Search results for "Monikielisyys"

Early Immersion in Minority Language Contexts: Canada and Finland

2020

This chapter discusses early immersion in a minority language in two bilingual countries, Canada and Finland. In Canada, immersion in the minority language, French, has been implemented since the mid-1960s and Finland introduced immersion in Swedish in the mid-1980s. As the core features of immersion education evolve in tandem with second language education theorizing (particularly as it relates to the interdependence and hybridity between and within languages), so too does the need to revisit the relevance of these core features across different contexts. In this vein, this chapter compares how changing socio-political realities in the two contexts have influenced program development in re…

Miten monikielisyys ja kielitietoiset toimintatavat koetaan varhaiskasvatuksessa?

2020

Monikielisyyden tukeminen on vahvasti esillä uusimmissa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa. Tarkastelemme tässä artikkelissa varhaiskasvatuksen toimijoiden kokemuksia monikielisyydestä ja kielitietoisista toimintatavoista. Tutkimus perustuu monikielisessä lapsiryhmässä työskentelevälle henkilöstölle suunnattuun kyselyaineistoon (n = 86). Aineisto analysoitiin temaattista analyysia ja sisällön erittelyä hyödyntävän sisällönanalyysin keinoin. Artikkelin päähuomio kohdistuu siihen, miten varhaiskasvattajat ovat suhtautuneet toimintaympäristön monikielistymiseen, ja mitä tämä osaltaan kertoo monikielisyysja kielenoppimiskäsitysten murroksesta. Lisäksi kuvaamme henkilöstön kokemuksia siitä,…

Lasten monikielisyyden tukemisesta

2022

Flerspråkighet i barns vardag – En handledning för pedagoger som arbetar med små barn

2012

Flerspråkighet är en allt vanligare verklighet för barn i Europa. För att barnen skall kunna utveckla sina språk behöver de språkligt rika miljöer samt medvetna vuxna omkring sig. Därför har Folkhälsan inom det EU-stödda projektet MELT (Multilingual Early Language Transmission) utarbetat ett handledningsmaterial för pedagoger på daghem samt en guide om barns språkutveckling för föräldrar till flerspråkiga barn. Denna artikel ger en överblick av projektet samt presenterar handledningsmaterialet. nonPeerReviewed

Eksperttiopettajan kielikasvatuksen käyttöteoria monikielisten lasten varhaiskasvatuksessa

2021

Tässä tapaustutkimuksessa tarkastelemme, millainen käyttöteoria kaksikielistä pedagogiikkaa (suomi-ruotsi) varhaiskasvatuksessa toteuttavalla eksperttiopettajalla on eri kielten käytöstä monikielisten lasten kanssa toimiessa. Käyttöteorialla tarkoitetaan tässä pedagogista näkemystä, joka ohjaa opettajan toimintaa. Käyttöteoriaa eri kielten käytöstä lähestyttiin kahden tutkimuskysymyksen kautta, joissa tarkasteltiin kielikasvatuksen käyttöteorian keskeisiä osa-alueita ja niiden ilmenemistä eri kielissä. Aineistona oli yhden eksperttiopettajan kaksi haastattelua, jotka analysoitiin laadullisella temaattisella analyysillä. Tulokset osoittavat, että opettajan kielikasvatuksen käyttöteoriassa ko…

Kieliä rinnakkain : koulun monikielisyys näkyviin kieliä vertailemalla

2018

Millainen on minun arkeni kielimaisema? Miten kieleni tukevat toisiaan? Entä miten niiden käyttöä tuetaan? Onko oppilaan/hoitolapsen/työkaverin maisema samanlainen vai erilainen kuin omani? Tässä artikkelissa käsittelemme koulun kielikirjoa kielten näkyväksi tekemisen ja vertailun näkökulmasta. Keskitymme siihen, miten kielten havainnointi, maistelu ja analysointi herättelevät huomaamaan ympärillä puhuttuja kieliä, lisäävät kielitietoisuutta ja rohkaisevat käyttämään vähäistäkin kielitaitoa. nonPeerReviewed

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

2014

Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista ainakin toinen on kuuro viittomakielinen. Näin ollen kuulevilla lapsilla on mahdollisuus oppia luonnollisesti suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä perhepiirissä. Monikieliset perheet ovat jo monelle tuttu, mutta miten monikielisyys näkyy ja toteutuu viittomakielisessä perheessä? Entä miten lapset vaihtavat kieltä kesken ilmauksen tai puheen? Pro gradu tutkielmamme viittovan perheen monikielisyydestä keskittyi näihin kysymyksiin. nonPeerReviewed

Viittomakielen merkitys eheän identiteetin rakentamisessa

2018

Esittelemme tässä artikkelissa toisen kirjoittajan, Juhana Salosen, elämää autoetnografisesta näkökulmasta. Salonen on viittomakielinen kuuro, joka on kärsinyt nuoruudessaan vakavista psyykkisistä ongelmista epävarman identiteettinsä ja puutteellisten sosioemotionaalisten taitojensa vuoksi. Toinen artikkelin kirjoittaja Syväoja on kuuleva psykiatri ja Salosen äiti. Autoetnografisen tutkimuksemme tavoitteena on keskustella avoimesti Salosen elämästä sekä yhdistää sosiokulttuurinen ja lääketieteellinen näkökulma lähemmäksi toisiaan. Tutkimuksemme osoittaa, että yhteiskunnan olisi tärkeää tarkastella viittomakielisten kuurojen ja heidän elämäänsä läheltä nähneiden henkilökohtaisia kokemuksia. …

Maisteriksi viittomakielestä : 11 sukellusta suomalaiseen viittomakieleen

2017

Viittova monikielinen lapsi : vanhempien kokemuksia viittomakielisen lapsen monikielisyydestä resurssina

2012

Työni tutkii viittomakielisen monikielisen perheen vanhempien kokemuksia perheensä ja lapsensa monikielisyydestä. Tavoitteena on selvittää, miten monikielisyyden resurssi ilmenee viittomakielisessä perheessä, jossa käytetään kahta eri viittomakieltä sekä kuinka vanhemmat kokevat perheensä monikielisyyden arjessa. Työn pyrkimyksenä oli saada vanhemmat reflektoimaan itseään heidän omien kokemustensa kautta ja antaa tukea lisäämällä vanhempien tietoisuutta perheensä monikielisyydestä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on Bronfenbrennerin (1979) luoma ekologinen kehitysmalli. Ekologisessa teoriassa lapsen kasvuympäristö koostuu eritasoisista, sisäkkäisistä tasoista. Bronfenbrenner jakaa …