutua tehtävästä, negatiivinen haittaa keskittymistä. Kilpailujännityksen aiheuttamia muutoksia mielialassa ja kehossa voidaan verrata lyhytkestoiseen stressiin, joka voi parhaimmillaan parantaa urheilijan suorituskykyä, mutta myös pilata suorituksen. Stressireaktio heijastuu autonomisen hermoston toimintaan ja sydämen sykevälivaihteluun. Sykevaihtelun analysointi mahdollistaa stressin mittaamisen, mutta ei erottele positiivista ja negatiiv…

Sykevälivaihteluanalyysin soveltuvuus rentoutumisen ja työn kuormittavuuden arviointiin

2007

Heart rate variability in chronic and acute stress : with special reference to nocturnal sleep and acute challenges after awakening

2011

Sykemittauksen validiteetti työpaikalla tapahtuvassa päivittäisessä stressimittauksessa

2002

Ortostaattinen sykevaihtelu, mieliala ja hormonipitoisuudet uimareilla eri harjoituskausilla

2004

Katja Linnakylä. 2004. Ortostaattinen sykevaihtelu, mieliala ja hormonipitoisuudet uimareilla eri harjoituskausilla. Liikuntafysiologian Pro-Gradu –tutkielma. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. Autonomisen hermoston sympaattinen osa hallitsee sydämen toimintaa rasituksen aikana ja parasympaattinen osa levon aikana. Liiallisen fyysisen rasituksen seurauksena elimistö saattaa ajautua ylirasitustilaan, johon liittyy autonomisen säätelyn muutoksia. Tätä voidaan arvioida sydämen sykevaihtelulla (HRV = englannin kielen termi heart rate variability). Tässä menetelmässä yhtäjaksoisesta syketallenteesta analysoidaan peräkkäisten sykevälien pituuksia, joiden vaihteluun vaikuttaa autonomi…