Search results for "MetS"

Metsänpohjan kautta kohtasin ulkoilmakirjoittajat

2020

Kirja-arvostelu teoksesta Camille Manfredi, Nature and Space in Contemporary Scottish Writing and Art. 2019, Palgrave, DOI 10.1007/978-3-030-18760-6 nonPeerReviewed

Richard Powers: Ikipuut

2021

Kirja-arvostelu teoksesta Richard Powers: Ikipuut (suom. Sari Karhulahti, Gummerus 2021, 649 s) nonPeerReviewed

Metsän rauhaa, luonnonsuojelua, ekokritiikkiä : luonnon merkityksiä lasten- ja nuortenkirjallisuudessa

2015

Japānas natīvisma ideoloģija Edo laikmetā: attieksme pret reliģiju

2021

Bakalaura darba "Japānas natīvisma ideoloģija Edo laikmetā: attieksme pret reliģiju" mērķis ir raksturot Edo laikmeta natīvismā balstīto kokugaku kustības pārstāvju attieksmi pret sintoismu, konfūcismu, budismu un kristietību, analizējot Kada no Azumamaro, Kamo no Mabuči, Motoori Norinagas un Hiratas Acutanes darbus. Darbs ir izstrādāts, balstoties uz zinātnisko literatūru par kustības vēsturi un attīstību Edo laikmetā un analizējot izvēlēto kokugaku pārstāvju darbus un biogrāfijas. Bakalaura darbu veido 5 daļas, kurās raksturota kustības izveidošanās un tālākā attīstība un analizēta kokugaku pārstāvju pieeja sintoismam, konfūcismam, budismam, kristietībai, sīkāk analizējot kopīgās un atšķi…

Paperitehtaan jätevesien käsittely termofiilisellä aktiiviliete- ja biofilmiprosessilla

2005

Monilla teollisuudenaloilla muodostuu kuumia jätevesiä, jotka jäähdytetään biologista kä- sittelyä varten. Käsittely totuttua korkeammassa lämpötilassa voi tuoda taloudellisia sekä prosessin toimintaan liittyviä etuja. Kuitenkin useimpien termofiilisestä jätevedenkäsittelystä saatujen kokemusten mukaan lietteen erotus on vaikeampaa kuin tavanomaisessa jäteveden käsittelyssä. Myös joidenkin liukoisten aineiden poisto voi monimutkaistua. Tämän tutkimuksen tavoite oli verrata termofiilisen (55 °C) aktiiviliete- ja biofilmiprosessien toimintaa pilot-mittakaavassa. Toimintaa verrattiin myös täyden mittakaavan mesofiiliseen (35 °C) aktiivilieteprosessiin, mutta painotus on termofiilisten prosessi…

Vähentäjää vähentämässä : Tehdaspuu Oy puunhankkijana Suomessa

2011

Boreaalisen metsän ennallistamistoimien vaikutukset maakiitäjäisiin (Coleoptera, Carabidae)

2012

Ennallistamisen tavoitteena on nopeuttaa talousmetsäkäytössä olleen boreaalisen metsän palautumista rakenteeltaan, toiminnaltaan ja eliöstöltään luonnontilaisen kaltaiseksi. Ennallistamistoimilla, kuten lahopuun määrän lisäämisellä tai kulotuksella, pyritään jäljittelemään metsän luontaisia häiriöitä, kuten tuulenkaatoja tai metsäpaloja. Intensiivisen metsänhoidon piirissä olevaan tasaikäiseen ja vähälajiseen metsään ihmisavusteinen häiriö, kuten lahopuun lisääminen ja/tai kulotus, luo monimuotoisempaa rakennetta ja uutta kasvutilaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli testata maakiitäjäisten vasteita ennallistamistoimiin, kun ennallistamisesta oli kulunut seitsemän vuotta eli hieman pidempi …

Short-term effects of forest restoration on beetle diversity

2007

Toivanen tutki väitöskirjassaan ennallistamisen, erityisesti luontaisten metsäpalojen jäljittelyn ja lahopuun tuoton, lyhyen aikavälin vaikutuksia havumetsien kovakuoriaislajistoon. Ennallistamisella pyritään luontaisten rakenteiden, toimintojen ja lajikoostumuksen palauttamiseen ihmisen muuttamiin ekosysteemeihin. Ennallistamisen tarve on suuri erityisesti Etelä-Suomessa, missä suuri osa suojelluistakaan alueista ei täytä luonnontilaisen metsän vaatimuksia pitkän metsien käytön historian johdosta. Toivasen tulokset ovat näin suoraan sovellettavissa käytännön suojelutyöhön.Toivanen havaitsi, että poltetuilla ennallistamiskohteilla kovakuoriaisten laji- ja yksilömäärät olivat merkittävästi s…

Polton sekä harvennushakkuun ja tuotetun lahopuun vaikutus kovakuoriaisten laji- ja yksilömääriin lyhyellä aikavälillä

2006

The importance of novel ecosystems for biodiversity : a study of ground beetles (Carabidae) on afforested fields

2014

Metsien hävittäminen, maanviljely ja muut ympäristöä muokkaavat toimet muuttavat ekosysteemejä kasvavissa määrin. Tämän seurauksena syntyy poikkeuksellisia, ihmisen toiminnasta peräisin olevia ekosysteemejä. Näiden uusekosysteemien merkitys monimuotoisuudelle kasvaa lähitulevaisuudessa kun ihmisen vaikutus Maahan lisääntyy. Metsitetyt pellot voidaan monessa tapauksessa lukea uusekosysteemeihin: lannoituksella on pitkäaikaisia vaikutuksia maaperän fysikaalisiin ominaisuuksiin ja ravinteiden määrä on metsitetyillä pelloilla suurempi kuin tavallisissa metsissä. Kasvillisuuden sukkession tarkkaa lopputulosta ei vielä tiedetä. Metsitetyt pellot käsittävät 300 000 hehtaaria Suomen pinta-alasta ja…