Search results for "Male"
showing 10 items of 34221 documents
Aluetoimittajasta valtakunnantoimittajaksi : Helsingin Sanomien aluetoimittajien työ ja uutisten alueellisuus
2004
Kannanottoja uutisessa : poliittiset uutiset sanomalehden taustan ilmentäjänä
1998
Tiedotteet maakuntalehden talousjournalismin lähteinä
2012
Joidenkin arvioiden mukaan jopa 70 prosenttia median julkaisemasta aineistosta on peräisin toimitusten ulkopuolisilta toimijoilta. Suomalaisessa sanomalehtijournalismissa uutisideat ja -materiaali tulevat yhä lisääntyvässä määrin toimitusten ulkopuolelta. Maakuntalehtien journalistien tehtävänä on välittää lehtensä lukijoille oleellista ja tärkeää tietoa siitä, mitä lukijoiden ympärillä tapahtuu. Siksi on tärkeää tutkia, millä keinoilla ja periaatteilla journalistit arvioivat ja muokkaavat tätä ulkopuolisilta tahoilta tullutta aineistoa ja kuinka he arvioivat sen julkaisukelpoisuutta ja -tärkeyttä. Tarkastelen tutkimuksessani sanomalehti Etelä-Suomen Sanomien talousosastoa ja sen lähdekäytä…
Rahan ja vallan sivut : talousjournalismin puhujat ja diskurssit Helsingin Sanomissa, Keskisuomalaisessa ja Etelä-Saimaassa
2014
Hyvälle talousjournalismille on tarvetta, sillä rahan liikkeet vaikuttavat ihmiskohtaloihin Pihtiputaalta Ateenaan. Millaista suomalainen talousjournalismi on, ja kenen ehdoilla sitä tehdään? Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, ketkä suomalaisessa talousjournalismissa pääsevät ääneen ja millaisissa rooleissa. Millaisia puhetapoja eli diskursseja puhujista käytetään? Analysoin työssäni Helsingin Sanomien, Keskisuomalaisen ja Etelä-Saimaan taloussivujen pää- ja kakkosjuttuja lokakuun 2010 ajalta. Työn teoreettisena viitekehyksenä kulkee kansalaisjournalistinen kritiikki. Se pyrkii journalismin lähdekäytäntöjen painopisteen vaihtamiseen. Taustalla on ajatus siitä, että journalismi lähinn…
Analyysi Helsingin Sanomien romanikerjäläiskuvista
2012
Romanikerjäläiset muodostavat sekä Suomessa että muualla Euroopassa syvälle ja laajalle ulottuvan yhteiskunnallisen kysymyksen, jonka monimutkaisuus juontuu osaltaan romanikansan raskaasta historiasta. Tässä tutkimuksessa lähestyn romanikerjäläisiä koskevaa keskustelua tulkitsemalla visuaalista aineistoa. Selvitän ensinnäkin sitä, miten romanikerjäläisiä esitetään sanomalehtikuvissa. Toiseksi tarkastelen, millaista todellisuutta tätä kautta tuotetaan. Näkökulmani kumpuaa siitä lähtökohdasta, että kuvilla on huomionarvoista vaikutusta uutisoinnin kokonaisuudessa. Tutkimusaineisto muodostuu Helsingin Sanomista vuonna 2010 kerätyistä köyhyyteen ja kärsimykseen liittyvistä kuvista, joista tutki…
"Kamala loppu surkealle elämälle" : itsemurhat uutisartikkeleissa 1880-1899
2016
1800-luvun lopussa tilastotiede kehittyi ja itsemurhia ryhdyttiin systemaattisesti kirjaamaan eri instansseihin. Itsemurhia tehtiin ja niistä käytiin julkista keskustelua kiihtyvään tahtiin. Asenteet itsemurhaa kohtaan olivat murrostilassa. Aikalaiset suhtautuivat tekoon ristiriitaisesti. Joissakin tapauksissa teko aiheutti sääliä, pelkoa ja hämmennystä, kun taas joitakin itsemurhia käsiteltiin suopeasti ja niitä jopa ymmärrettiin. Yhteiskunnan maallistuminen ja modernisaatio aiheuttivat katsantokantojen lieventymistä niin itsemurhia kuin niiden tekijöitä kohtaan. Tutkimuksessani käsittelen 1800-luvun lopussa itsemurhiin suhtautumista tarkastelemalla kolmen sanomalehden itsemurha-artikkelei…
Miten kehitysvammaisuudesta uutisoidaan? : kehitysvammaisten esittäminen Aamulehdessä vuosina 2007-2008
2010
Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten kehitysvammaisista on kirjoitettu Aamulehdessä. Aineistona on Aamulehden jutut, joissa mainitaan kehitysvammaisuus vuosilta 2007-2008. Ajankohdan määräsi Ylisen insuliinisurmat, joista uutisoitiin ensimmäisen kerran 11.8.2007. Tutkimuskysymyksiä ovat: Kuka puhuu kehitysvammaisia koskevissa lehtiteksteissä? Esitetäänkö kehitysvammainen toimijana? Millaisilla nimityksillä heihin viitataan? Mitä stereotyyppejä heistä käytetään? Mitä uutiskriteerejä käytetään uutisoitaessa kehitysvammaisista? Näihin kysymyksiin on haettu vastauksia määrällisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto analysoitiin koodausrungon mukaan, johon on määritelty tutkimuskysymysten muka…
Teman, diskurser och aktörer i nyheter om svenska språket i Finland i åtta tidningar på våren 2011
2012
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia uutisointia ruotsin kielestä kahdeksassa suomalaisessa sanomalehdessä. Tutkimukseen mukaan otetut lehdet valittiin niiden maantieteellisen sijainnin ja levikin perusteella ja ne ovat Etelä-Saimaa, Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Ilkka, Keskisuomalainen, Lapin Kansa, Turun Sanomat ja Vasabladet. Materiaali kerättiin aikavälillä 2.1.2011−30.4.2011. Ajankohdaksi valittiin tämä, koska eduskuntavaalit olivat tulossa ja ruotsin kielen asema oli monen puolueen vaaliteemojen joukossa. Analysoimme sisällönanalyysin, diskurssianalyysin ja kvantitatiivisten metodien avulla, millaisia teemoja ruotsiuutisoinnissa esiintyy, millaisia diskursseja uutisista rakentu…
Näytelmä hirsipuun varjossa : Nürnbergin oikeudenkäynti Suomen sanomalehdissä 1945-1946
2017
Tämä pro gradu –tutkielma käsittelee toisen maailmansodan jälkeen 20.11.1945−1.10.1946 järjestetyn Nürnbergin kansainvälisen sotarikosoikeudenkäynnin kuvaamista Suomen sanomalehdistössä. Sisällönanalyysillä analysoitu tutkimusaineisto koostuu oikeudenkäyntiä koskevasta kirjoittelusta yhdessätoista sanomalehdessä, joihin kuuluu sekä pääkaupunkiseudun valtalehtiä että pienempiä maakuntalehtiä. Johtavan sanomalehdistön ja maakuntalehtien kirjoittelun aktiivisuudessa oli suuria eroja, joten oikeudenkäynnistä ei syntynyt Suomessa yhtenäistä kuvaa. Eri puoluekantoja edustaneista lehdistä porvarilehtien kannoissa ei ollut suuria eroja mutta äärivasemmiston lehdissä suhtauduttiin muita jyrkemmin na…
Kirjoitus, juttu, tekstielementti : suomalainen sanomalehtijournalismi juttutyyppien kehityksen valossa printtimedian vuosina 1771-2000
2008
Jyrki Pietilä tutki väitöskirjassaan suomalaisen sanomalehtijournalismin pitkiä kehityslinjoja lähemmäs neljännesvuosituhannen ajalta. Hän tarkasteli juttutyyppien eli journalististen genrejen kehitystä.Sanomalehdistömme ensimmäiset runsaat 200 vuotta olivat kirjoitetun sanan aikaa. Ensin oli harrastelijatoimittajan rustaama kirjoitus, sitten tuli professionaali juttu.Seitsemän perusjuttutyypin – uutisen, taustajutun, selostuksen, reportaasin, haastattelun, pääkirjoituksen ja pakinan – kehityksen valossa moderni journalismi alkoi kasvaa kelpo oraalle jo 1890-luvun mittaan. Maailmansodat lisäsivät ihmisten kiinnostusta uutisiin ja nostivat monien lehtien levikkejä. Journalistisen ilmaisun ke…