Search results for "Martin"

Gatherings Symposium : Beyond Presence?

2019

Modernity in Antiquity : Hellenistic and Roman Philosophy in Heidegger and Arendt

2020

This article looks at the role of Hellenistic thought in the historical narratives of Martin Heidegger and Hannah Arendt. To a certain extent, both see—with G. W. F. Hegel, J. G. Droysen, and Eduard Zeller—Hellenistic and Roman philosophy as a “modernity in antiquity,” but with important differences. Heidegger is generally dismissive of Hellenistic thought and comes to see it as a decisive historical turning point at which a protomodern element of subjective willing and domination is injected into the classical heritage of Plato and Aristotle. Arendt, likewise, credits Stoic philosophy with the discovery of the will as an active faculty constituting a realm of subjective freedom and autonom…

Tanssiteoksen kohtaaminen Martin Heideggerin taiteenontologian avaamassa ulottuvuudessa

2014

Pro gradu- tutkielmani on filosofinen tutkimus tanssiteoksesta ja tanssiteoksen kohtaamisesta. Tutkielmani tarkoitus on tutkia tanssiteoksen tapahtumaluontoista olemusta, tanssiteoksessa tapahtuvaa tanssin liikkeen merkitysrakennetta sekä tanssiteoksen kohtaamisen problematiikka Martin Heideggerin (1889- 1976) filosofian ja taiteenontologian avaamassa ulottuvuudessa. Tutkielmassani pyrin luomaan tanssiteoksen kohtaamiselle tulkintahorisontin, jossa tanssiteos tulee kohdatuksi estetiikan traditioon pohjautuvasta taideteoksen käsittämisen ja kohtaamisen tavasta poikkeavalla tavalla. Tutkielmani tarkoitus on luoda tanssiteoksen kohtaamiselle sellainen tulkintahorisontti, jossa kysymykset tanss…

Mediaatioita : fenomenologisen marxismin mahdollisuus

2013

Tutkimukseni tehtävänä on selvittää, onko fenomenologian ja marxismin synteesi mahdollista. Käsittelen 1930-luvun taitteen Herbert Marcusen fenomenologista marxismia esimerkkinä synteesin mahdollisuudesta. Näiden perinteiden yhdistäminen vaatii kuitenkin ensin syventymistä Marcusen ajattelun pohjana toimiviin hegeliläisen ja weberiläisen marxismin perinteisiin sekä Martin Heideggerin muotoilemaan fenomenologiaan. Marxismissa on perinteisesti painottunut yhteiskunnallisten rakenteiden ja fenomenologiassa yksilöllisen elävän kokemuksen näkökulma. Tällaisten eriävien lähtökohtien takia ne on usein asetettu jopa vastakohtaisiksi perinteiksi. Oleelliseksi kysymykseksi nouseekin sekä marxismin et…

On the Complexity and Wholeness of Human Beings: Husserlian Perspectives

2017

At the beginning of Being and Time, Heidegger rejects Husserl’s classical phenomenology on three grounds: he claims that Husserlian phenomenology is impaired by indeterminate concepts, by naïve personalism, and by obscurities in its account of individuation. The paper studies the validity of this early critique by explicating Husserl’s discourse on human persons as bodily-spiritual beings and by clarifying his account of the principles by which such beings can be individuated. The paper offers three types of considerations. After a summary of Heidegger’s early critique of Husserl, the second section of the paper distinguishes between two dimensions of Husserl’s discourse on human persons. I…

Epigramma onorario per l'alto funzionario Martinianus

2018

Dante en la cultura Catalana a l'entorn del casal de Barcelona (1381-1410/12)

2016

This article analyzes in a historical context the earliest evidences of Dante’s influence on Catalan culture during the reigns of Kings Peter IV, John I and Martin of Aragon, until the interregnum (1410-12) and the change of dynasty resulting from the Compromise of Caspe (1412). French courts, Avignon papal curia and the close personal, political and dynastic ties between the kingdoms of Sicily and Aragon constitute the background on which this paper studies the many echoes of Dante —from the Commedia, from the commentaries on Dante and from the so-called silloge boccaccesca— to be found around the chancellery and the court of Aragon: specifically, in Bernat Metge’s Llibre de Fortuna e Prud…

Jälleenrakentamisen ajan lapsesta tulevaisuuden lapseen : suomalaisten lastenkirjojen lapsikäsitykset ja sosiologinen lapsitutkimus

1998

Les logiques herméneutiques

2020

La connaissance est une forme de vie, relative à la situation contingente de celui qui la produit. La logique herméneutique étudie cette relativité, non pour la dénoncer, mais pour y voir au contraire la source de la véritable valeur qui s’attache à la connaissance. Cette étude fut menée au début du XXe siècle par Hans Lipps, Georg Misch, Josef König et Martin Heidegger.Si la logique classique tente de comprendre comment le langage peut décrire l’expérience dont il parle, et appelle « signification » et « vérité » cette relation de description, la logique herméneutique élargit la recherche logique, en examinant non seulement comment on doit parler de l’expérience, mais également comment l’e…

Reliģiski-filozofiski raksti, XXII

2017

Novitātes šķietami sen zināmu, taču patiesībā līdz šim neatklātu un neiepazītu reliģiski-filozofisku ideju transformācijās. Piemēram, mūsdienu postsekulārā sabiedrībā nozīmīgām Jurgena Hābermāsa ideju interpretācijām veltīts lietuviešu filozofes Daļas Marijas Stančienes raksts, savukārt itāļu filozofs, fenomenologs Frančesko Alfjēri pievērsies Martīna Heidegera piezīmju burtnīcu analīzei.